Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Kestävä kehitys ja ET Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 ET näkökulma ET:ssä viralliset ”hyvät asiat” (ihmisoikeudet, kestävä kehitys, rauha demokratia), joihin Suomi on sitoutunut, ovat opetuksen keskiössä. ET:n arvomaailman jaettu, yhteinen osuus koostuu Suomen valtion viralisesti hyväksymistä asioista, joita ovat esim. kestävä kehitys ja ihmisoikeudet. Siksi nämä ”et-arvot” ovat tärkeässä roolissa myös OPS:n yleisessä arvoperustassa. Arvojen virallisuus tekee aiheelliseksi kysymyksen niiden etäisyydestä ja siten kaksinaismoraalista.

3 Kestävä kehitys 1972 Rooman klubi: kasvun rajat YK:n ensimmäinen ympäristökokous Tukholmassa tietoisuus ympäristön kestokyvyn rajoista 1983–1987 YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio eli ns. Brundtlandin komitea: kestävän kehityksen käsite 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa Rion julistus, Agenda 21 Rion jälkeen: erityiskysymykset (otsonikato, bidiversiteetti ja erityisesti ilmastonmuutos) (en käsittele näitä!)

4 Brundtlandin komitea Tehtävänanto oli ympäristöpoliittinen. Kokoonpanorajoitus: vähintään puolet jäsenistä piti olla kehitysmaista → ympäristökysymyksiä ei ole tarkoitus ratkaista maailman alikehittyneisyyden ja köyhyyden kustannuksella 3 huolta: 1. Köyhyys 2. Epäoikeudenmukaisuus 3. ympäristön tuhoutuminen Rion julistuksen 1 periaate: Kestävän kehityksen keskeinen huolenaihe ovat ihmiset. Heillä on oikeus terveeseen ja hedelmälliseen elämään sopusoinnussa luonnon kanssa.

5 Kestävän kehityksen käsite ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Se sisältää kaksi avainkäsitettä: käsitteen ’tarpeet’, etenkin maailman köyhien perustarpeet, jotka olisi asetettava ehdottomalle etusijalle, sekä ajatuksen rajoituksista, joita nykyteknologia ja nykyiset yhteiskuntajärjestelmät asettavat luonnon kyvylle tyydyttää nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeet.” (YT=Yhteinen tulevaisuutemme= Brundlandin komitean raportin suomennos, 26)

6 Tarpeet Kehityksen päätavoitteena on tarpeiden ja toiveiden toteuttaminen Ei varsinaista tarpeen käsitteen analyysia, perustarpeet ensisijaisina Muut tarpeet ja toiveet: ”Vähimmäisvaatimukset ylittävästä elintasosta voi tulla pysyvä vain, jos kulutuksessa kaikkialla maailmassa otetaan huomioon se, että kehityksen on kestettävä pitkään” (YT) esim. liiallinen energiankulutus Tarpeet yhteiskunnan ja kulttuurien määräämiä → edistettävä arvoja, jotka ohjaavat luonnon kannalta mahdolliseen ja kaikkien saavutettavissa olevaan kulutukseen

7 Nykyjärjestelmien rajoitukset Tarpeet (ja ehkä toiveetkin) tyydytettävä. Luonnon voimavarat suojattava. → Nykyjärjestelmät ovat tähän nähden puutteellisia. ”Kestävä kehitys on muutossarja, jossa eri toimenpiteiden pitää olla keskenään sopusoinnussa.”

8 Oikeudenmukaisuus Epäoikeudenmukaisuuden (ja köyhyyden) poistaminen Epäoikeudenmukaisuuden ja ympäristötuhojen kaksipuolinen kausaalinen vuorovaikutus Tulevien sukupolvien oikeudenmukainen kohtelu Kysymys tuleviin sukupolviin kohdistuvista velvoitteista on enemmän rajoittuneen etiikan kuin kestävän kehityksen ongelma Kehittyneiden maiden on myönnettävä, että ne ovat pitkälle vastuussa nykyisistä ympäristöongelmista (ja yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta).

9 Kasvu ja kehitys Komitea perää kasvua (3 %) Elpymisen vahva korostus hieman yllättävä ONKO MOTTO: “Britannia tarvitsi puolet planeetan resursseista saavuttaakseen vaurautensa, kuinka monta planeettaa Intian kaltainen maa tarvitsee?” Mahatma Gandhi (kun häneltä kysyttiin, saavuttaako Intia itsenäistymisen jälkeen brittien elintason). Kysymys voiko kehitys olla kestävää ja olla edelleen kehitystä? Mitä tarkoittaa: Muutos, kehitys, edistys, kasvu

10 Ongelmana toteutus Komitean oletus: ”Useimmissa tilanteissa voidaan ensinnäkin vain lisätuloja jakaa uudelleen.” Moraalis–yhteiskuntafilosofisesti tuskin perusteltua erot maiden sisällä vs. maiden välillä 1 osa valtapoliittista realismia. Talouspoliittista epärealismia: Komitean 3 %:n kasvu on rahassa mitattuna 633 USD Yhdysvalloissa ja 3,6 USD Etiopiassa henkeä kohden vuodessa. Kymmenessä vuodessa Etiopian BKT/hlö on noussut n. 41 USD, millä ei köyhyyttä poisteta. 2 osa valtapoliittista epärealismia: edes lisätuloja ei voida jakaa uudelleen, jako ei tasaannu vaan päinvastoin jyrkkenee.

11 Suomen BKT:n kehitys

12 Järjestelmän muuttamisen haaste Ekologiset toimenpiteet Uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla Luonnonvarojen korvaaminen ihmisen luomilla voimavaroilla Tuhoisien kehityskulkujen kääntäminen (esim. ilmastonmuutos) Ekonomomiset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimenpiteet vaikeammin hahmotettavia. Haasteena asenteiden ja toimenpiteiden kohtaamattomuus Kasvatuksessa pyrittävä yksilölliseen aloitteellisuuteen, mutta koko yksilöllistäminen voi olla virhe