Anne Virtanen & Päivi Tynjälä Jyväskylän yliopisto Ammatillisen ja AMK -koulutuksen tutkimuspäivät

Yksittäisten tietojen ja taitojen tarkastelusta kokonaisvaltaisempaan ammatillisen kehittymisen tarkasteluun  Viimeaikaisessa ammatilliseen koulutukseen liittyvässä tutkimuksessa on nähtävissä myös laaja-alaisempi lähestymistapa: ammatillista koulutusta ei nähdä järjestelmänä, jossa tapahtuu pelkästään yksittäisten taitojen ja tietojen kehittymistä, vaan huomiota on alettu kiinnittämään enemmän opiskelijoiden laaja-alaisempaan (ammatilliseen) kehittymiseen (esim. Chappell 2003).  Ei vain koulutukseen liittyvä tutkimussuuntaus, myös työntekijöiden kohdalla on alettu yhä laaja-alaisemmin tarkastella ammatillista kehittymistä mm. ammatillisen identiteetin käsitteen avulla (mm. Billett, Fenwick & Somerville 2006; Eteläpelto 2007)

 Ammatillisella identiteetillä ymmärretään nykyään koko elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä ammatillisena toimijana. Se ei rajoitu pelkästään nykyhetkeen (kuka olen tällä hetkellä), vaan sen on nähty kehittyvän läpi elämän, jolloin myös aikaisemmat kokemukset sekä tulevat toiveet, kuten millaiseksi työssäni ja ammatillani haluan tulla, voidaan liittää osaksi ammatillisen identiteetin tarkastelua. (mm. Eteläpelto 2007; Beijaard, Meijer & Verloop 2004; Eteläpelto & Vähäsantanen 2006).  Myös ammattiin opiskelevien opiskelijoiden kohdalla olisi mielekästä ryhtyä tarkastelemaan ammatillisen identiteetin kehittymistä (Ropo 2008; ks. myös Virtanen, Tynjälä & Stenström 2008)

 mm. Sfard & Prusak (2005): mitä henkilöt ajattelevat itsestään, ei ole välttämättä sitä, mitä muut hänestä näkevät ja ajattelevat (ns. ensimmäisen, toisen ja kolmannen persoonan identiteetit)  Tässä tutkimuksessa ammatillisten perustutkinto- opiskelijoiden ammatillista kehittymistä työssäoppimisjaksojen aikana arvioivatkin - opiskelijoiden lisäksi – opettajat sekä opiskelijoiden oppimista työpaikoilla ohjaavat työpaikkaohjaajat.  (Huom. Tässä tutkimuksessa opiskelijat arvioivat kukin omaa ammatillista kehittymistään, kun taas opettajat ja työpaikkaohjaajat arvioivat kaikkien opiskelijoidensa ammatillista kehittymistä.)

 Opiskelija-aineisto: työssäoppimisen toteutumisen arviointiin liittynyt aineisto, joka kerättiin pääosin internetissä olleilla kyselylomakkeilla; N = 1824, n = 1072, vastausprosentti 59  Opettaja-aineisto: N = 796, n = 330, vastausprosentti 42  Työpaikkaohjaaja-aineisto: N = 2484, josta otos n = 800; vastaajia 420, vastausprosentti 53  Opiskelijat, opettajat ja työpaikkaohjaajat edustivat kuutta eri koulutusalaa: 1) tekniikka ja liikenne, 2) kauppa ja hallinto, 3) matkailu-, ravitsemus- ja talous, 4) sosiaali- ja terveys, 5) luonnonvara ja 6) kulttuuri  Analyysimenetelmät: keskiarvojen vertailut, yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA)

Opiskelijoiden ammatillista kehittymistä työssäoppimisen aikana tarkastelevat väittämät Opiskelijat n = 927 ka (kh) Opettajat n = 241 ka (kh) Työpaikka- ohjaajat n = 288 ka (kh) Merk. Opiskelijat ovat yleensä työssäoppimisen jälkeen tietoisia osaamisensa vahvuuksista ja heikkouksista (.61) 3.04 (.57) 3.14 (.56) ** Opiskelijoiden käsitykset ammatista/työstä selkiytyvät työssäoppimisen aikana (.99) 3.44 (.54) 3.42 (.56) *** Opiskelijat oppivat työpaikalla pohtimaan asioita kriittisesti (.73) 2.83 (.65) 2.89 (.62) ns. Opiskelijoiden kiinnostus työhön yleensä lisääntyy työssäoppimisen aikana (.78) 3.33 (.59) 3.29 (.55) *** Työssäoppimisjakso on lisännyt opiskelijoiden kiinnostusta jatko-opintoihin (.94) 2.73 (.73) 2.95 (.66) ***

