Elinkeinoverotus - Siirtohinnoittelu Apulaisprof. Tomi Viitala

Siirtohinnoittelu Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa Konserninsisäisiä eli konserniyhtiöiden välillä tehtyjä liiketoimia voivat olla esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen kauppa, aineettomien oikeuksien kehittäminen hyödyntäminen, sisäiset konsernipalvelut kuten taloushallinto ja IT-palvelut sekä rahoitus 2

Markkinaehtoperiaate Siirtohinnoittelun perustana on markkinaehtoperiaate (Suomessa VML 31.1 §) Etuyhteysyritysten (VML 31.2 §:n määritelmä) välisten eli konsernin sisäisten liiketoimien on oltava markkinaehtoisia eli on käytettävä samoja hinnoittelu- ja muita ehtoja kuin jos liiketoimet tehtäisiin vastaavissa olosuhteissa mutta riippumattomien yritysten välillä Markkinaehtoperiaatteen noudattamisella pyritään kansainvälisesti siihen, että tulo kertyy ja vero maksetaan oikeassa valtiossa Markkinaehtoperiaatteen käytännön soveltamisessa ja siirtohinnoittelun tutkimisessa käytetään tulkintalähteenä OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ”OECD Transfer Pricing Guidelines for Multinational Enterprises and Tax Administrations” 3

OECD:n siirtohinnoittelumenetelmät Markkinahintavertailumenetelmä (comparable uncontrolled price method, CUP) –Vertailu hintaan, jota tuotteesta tai palvelusta käytettäisiin toisistaan riippumattomien yritysten välillä –Esim. tavarat, rojaltit, korko –Sisäinen tai ulkoinen vertailuhinta Kustannusvoittolisämenetelmä (cost+ method) –Hinta saadaan tavaran tai palvelun toimittamisesta aiheutuvista kustannuksista, joihin lisätään kohtuullinen kate eli voittolisä (profit mark up)  toimintaan nähden kohtuullinen voitto –Palvelu- ja valmistustoiminta 4

OECD:n siirtohinnoittelumenetelmät Jälleenmyyntihintamenetelmä (resale price method, RPM) –Hinta saadaan hinnasta, jolla konserniyritykseltä ostettu tuote myydään riippumattomalle ostajalle ja tästä vähennetään kohtuullinen alennus eli jälleenmyyntikate  määritellään tyypillisesti prosenttiosuutena myynnistä –Jälleenmyyntitoiminta Liiketoiminettomarginaalimenetelmä (Transactional net margin method,TNMM) –Määritetään nettovoittomarginaali suhteessa esim. liikevaihtoon, varoihin tai kustannuksiin –Vertailu voittoindikaattoriin (profit level indicator, PLI), jonka yritys ansaitsisi riippumattomien yritysten kanssa tekemissä liiketoimissa tai jonka riippumaton vertailukelpoinen yritys ansaitsisi 5

OECD:n siirtohinnoittelumenetelmät –Voittoindikaattoreita ovat mm. return on sales (ROS), return on assets (ROA), net cost plus (NCP) –Käytännössä tehdään yhtiötasolla ei liiketoimitasolla –Käytetään toimialasta riippumatta Voitonjakamismenetelmä (profit split method) –Konsernin sisäisten transaktioiden voitto jaetaan konserniyritysten välillä siten kuin riippumattomat yritykset sen jakaisivat –Ainoa malli, jossa tarkastellaan samanaikaisesti kaikkia transaktion osapuolia –Esim. määritetään yhtiökohtainen rutiinituotto ja jaetaan ns. jäännösvoitto esim. aineettoman omaisuuden perusteella –Harvoin käytetty mutta merkitys kasvussa 6

Siirtohinnoitteluoikaisu Jos hinnoittelussa on poikettu markkinaehtoperiaatteista, veroviranomaiset voivat oikaista yhtiön tulon Kyseessä voi olla joko veronalaisen tulon lisäys tai vähennyskelpoisen menon pienennys Tulo oikaistaan sellaiseksi kuin se olisi muodostunut, jos hinnoittelu olisi tehty samoin kuin riippumattomien osapuolten välillä samanlaisissa olosuhteissa 7

Kaksinkertainen verotus ja vastaoikaisu Jos veronalaista tuloa tai vähennyskelpoista menoa oikaistaan yhdessä valtiossa, seurauksena on kahdenkertainen verotus Verovelvollinen voi hakea ensisijaisesti toisessa valtiossa tehtävää vastaoikaisua Usein toinen valtio ei hyväksy siirtohinnoitteluoikaisun (esim. markkinaehtoiseksi katsottavan koron) määrää Verovelvollinen voi myös hakea verotukseensa muutosta siirtohinnoitteluoikaisun tehneessä valtiossa tai verosopimuksen mukaisen ns. keskinäisen sopimusmenettelyn (MAP) aloittamista 8

Siirtohinnoitteludokumentointi Siirtohinnoittelun dokumentointi on verovelvollisen laatima kirjallinen selvitys verovelvollisen ja konserniyhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelusta Selvityksen tarkoituksena on osoittaa, että verovelvollisen liiketoimet on hinnoiteltu markkinaehtoperiaatteen mukaisesti Siirtohinnoittelun huolellinen dokumentointi on tehokkain tapa estää siirtohinnoitteluoikaisut ja –riidat veroviranomaisten kanssa Useimmissa maissa siirtohinnoitteludokumentointi on pakollista Suomessa säännökset ovat VML 14a-c §:ssä 9

Siirtohinnoitteludokumentointi Siirtohinnoitteludokumentointivelvollisuus koskee erityisesti rajat ylittäviä ja merkittäviä konsernin välisiä liiketoimia Dokumentointivelvollisuuden laajuus vaihtelee kansainvälisesti Suomessa velvollisuus koskee Vain rajat ylittäviä liiketoimia Pk-yritykset (EU:n määritelmän mukaiset) on vapautettu myös rajat ylittävien liiketoimien osalta Kevyempi velvoite ns. vähäisille liiketoimille (< €/vuosi) 10

Siirtohinnoitteludokumentointi HUOM! Markkinaehtoperiaatteen soveltaminen koskee myös kotimaisia liiketoimia ja pk-yrityksiä, vaikka ne eivät ole dokumentointivelvoitteen piirissä Käytännössä verovelvollisen on edullista varautua dokumentoimaan myös vapautettujen liiketoimien markkinaehtoisuus mahdollisten riitojen varalle 11