HENGITYS

1. Hengityksen tarkkailu Hoitajan työvälineitä hengityksen tarkkailussa: Silmämääräinen tarkastelu l. inspektio (potilaan ryhti, asento, rintakehän liikkeet, potilaan liikehtiminen, ihon väri) Hengitysäänten kuuntelu l. auskultaatio Hengityksen hajun arvioiminen Intuitio Hoitaja tarvitsee havainnointi-, vuorovaikutus- ja teknisiä taitoja

1. Hengityksen tarkkailu Hoitaja tarkkailee potilaan hengityksestä: Hengitystapaa Hengityksen rytmiä ja syvyyttä Hengitystiheyttä Hengitysääniä Henkitorvesta ja keuhkoputkista mahd. irtoavia eritteitä Potilaan ihon väriä Hengityksen hajua Potilaan tuntemuksia

Hengitystapa Normaalisti lähes äänetöntä, kevyttä, automaattista Kiinnitä huomiota: Miten rintakehä liikkuu? (koko rintakehä ja myös vatsan yläosa, nouseeko rintakehä molemmin puolin symmetrisesti?) Mitä lihaksia potilas käyttää? Ovatko apuhengityslihakset käytössä? (esim. päännyökkääjälihakset) Hengittääkö potilas nenän vai suun kautta? (huom. Lapsilla nenäsiivekkeiden liikkuminen) Tuntuuko hengittäminen raskaalta tai työläältä?

Hengityksen rytmi ja syvyys Rytmi = kahden hengenvedon välinen aikaväli Normaalisti sisään- ja uloshengitys toistuvat tasaisin väliajoin eli säännöllisesti Syvyydeltään hengitys voi olla normaalia, pinnallista tai syvää Normaalisti tasaista, kevyttä, säännöllistä Poikkeavia: pinnallinen, Cheyne-Stokes, hengityskatkokset

Hengitystiheys eli hengitysfrekvenssi Lasketaan laskemalla sisäänhengitysten määrä minuutin ajalta (rintakehän kohoaminen) Olisi hyvä mitata potilaan huomaamatta Normaalin hengitystiheyden raja-arvot: Terveet aikuiset 12-16/20 x min Kouluikäiset 18-22 x min Leikki-ikäiset 22-28 x min Imeväiset yli 30 x min Ikäännyttäessä hengitystiheys kasvaa ja muuttuu pinnallisemmaksi

Hengitysvaje Lievä 20-25/min Keskivaikea 25-30/min Vaikea yli 35/min Kriittinen potilas sekava ja levoton Alle 6 tai lähes 30/min kyse on korjausta vaativasta hengitysvajeesta

Paritehtävä Laskekaa yhtä aikaa toisiltanne hengitysfrekvenssi

Hengitysäänet Kuunnellaan korvalla ja stetoskoopilla Normaalisti lähes äänetöntä Hengitysäänten muutokset: Voimistunut (esim. keuhkokuume) Hiljentyneet / puuttuvat (esim. ilmarinta, nestettä keuhkopussissa) Karkea rahina (limaa tai nestettä) Hienojakoinen rahina / ritinä (esim. sydämen vajaatoiminta) Vinkuva sisäänhengitys (esim. vierasesine tai turvotus) Vinkuva uloshengitys (esim. astma) Kuorsaava hengitys (esim. uniapnea, tajunnan taso laskenut, aivovamma) Käheys (äänihuulet ärtyneet) Yskiminen (esim. lima, vierasesine, keuhkoputkiärsytys) Huokaukset tai haukotukset (hapen puute)

Eritteet Normaalisti vähäistä Liman eritys Hoitaja tarkkailee määrää, koostumusta, väriä, hajua, veren tai märän esiintymistä, erittymisajankohta, runsautta Yskösnäyte aamulla ennen aamupalaa, ei saa pestä hampaita tai huuhdella suuta, kehotetaan hengittämään ensin syvään monta kertaa, sitten yskäisemään ja sylkemään yskökset astiaan, ei sylkeä

Ihon väri Hapenpuute näkyy sinerryksenä eli syanoosina Selvimmin suun limakalvoilla, huulissa, nenänpäässä, kynnenalusissa, korvalehdissä

Tarkkaile myös Haju Tajunnantaso, levottomuus, sekavuus, väsymys Puhe (puheenmuodostus: lauseiden tai yksittäisten sanojen käyttö) Hoitajan tärkeää huomata riittämätön hengitys mahdollisimman nopeasti!!!

2. Keuhkojen toiminnan tutkiminen PEF (Peak Expiratory Flow) = uloshengityksen huippuvirtauksen mittaaminen Mittauksella selvitetään maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen, kuinka nopeaan ja tehokkaaseen uloshengitykseen potilas pystyy Oikea puhallustekniikka tärkeää ohjata potilaalle Käytetään mm. kliinisten tutkimusten yhteydessä, astmapotilaiden seurannassa, erotusdiagnostiikassa, arvioitaessa keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden hoitovastetta

PEF-mittarin käyttö Harjoittele parisi kanssa PEF-mittarin käyttöä, potilaan ohjaamista ja lukeman kirjaamista PEF-taulukkoon Hoitamalla hyvää oloa s. 149-151/moniste

3. Potilaan auttaminen hengitysvaikeuksissa Hengitystä helpottavia asentoja Ei selällään; rintakehä ei pääse vapaasti laajenemaan, sisäelimet painavat keuhkoja ja palleaa Huom! Tyynyjen sijoittelu Hoitamalla hyvää oloa s. 152/ moniste - HARJOITUKSET

4. Hengitysharjoitukset Tarkoitetaan hengitystä stimuloivia, tehostavia ja avustavia harjoituksia sekä liman irtoamista keuhkoputkista tehostavia harjoituksia PUP/PEP eli pulloon puhaltaminen: pyritään saamaan hengitysteihin positiivinen paine, joka avaa keuhkorakkuloita ja laajentaa keuhkoja. Menetelmä irrottaa myös limaa. Hoitamalla hyvää oloa s. 159 /moniste

Harjoitus Harjoitellaan pulloon puhaltamista Kerää välineet Opettele oikea tekniikka Opettele ohjaus Puhdista välineet Kirjaa harjoitus

Lähteet Anttila K, Kaila-Mattila T, Kan S, Puska E-L & Vihunen R. 2007. Hoitamalla hyvää oloa. 147-159 Iivanainen A, Jauhiainen M & Pikkarainen P. 2004. Hoitamisen taito. 349-387 Saastamoinen T (toim.), Hietanen H, Juvonen A & Monto R. 2010. Hoitotyön toiminnot. 116-130