Elämänkatsomustieto elämänfilosofiaa

Mitä elämänkatsomustieto on?  Oppiaineen nimi tulee kolmesta sanasta: elämä, katsomus ja tieto. Katsomus tarkoittaa tapaa, jolla ihminen katsoo maailmaa ja maailman asioita. Kaikki elämänkatsomukset ottavat kantaa kolmeen kysymykseen: Millainen maailma on?  Mitä voimme tietää?  Miten pitäisi elää, että tulee onnelliseksi?  Näihin kysymyksiin voi vastata hyvin monella eri tavalla. Elämänkatsomus on kunkin ihmisen käsitys maailmasta. Se voi perustua johonkin uskontoon tai olla uskonnoton. ET:n tunneilla ihmisenä olemisen ja elämisen asioita pohditaan ilman uskonnollista pohjaa. Eri uskontojen tunneilla opiskellaan samoihin kysymyksiin liittyviä asioita oman uskonnon mukaisesti. Elämänkatsomustiedossa pohditaan paljon kysymyksiä siitä, mitä on oikea ja väärä ja onko niitä. Sen lisäksi tarkastellaan ympäröivää maailmaa, ihmisen paikkaa maailmassa ja erilaisia kulttuureita.

Dialogi vs. väittely  Vuoropuhelua  Keskustelua  Teoria, käsityksen, käsitteen läpikäyvä tutkimus  Asiakysymys – ei henkilökohtainen  Tuo uusia näkökulmia  Sokraattinen dialogi = Sokraattinen menetelmä on Sokrateen kehittämä dialektinen, dialogia hyödyntävä kysely- ja opetusmenetelmä. Se on eräänlainen kyseenalaistava ristikuulustelu tiedon tai mielipiteiden löytämiseksi tai väitteiden kumoamiseksiSokrateendialektinendialogiaristikuulustelu tiedon

Sokraattinen dialogi  Sokrates käytti menetelmää erityisesti moraalin avainkäsitteiden selvittämiseen. Menetelmä on yksi merkittävimmistä panoksista, jonka Sokrates on antanut länsimaiseen ajatteluun.  Sokraattiseen menetelmään kuuluvat kysely, keskustelu sekä ristiriitaisten uskomusten ja väärien väitteiden kumoaminen.Sokraattisessa menetelmässä voidaan nähdä kaksi vaihetta. Ensimmäisessä, negatiivisessa vaiheessa Sokrates tekeytyi itse tietämättömäksi ja pyysi vastapuolelta opetusta jostakin asiasta. Hän jatkoi kyselemistä, kunnes vastapuoli joutui ainakin myöntämään tietämättömyytensä puheena olleen aiheen suhteen. Teeskentelyn vuoksi tällaiseen toimintaan on viitattu sokraattisena ironiana Toisessa, positiivisessa vaiheessa, oppilaan myönnettyä tietämättömyytensä, Sokrates jatkoi aiheen käsittelyä kyselemällä, tuoden näin aiheesta esiin yhä uusia puolia, jotka voitiin lopulta liittää yhteen käsitteen kuvaukseksi tai määritelmäksi. Menetelmän yhtenä päämääränä oli näin tieto käsitteiden löytämisen kautta. [2]käsitteenmääritelmäksi [2]  Menetelmää kutsutaan myös kätilöintimenetelmäksi (maieutikos), koska Sokrateen ajattelun mukaan tietämys totuudesta on piilevänä kaikissa ihmisissä, ja kysymysten ja annettujen vastausten kautta kyselijä voi auttaa kysymysten kohteena olevaa ”synnyttämään” ajatukset itsestään ja tällä tavalla opettaa häntä. Sokraattista menetelmää käyttämällä taitava opettaja voi siis opettaa oppilaansa ajattelemaan itse. Ajatus ilmenee hyvin dialogissa Menon, jossa Sokrates houkuttelee eräästä Menonin orjapojasta esiin yksinkertaisen geometrisen teoreeman. [3]MenonMenonin geometrisenteoreeman [3]

Dialogin hyveet s. 13  Kuuntele, älä arvostele  Älä sorru Ad hominem (henkilöön liittyvään) ajatteluun  Kerro, mitä todella ajattelet. Älä valehtele, tai puhu mitä sinun oletetaan puhuvan  Ajattele yhdessä, voit muuttaa kantaasi, jos olet muuttanut mielipiteesi. Perustele.

Uskomus s. 17  Miten uskomukset muodostuvat?  Keksi esimerkki mainonnasta.  Miten uskomuksiin voidaan vaikuttaa?

Vaikuttamisen keinot  Verbaalinen  Non- verbaalinen  ilmeet., eleet, katse, asennot, status…

Aristoteleen kolmijako  Verbaalinen vaikuttaminen  Lähettäjä  Vastaanottaja  Sanoma

Argumentti  perustelu

propaganda  Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista

Essentialismi  Yleisesti essentialismi voidaan kääntää olemusajatteluksi eli se koskee asioiden olemuksia. Näkemyksen mukaan jokaisella on olemassa oma erityinen olemuksensa, jota se ei voi menettää muuttumatta joksikin toiseksi olioksi. Etiikassa essentialismi koskee käsitystä, jonka mukaan järkevyys on ihmislajin olemuksen mukainen piirre ja hyvä ihmiselämä voi siksi toteutua vain järjen mukaisessa elämässä.  Aristoteleen mielestä olio elää hyvää elämää eläessään olion mukaista elämää. Ihminen elää hyvää elämää eläessään järjen mukaista elämää… koira koiran elämää…

Eksistentialismi  Eksistentialismin mukaan ihmisyyttä ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa itse ja on toisaalta siihen myös pakotettu. Nimensä mukaisesti eksistentialismi pitää ihmisen olemassaoloa (existentia) ensisijaisena verrattuna hänen olemukseensa (essentia): ihmisen olemus on hänen olemassaolonsa tapa, eksistenssin attribuutti, jolla ei ole pysyvää luonnetta. Eksistentialismin mukaan ihmisen olemassaolossa on ensisijaista kokemus yksilöllisestä, ainutlaatuisesta olemassaolosta (eksistenssistä), joka edeltää olemassaoloa esimerkiksi ryhmän jäsenenä tai biologisena olentona. Ei esimerkiksi ole olemassa yhtä "ihmisyyttä", mikä määrittäisi ihmisen eksistenssin luonnetta vaan ihmisyys olemistapana seuraa eksistenssiä. Olemassaolossaan ihminen on "heitetty maailmaan". Hän on täysin vapaa valitsemaan olemuksensa ja arvonsa sekä on tähän pakotettu. Tästä ristiriidasta seuraavaa elämän peruskokemusta kutsutaan ahdistukseksi (saks. Angst) [1]. [1]