Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Ihmisoikeudet Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Oikeudet Kaikki hyvät asiat eivät ole (ihmis)oikeuksia (esim. oikeus hyvään yöuneen tai tuoreiden vihannesten keräilyyn keväisessä luonnossa, ks. Halme Human Rights in Action 2006, 62). Oikeudet ovat normeja, jotka ovat 1. Kohtuullisen konkreettisia 2. Pakottavia (vahvoja/sitovia/ei neuvoteltavissa olevia) (Nickel, Making Sense of Human Rights, 1987, 18–20 ). Tämän päivän suomalaisessa moraalisessa ajattelussa oikeudet voivat olla ylikorostuneessa asemassa. Etiikan opetuksessa on hyvä korostaa, että oikeuksiin liittyvät usein vastavuoroiset velvollisuudet.

3 Ihmisoikeudet Tämä on lyhennetty esitys, sillä olen käsitellyt asioita myös kurssilla 610151 Koulutus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus Tuon kurssin diani on liitetty tämän kurssin sivuille.

4 Ihmisoikeudet sekä juridisia että moraalisia Ihmisoikeudet Moraaliset oikeudet Juridiset oikeudet Kaikki oikeudet eivät ole ihmisoikeuksia (esim. kansalais- oikeudet voivat olla IO:ia laajempia). Ihmisoikeuksia ovat ne, jotka kuuluvat kaikille ihmisille vain siksi, että he ovat ihmisiä. ‘Ihmisoikeusliikkeen’ yksi tavoite on tehdä IO:ista juridisia, koska se parantaa oikeuksien toteutumista.

5 Ihmisoikeuksien filosofista taustaa Ihmisoikeuksien taustalla ajatus luonnollisista (alun perin yleensä jumalan säätämistä) oikeuksista. Erityisesti J. Locke (1632 – 1704): (Jumalan säätämä) oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen. 1900-luvulla keskeinen asiakirja YK:n yleimaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948), jonka taustalla oli II maailmansodan sotaoikeudenkäynnit (natsien 'lailliset' rikokset ihmisyyttä vastaan).

6 Ihmisoikeudet YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa Kansalais- ja poliittiset oikeudet (§ 1 – 21) Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (§ 22 – 27) Tasa-arvo Kansalaisuus Turvallisuus Vapaus Oikeus avioliittoon ja perheen perustamiseen (§ 16) Toimeentulo Opetus Kulttuuri Oikeus omaisuuteen (§ 17)Työ Sanan vapaus Kokoontumisvapaus Ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapaus Ryhmäoikeudet (Kehitysoikeudet § 28 – 30)

7 ET ja IO:t ET:n syntyhistoria → ET itsekin IO-kamppailun tulos ET:n oppisisällöissä ja tavoitteissa IO:t keskeisessä asemassa ”Tunnustuksellisessa” vaiheessa (ennen 2003/4) ET:stä todettiin: ”Elämänkatsomustiedon opetus perustaa hyvän ihmisen ihanteensa ihmisoikeusetiikkaan” (Lukion OPS-perusteet 1994, 91). IO-rooli ei olennaisesti muuttunut 2003/4-uudistuksessa. ET yhtenä aineena 2010 ”holokausti-lisäyksessä”.

8 ”Holokausti-lisäys” OPH antoi 18.6.2010 lisäyksen sekä perusopetuksen että lukion OPS-perusteisiin. Siinä säädetään opetettavaksi holokaustista, samalla lisättiin ja täsmennettiin hieman opetusta ihmisoikeuksista ja io-rikkomuksista. Mukana ovat aineista et, filosofia (lukio) ja historia. Opetuksen järjestäjän tuli ottaa muutokset huomioon 1.8.2011 alkaen. Lisäys yhdistää Holokaustia koskevan opetuksen ihmisoikeuskasvatukseen (IOK). Holokausti ja IO:t mukana myös 2014/2015 OPS- perusteissa (rooli hieman vähentynyt yleisosissa, mutta ennallaan ET:ssä).

9 Lisäyksen sisältö Lisäys yhdistää Holokaustia koskevan opetuksen ihmisoikeuskasvatukseen (IOK). Lisäys merkitsi:  IO-käsitteen selventämistä kytkemällä se YK:n IO- asiakirjoihin.  Lisäystä historian, ET:n ja filosofian sisältöihin perusopetus, lukio perusopetuslukio Muotoiluja lievennetty 2014, Perusopetuksen arvoperusta: ” Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen.”

10 10 Holmilan haaste Samana vuonna kuin holokausti-lisäys (2010) suomalainen historioitsija Antero Holmila julkaisi (osin väitöskirjaansa perustuvan) suomenkielisen kirjan holokaustista. Holmila esittää, että holokaustin kauhut merkitsivät eurooppalaisen edistysuskon ja sivistyksen uskottavuuden romahdusta, mikä voi johtaa holokaustin kasvatuksellisen roolin kyseenalaistamiseen. (Holmila 2010, 296–299), koska holokausti osoittaa 6000000- kertaisesti, että tappaminen on osa ihmisluontoa (Holmila 2010, 297).

11 11 Suomalainen ratkaisu Ideana on kytkeä holokaustiopetus IOK:een. Tällöin IO:t antaa yhden positiivisen ulottuvuuden. Toinen näkökohta on, että juuri holokausti (ja muut osittain laillisesti toteutetut kansanmurhat) osoittavat, että on olemassa aidosti epäoikeudenmukaisia lakeja, jolloin moraalista normistoa ei voi palauttaa juridiseen (kuten kelseniläinen oikeuspostiivismi esittää). Vrt. ET didaktiikan idea käsitellä vaikeita asioita positiivisen kautta.

12 Linkkejä luentojen sisältöä käsittelevään oheiskirjallisuuteen Ihmisoikeuksien käsikirja (tutkintovaatimuksissa mainitun Ihmisoikeuskasvatuksen käsikirjan nettiversio, riittävän samanlainen) http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/ihmisenamaailmassa/I hmisoikeudet/kasikikirja/index.htm http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/ihmisenamaailmassa/I hmisoikeudet/kasikikirja/index.htm Lapsen oikeuksien julistus http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus ks. myös lasten oikeuksien sopimus (lyhennettynä) http://www.unicef.fi/LOS_lyhyt http://www.unicef.fi/LOS_lyhyt

13 Compasito – Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja Euroopan neuvosto 2007 suomenkielinen painos Lasten Keskus 2012 Käsikirja tarjoaa käytännön harjoituksia arvojen ja erilaisuuden käsittelemiseen 6-13 vuotiaiden lasten kanssa. Netistä esim. Unicefin sivuiltasivuilta