Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuMiina Anna-Leena Tikkanen Muutettu yli 6 vuotta sitten
1
Kappale 4 Selkärangattomilla ei ole sisäistä tukielimistöä, vaan lihakset kiinnittyvät usein ulkoiseen tukirakenteeseen kuten kalkki- tai kitiinikuoreen.
2
Järven yleisimpiä selkärangattomia ovat:
Katso kirjan lopussa oleva taulukko. Niveljalkaiset Äyriäiset, hyänteiset, hämähäkkieläimet Nilviäiset Nivelmadot Sienieläimet Alkueläimet
3
Selkärangattomat saavat happea aineenvaihduntaan eri tavoin:
Ilmasta (hopeasepät) Vedestä ihon läpi (juotikkaat) tai kiduksilla (simpukat) Ilmavarastosta (vesihämähäkki) Tähänkin ilma haetaan pinnalta… Hengitysputkella pinnalta(vesiskorpioni)
4
Selkärangattomien kehitys tapahtuu vaiheittain:
A) täydellinen muodonvaihdos (hyttynen) 1. muna 2. toukka 3. kotelo 4. aikuinen B) vaillinainen muodonvaihdos (sudenkorento) 1. muna 2. toukka 3. aikuinen
5
Kasviplanktoniin kuuluvat erilaiset levät.
Levät yhteyttävät.
6
Vesikirppu ja hankajalkainen sekä rataseläin ovat vesien tavallisimpia eläinplanktonin edustajia.
Eläinplankton syö kasviplanktonia.
7
Plankton on aivan veden pinnan tuntumassa
Plankton on aivan veden pinnan tuntumassa. Kasviplankton (levät) tarvitsee valoa. Levien (kasviplankton) muoto, kaasu- tai öljypisarat helpottavat kellumista. Eläinplankton tekee uintiliikkeitä pysyäkseen pinnan lähellä.
8
Kylmän ja pimeän talven yli plankton talvehtii erilaisina lepomuotoina.
9
Sinilevät ovat oikeasti bakteereita
Sinilevät ovat oikeasti bakteereita. Osa niistä on hyvin myrkyllisiä, joten sinileväisessä vedessä ei saa uida. Vesi näyttää vihreältä. Katso sivun 40 kuva.
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.