 Opettajilla ja työpaikkaohjaajilla oli opiskelijoita positiivisempi näkemys opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen aikana tapahtuvasta ammatillisesta kehittymisestä.  Opiskelijat korostivat ammatillisessa kehittymisessään nimenomaan oman osaamisen tietoisuuden kehittymistä, kun taas opettajien ja työpaikkaohjaajien mielestä eniten kehittyi/selkiytyi opiskelijoiden käsitykset ammatista/työstä.  Opettajat ja työpaikkaohjaajat näkivät myös opiskelijoita useammin työssäoppimisjaksojen lisäävän opiskelijoiden kiinnostusta sekä jatko- opintoihin että työtä kohtaan.

Opiskelijoiden ammatillista kehittymistä tarkastelevat väittämät TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN KAUPAN JA HALLINNON MATKAILU-, RAVITSEMUS- JA TALOUSALA SOSIAALI- JA TERVEYSALA Merk. alojen välillä (opis.) Merk. alojen välillä (opet.) Merk. alojen välillä (tpot) OpiskOpet.TpotOpiskOpet.TpotOpiskOpet.TpotOpiskOpet.Tpot Opiskelijat ovat yleensä työssäoppimisen jälkeen tietoisia osaamisensa vahvuuksista ja heikkouksista (.59) 2.92 (.59) 3.13 (.56) 3.05 (.63) 3.04 (.54) 3.06 (.75) 3.25 (.55) 3.13 (.61) 3.08 (.54) 3.35 (.61) 3.24 (.43) 3.25 (.53) Opiskelijoiden käsitykset ammatista/työstä selkiytyvät työssäoppimisen aikana (.98) 3.35 (.55) 3.43 (.56) 2.84 (.94) 3.41 (.54) 3.53 (.51) 2.57 ( 1.01) 3.54 (.56) 3.22 (.62) 3.02 (1.01) 3.60 (.50) 3.50 (.51) Opiskelijat oppivat työpaikalla pohtimaan asioita kriittisesti (.73) 2.78 (.64) 2.85 (.62) 2.67 (.73) 2.96 (.71) 3.00 (.73) 2.91 (.72) 2.73 (.60) 2.92 (.61) 3.04 (.68) 2.83 (.65) 3.00 (.63) Opiskelijoiden kiinnostus työhön yleensä lisääntyy työssäoppimisen aikana (.76) 3.22 (.58) 3.29 (.53) 2.85 (.82) 3.41 (.57) 3.47 (.51) 2.94 (.76) 3.23 (.54) 3.24 (.60) 3.22 (.75) 3.60 (.58) 3.26 (.58) Työssäoppimis- jakso on lisännyt opiskelijoiden kiinnostusta jatko-opintoihin (.87) 2.64 (.77) 2.91 (.66) 2.59 (.98) 2.78 (.66) 3.06 (.77) 2.45 (.91) 2.68 (.66) 3.09 (.60) 2.76 (1.02) 2.95 (.73) 2.95 (.66)

 Työelämän puolella (työpaikkaohjaajien arviot) ei ollut alakohtaisia eroja näkyvissä opiskelijoiden ammatillisen kehittymisen arvioinneissa. Sen sijaan koulun puolella (opiskelijoiden ja opettajien arviot) alakohtaiset erot olivat näkyvissä.  Sekä opiskelijoiden että opettajien kohdalla positiivisin näkemys opiskelijoiden ammatillisesta kehittymisestä oli sosiaali- ja terveysalan edustajilla.  Opettajien kohdalla vastaavasti negatiivisin näkemys opiskelijoidensa ammatillisesta kehittymisestä oli tekniikan ja liikenteen alojen edustajilla, kun taas opiskelijoiden kohdalla vastaavanlaista yksittäistä alaa ei tässä yhteydessä voi esille nostaa.

 Opettajilla ja työpaikkaohjaajilla on selvästi opiskelijoita positiivisempi näkemys työssäoppimisjaksojen aikana tapahtuvasta ammatillisesta kehittymisestä. Kenen arviota uskottava?  Koulutusalaerot näkyvissä nimenomaan koulun puolella, ei niinkään työelämän puolella. Miksi näin? (Sinänsä koulutusalaerot olivat varsin samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissamme, mm. Virtanen & Tynjälä 2008; Virtanen, Tynjälä & Stenström 2008; Virtanen, Tynjälä & Collin 2008.) Pohdinta

 Anne Virtanen; Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Puhelin:  Päivi Tynjälä; Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: Puhelin: