Luku- ja tenttivihjeet 8 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Meri Heinonen Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous
Advertisements

TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Luku- ja tenttivihjeet 4A Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:n lausunto perusopetuksen tuntijaon ja tavoitteiden uudistamisesta.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Keke-kasvatus: kriittistä tarkastelua & onnistumisen avaimia
Luku- ja tenttivihjeet 6 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Vammaisten ihmisoikeudet Kommenttipuheenvuoro Esa Kalela Kuuloliiitto.
Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Osuustoiminnan opetusverkosto uuden ajan innovaatio Ruralia-instituutti / Pekka Hytinkoski / Osuustoiminnan opetusverkosto.
ET didaktiikkaa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
1 Valtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko I Selonteko on yleisen tason tarkastelu maatalouden toimintaympäristöstä ja kehityksestä Tarkastellaan.
Kestävä Kehitys By Tuomas Nylund & Samuli Santala
Ryhmässä oppiminen ja yhteistoiminnalliset menetelmät
Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta.
Luku- ja tenttivihjeet 5 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Katsomusopetus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Internalismi ja eksternalismi
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Taksonomiat ja oppilas- arviointi lukion ET:n ja filosofian opetuksessa Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Kehittyneisyyserot Valtioiden jaottelua kehityksen mukaan:
ET:n tuntijako 2001 ja 2012 ja palkkiongelman poistuminen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 9 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Didaktiikkaa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Projektityökurssi KLTITE05SU/OH Projektitöiden seminaariohjeet.
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 8 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 7 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 6 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
7. osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen - Vapaus tuo vastuuta → sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys kaikissa.
Feministinen opettaminen – verkkojakson esittely Sari Koski-Kotiranta Opetusteknologiakeskus.
Elämänkatsomustiedon valinnaiskurssi, OPS:n peruskäsitteistöä Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos, käyttäytymistieteellinen tiedekunta.
Lasten oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus Maailman laajin ihmisoikeussopimus Hyväksyttiin 1989, Suomessa voimaan maata hyväksynyt, vain Yhdysvallat.
Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Moraalin kehitys (L.Kohlberg) Oikein vai väärin? Moraali kehittyy vaiheittain ajattelun kehittymisen mukana: 1.yksilön oma näkökulma 2. yhteisön lait ja.
Filosofian oppimateriaalit AD-perusteet 2016 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia
OPS Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1
Uskonnot yhteiskunnassa
Tutkielman teko-ohjeet
YMPÄRISTÖETIIKKA.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikka: AD-perusteet kurssin suoritus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus
Johdatus elämänkatsomustietoon kurssin koontia
Deskriptiivinen ja normatiivinen monikulttuurisuus
Luku- ja tenttivihjeet 10
Luku 07 Motivaatio saa ihmisen liikkeelle.
Filosofiaa lapsille –tehtävä 1 (kaikille)
Elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kehitys
Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista
Elämänkatsomustiedon didaktiikan peruskurssin koontia
Luku- ja tenttivihjeet 7
Mikä on elämänkatsomus?
ET didaktiikkaa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Elämänkatsomustiedon ainedidaktiikka, ET pähkinänkuoressä [Johdatus EToon (2015 ja aiemmin LO-perus-) kurssin kertausta] Eero Salmenkivi.
Elämänkatsomustiedosta, oppiaineen oikeutuksesta ja traditioista
Kestävän kehityksen ulottuvuudet
Osuustoiminnan opetusverkosto uuden ajan innovaatio
Vinkkejä juridiikan opiskeluun
Vihreä lippu & vasu Kuinka Vihreä lippu -toiminta tukee valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman toteutusta?
Esityksen transkriptio:

Luku- ja tenttivihjeet 8 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Luento 8, artikkelit Paras materiaali tähän osioon ovat OPS-perusteet ja luentodiat. Olen myös lisännyt kurssin sivuille teoksessa Tutkimusperustainen opettajankoulutus ja kestävä kehitys : Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä : osa 1. (toim.) Jari Lavonen 2007; ilmestyneen arttikkelini luonnosversion sivuille lisämateriaaliksi.

Luento 8 tenttikysymyksiä Arvioi kestävän kehityksen roolia, haasteita ja erityispiirteitä elämänkatsomustiedon opetuksessa Mikä on kestävän kehityksen rooli elämänkatsomustiedon opetuksessa?

Luento 8 tenttikysymyksiä Arvioi kestävän kehityksen roolia, haasteita ja erityispiirteitä elämänkatsomustiedon opetuksessa Luonteva tapa aloittaa vastaus on esitellä kestävän kehityksen (Keke) käsitettä (”kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”). Tässä olisi hyvä esitellä Keken 4 ulottuvuutta, koska ET:ssä julkisuudessa eniten esillä oleva(t) ekologinen (ja ekonominen) ulottuvuus eivät yleensä ole pääroolissa. Keskiössä on eettinen kysymyksenasettelu. Kestävän kehityksen roolia ET:ssä on hyvä lähteä avaamaan siitä, että ET:n arvopohjassa keskeisessä asemassa ovat OPS:n arvopohjan ne piirteet, jotka ovat Suomen valtion virallisesti hyväksymiä ja kansainvälisin julistuksin ja sopimuksin vahvistettuja asioita. Keke on ihmisoikeuksien ohella johtavia tällaisia ”suuria asioita”.

Luento 8 tenttikysymyksiä (jatkuu) Arvioi kestävän kehityksen roolia, haasteita ja erityispiirteitä elämänkatsomustiedon opetuksessa (jatkuu) Erityispiirteitä ”ET-Keke”:ssä on kulttuurisen monimuotoisuuden säilymisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden korostaminen, toki ekologisesti kestävä ja luontoa kunnioittava asennoituminen on tärkeä tekijä myös ET:ssä. Didaktiselta kannalta tärkeitä erityispiirteitä liittyy mahdollisuus käytännölliseen yhteisölliseen toimintaan, kuten roskien lajitteluun ja muihin hyödyllisiin käytännön tekoihin. Erityisesti suhteessa IO:iin merkittäviä tekijöitä on arvoperustan riippumattomuus valistusideologiasta, jolle saattaa muuten ETssä tulla ylikorostettu asema, sekä se, että kansainvälisesti arvioiden esim. suomalaisten oman suuren hiilijalanjäljen takia olemme aidosti ongelman ytimessä, jolloin voidaan välttää ajatusta, että ”ongelmat ovat jossain muualla”.

Luento 8 tenttikysymyksiä (jatkuu) Arvioi kestävän kehityksen roolia, haasteita ja erityispiirteitä elämänkatsomustiedon opetuksessa (jatkuu) Haasteita ovat esimerkiksi i) miten opettaa tällaista asiaa käytännön toiminnassa jo alakoulussa, kun ajatuksen perusteleminen vaatii paljon tietoja ja ymmärrystä, ii) miten lähestyä asiaa pelottelematta oppilaita, iii) koko Keke ajatuksen uskottavuus esim. Suomen valtion valitsemissa linjauksissa ja siihen liittyen iv) kaksinaismoralismi. Ts. on vältettävä opettamasta moraalisia periaatteita ja samalla sitä, ”ettei kukaan tietenkään oikeasti kuitenkaan tee näin” tai että ”emmehän me oikeasti kuitenkaan voi vaikuttaa” tai ”sinun on tehtävä näin vaikket voikaan ymmärtää miksi”. Näihin liittyvänä ratkaisuna kurssilla esitettiin moraaliperiaatetta ”jokainen siivoaa omat jälkensä”, jonka etuna on, että periaate on uskottava ja lapsillekin helposti ymmärrettävä. Sen sijaan se jättää auki vaikeat poliittiset kysymyksen siitä, mikä KeKen osalta on kenenkin oma jälki.