Erityisopettajien koulutus Syksy 2014 HyLa2/Kaste Alustava ohjelma: Puheen arviointi ja äännevirheiden korjaus Opittujen äänteiden vakiinnuttaminen puheeseen Yhteistyö vanhempien kanssa Oman ilmaisun ja ymmärtämisen vaikeudet oppimisvaikeuksien taustalla Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 1

Puheen tuoton arviointi Miltä puhe kuulostaa? Saako aikuinen puheesta selvän? Tuleeko oppilas ymmärretyksi luokassa? Välitunnilla? äännejärjestelmä poikkeamat sanahahmoissa (omissiot, assimilaatiot, metateesit jne.) suun alueen motoriikka: erityisesti kielen nosto hammasvallille, leuan ja kielen liikkeen eriytyminen kielijänne luki-taidot puheen sujuvuus (änkytys, verbaali dyspraksia) mahdollinen aiempi/nykyinen puheterapia Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 2

Verbaali dyspraksia Kyvyttömyys suorittaa tahdonalaisia liikkeitä artikulaatioon käytetyissä lihasryhmissä. Artikulaatioliikkeiden aloittaminen, ohjailu ja niiden nopeuden ja keston kontrollointi tuottaa vaikeuksia. Sekä motorinen ohjelmointi että sensoristen palautejärjestelmien toiminta on epäluotettavaa. Verbaalin dyspraksian piirteitä Artikulaatio: - epäsystemaattisia virheitä - foneettista hapuilua - virheet lisääntyvät sanan pituuden ja kompleksisuuden kasvaessa - katkot puheessa - juuttumista - äännevaihtumat ja -kadot - soinnillisuuden, artikulaatiopaikan ja -tavan virheitä - vokaalien vääristymät Prosodiikka: - virheellinen painotus ja intonaatio - sujuvuuden häiriö- vaihteleva nopeus – ryöpsähtelevä puhe - monotonisuus Resonanssi: - vaihteleva nasaalisuus Äänen volyymin säätelyn vaikeus Epävarmuus tuo peittelyä puhetilanteisiin: - lapsi puhuu hiljaa –mumisten - saattaa peitellä suutaan Aina ei ole äännevirheitä, vaan yleistä äänteellistä hapuilua puhesarjassa Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 3

Verbaalin dyspraksian vaikutus oppimiseen Usein merkittävä epäsuhta verbaalien ja suoriutumistehtävien välillä. Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa vaikeutta. Erityisesti yhdistyneenä nimeämisvaikeuteen ja lyhytaikaisen kuulomuistin kapeuteen enteilee sitkeitä luki-ongelmia. Tavuttaminen voi olla vaikeaa. Ääneen lukeminen voi olla hyvin virheellistä, mutta ääneti lukeminen sujuu ja ymmärtää lukemansa. Lukutaidon arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomio luetun ymmärtämiseen, mikä on oleellista oppimisen kannalta. Kirjoituksen tarkentuminen vie usein pitkään - epäsanojen kirjoittaminen erityisen haastavaa, koska vaikea jakaa sanoja osiin (sana on automatisoitunut liikekokonaisuus) - oma ainekirjoitus usein huomattavasti virheettömämpää kuin sanelu- ei kykene toistamaan mallista Vieraan kielen äännejärjestelmän oppimisessa usein vaikeutta. Säilyy jossain muodossa läpi elämän; motorisesti kompleksiset sanat aikuisenakin haastavia, vierasperäisten sanojen oikeinkirjoituksessa saattaa olla vaikeutta Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 4

Milloin on hyvä konsultoida puheterapeuttia? Puheen selkeys: ei edistymistä, vaikka harjoittelu säännöllistä kotonakin ja lapsi ja perhe ovat motivoituneita epäily verbaali dyspraksiasta Änkytys kun haittaa lasta itseään, lapsi motivoitunut terapiaan Koulusiirtoa mietittäessä kun koulupsykologin arvio ei riittävä kun lapsen ongelmat painottuvat ilmaisuun Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 5

Äännevirheet Normaalin ja virheellisen raja vaikeasti määriteltävä. Yleisesti voidaan sanoa, että ääntäminen on virheellistä silloin, kun se poikkeaa kulttuuri- ja ikänormeista. Voi johtua sekä verbaalimotoriikan että kuulohahmottamisen ongelmista. Lukemaan oppimisen kannalta tärkeää on se, että lapsella olisi käytössä jokaisesta foneemista sellainen äännevariantti, ettei se sekoittuisi toiseen foneemiin. Äännevirheet saattavat liittyä laajempaan kielelliseen ongelmaan Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 6 Äännevirheiden korjaus oraalimotoriikka visualisointi (mm. kosketusvihjemenetelmä ja visual cued speech) lapsen motivaatio yhteinen projekti, sopimus lapsen kanssa yhdistä harjoittelu peleihin ja leikkeihin - tietty harjoitus (esim. autonkäynnistys, sihinä, tavusarja) muistipelissä aina kun löydät parin, palapelissä, kun laitat palan paikalleen, lautapelissä ennen kuin heität noppaa, pallotellessa jne.

Oraalimotoriikan harjoituksia Tee harjoitukset peilin edessä. Pyri siihen, että kieli ja leuka eivät liiku samaan aikaan Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 7 Ff Laita huulet tötteröksi. Tee niistä possun kärsä. Pyöritä kieltäsi suun ulkopuolella ympäri niin kuin kielesi olisi kellon viisari Tee kielestäsi rulla yläetuhampaiden taakse. Kielesi on hissi, joka kulkee ylös ja alas etuhampaiden takana. Kuvittele, että kielesi on jäänyt purkalla kiinni etuhampaittesi taakse. Liikuta suuta auki ja kiinni, mutta pidä kieli paikallaan. Heiluta kieltä suupielestä toiseen.

Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 8 YKSITTÄINEN D YKSITTÄINEN SURINA dzzz D TAVUISSA VOKAALIN VIERESSÄ daa… ada… pede… D TAVUISSA KONSO- NANTIN VIERESSÄ aa-dn pda… tda… D SANOISSA VOKAALIN VIERESSÄ -D-SANAT kädet -R-SANAT D:LLÄ deppu R D SANOISSA KONSONANTIN VIERESSÄ -D-SANAT panda -R-SANAT D:LLÄ kodtti SURINA VOKAALIN KANSSA dzz-aa aa-dzz SURINA SANOISSA dzumpu podzo -D-LAUSEET -R-LAUSEET D:LLÄ /R/:n harjoittelupolut

/R/-HARJOITTELU 1/7 Sano tavut napakalla D:llä, ei T:llä DAA, DEE, DII, DOO… (kaikilla vokaaleilla) DAN, DEN, DIN, DON… Sano tavusarjat ensin hitaasti. Vähitellen voit lisätä nopeutta, mutta muista, että D ei saa muuttua T:ksi! DADADADA, DEDEDEDE, DIDIDIDI, DODODODO… (kaikilla vokaaleilla) DAN-DAN-DAN, DEN-DEN-DEN, DIN-DIN-DIN PADA, PEDE, PIDI, PODO… PADA-PADA-PADA, PEDE-PEDE-PEDE… DIP-DIP-DIP, DEP-DEP-DEP… DAM-DA-DA-DAM, DEM-DE-DE-DEM… ________________________________________________________ D-sanoja : DOMINO DVD DANIEL DONITSIT DINOSAURUS DELFIINI KÄDET SADE SYDÄN MEDUUSA VIIDAKKO VADELMA Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 9

Sano R-sanat D-kielellä DEPPU DAPU DUMPU DOOPE DEKKA DAHA KOIDA HIIDI AUDINKO IMUDI PODA PAPEDI ________________________________________________________________________________________________________ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 10 /R/-HARJOITTELU 2/7 Hoe mahdollisimman nopeasti: HATTADA-HATTADA-HATTADA TÖTTEDÖ-TÖTTEDÖ-TÖTTEDÖ MAKKADA-MAKKADA-MAKKADA PATTEDI-PATTEDI-PATTEDI Nopea D voi muuttua vahingossa R:ksi!

/R/-HARJOITTELU 3/ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 11 Sano napakalla D:llä PDA-PDA-PDAM, PDE-PDE-PDEM… (kaikilla vokaaleilla) TDA-TDA-TDAM, TDE-TDE-TDEM… KDA-KDA-KDAM, KDE-KDE-KDEM… _________________________________________________________ Sano sanat D-kielellä KADKKI PODKKANA KUDKKU MEDKKI KÄÄDME KADHU PAPDIKA __________________________________________________________________ Sano R-sanat D:llä PDINSSI PDESIDENTTI TDUKKI TDAMPOLIINI KDUUNU KDOKOTIILI Sano lopputavu hyvin painokkaasti, napakalla D:llä AA-DN, EE-DN, II-DN, UU-DN… (kaikilla vokaaleilla) AA-DN-DNN, EE-DN-DNN, II-DN-DNN… A-DN-DN, E-DN-DN… DA-DN-DN, DE-DN-DN…

/R/-HARJOITTELU 4/7 D-lauseita. Sano napakalla D:llä, ei T:llä. 1.DOMINO ON KIVA PELI. 2.DONITSIT OVAT MAKEITA. 3.KÄDET TÄYTYY PESTÄ. 4.SYDÄN ON PUNAINEN. 5.TÄHDET OVAT TAIVAALLA. 6.DANIELILLA ON PALJON DVD-ELOKUVIA. 7.VIIDAKOSSA ON UNDULAATTEJA. 8.VADELMAT EIVÄT OLE HEDELMIÄ. __________________________________________________________ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 12 R-lauseita D:llä 1.DEPPU ON PAINAVA. 2.DAPU ON ELÄIN. 3.MINÄ TULIN PYÖDÄLLÄ KOULUUN. 4.HAADUKALLA SYÖDÄÄN. 5.ODAVA ON DUSKEA. 6.KIDJA MAKSAA KYMMENEN EUDOA. 7.HAMMASHADJA ON TÄDKEÄ TAVADA. 8.KUINKA MONTA METDIÄ KODKEA TUO PUU ON?

/R/-HARJOITTELU 5/7 Surise kuin ampiainen: DZZZZZZ Yritä pitää ylä- ja alahampaat vähän erillään, niin kieli mahtuu paremmin tärisemään! Laita vaikka ensin oma sormi tai kynä hampaiden väliin. DZZ-AA, DZZ-EE, DZZ-II… (kaikilla vokaaleilla) AA-DZZ, EE-DZZ, II-DZZ… Sano vokaalin jälkeen surina hyvin painokkaasti, niin kieli voi ruveta vahingossa tärisemään! Sano R-sanoja ja –lauseita surinalla. __________________________________________________________ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 13 Matki autonkäynnistys-ääntä. Sano viimeinen tavu hyvin painokkaasti. DEN-DEN-DENN DN-DN-DNNN DN-DN-DZZN

/R/-HARJOITTELU 6/7 Muistipeli Sano kääntämäsi kuvat joko D:llä, surinalla tai R:llä Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 14 REKKA ROSVO PORO PYÖRÄ KORTTI VERKKO TIIKERI MITTARI

/R/:n erottaminen auditiivisesti Väritä tai ympyröi ne sanat, joissa kuuluu R. ___________________________________________________________________ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 15 Kuuluuko R alussa vai keskellä sanaa? /R/-HARJOITTELU 7/7

/S/-HARJOITTELU 1/6 Harjoittele yksittäistä sihinää: SSSSSSSSS KSS-KSS TSE-TSE Yhdistä S vokaaleihin. Aluksi voi olla helpompaa sanoa S pienen tauon kanssa. Jos S ei onnistu yksinään, käytä apuäännettä D tai T. SS-AA, SS-EE, SS-II… (kaikilla vokaaleilla) (D)SAA, (D)SEE, (D)SII… AA-(D)SS, EE-(D)SS, II-(D)SS… A(D)SSAA, E(D)SSEE, I(D)SSII… Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 16

/S/-HARJOITTELU 2/6 S-sanoja Voit pitää ensin pienen tauon S:n jälkeen (tai ennen, jos S on sanan lopussa/keskellä), lyhennä vähitellen taukoa ja yritä jättää se kokonaan pois (SS-UKKA > SUKKA) Voit käyttää apuäännettä D tai T, jos S on vaikea sanoa ilman sitä (DSUKKA) Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 17 Missä kohtaa sanaa sinun on helpointa sanoa S? Harjoittele aluksi paljon niitä sanoja. SUKKA SIENI SOHVA SAMMAKKO SAHA LAMMAS VALAS HAMMAS ALAS KUMMITUS YLÖS KISSA POSSU S ALUSSA S LOPUSSA SILMÄ KASSI S KESKELLÄ KÄSI LASI VESI S KONSONANTIN VIERESSÄ PITSA POSTI KAKSI YSKÄ MANSIKKA LAPSI

/S/-HARJOITTELU 3/ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 18 LÄHTÖ MAALI SUKKA SIENI SUSI SÄNKY SOHVA SALAMA SAMMAKKO SUU SAHA SIMPUKKA SUIHKU SULKA SILMÄ SAIPPUA SHAKKI SUOMI SIKA SUKLAA SIILI MENE SALAMAN LUOKSE PALAA SAMMAKON LUOKSE MENE SUDEN LUOKSE Sano sana, johon noppaa heittämällä tulet. Myöhemmin voit vaikeuttaa harjoitusta keksimällä lauseen kuvan sanasta.

/S/-HARJOITTELU 4/6 S-lauseita 1.SUOMI ON MAA. 2.SIILILLÄ ON PIIKIT. 3.JÄNIS LOIKKII. 4.MINÄ LÄHDEN ULOS. 5.PANE MYSSY PÄÄHÄN. 6.AUTOSSA ON MIES. 7.METSÄSSÄ ON PALJON PUITA.. 8.MINUN VATSANI ON KIPEÄ. 9.OSTAN KAUPASTA LEIPÄÄ. 10.POJALLA ON KIPSI JALASSA. 11.KESÄLLÄ ON HAUSKAA UIDA. 12.SUNNUNTAINA MATKUSTAN BUSSILLA HELSINKIIN Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 19 Missä lauseissa S on helpointa sanoa? Keksi itse lisää samantapaisia lauseita.

/S/-HARJOITTELU 5/6 S-lauseiden muodostaminen Leikkaa kuvat irtokuviksi. Laita kuvat värin mukaan kolmeksi pinoksi pöydälle kuvapuoli alaspäin. Nosta yksi kuva jokaisesta pinosta ja muodosta lause. Muista S:t! Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 20 KUNINGAS SUSIKUMMITUS SAMMAKKO VESSASSA LAIVASSA KAUPASSA LAATIKOSSA LAIVASSA VESSASSA KAUPASSA LAATIKOSSA KOULUSSAMETSÄSSÄKAAPISSA AUTOSSA LAIVASSA SIIVOAA SOITTAAPESEE KÄDETLUISTELEE SAHAA SYÖ TANSSII JUOKSEE KISSA POLIISI LAMMAS SIILI

/S/-HARJOITTELU 6/6 Missä kohtaa sanaa S kuuluu? Leikkaa kuvat irtokorteiksi. Jaottele kuvat kolmeen kuppiin tms. sen mukaan, kuuluuko S sanan alussa, keskellä vai lopussa Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 21

/L/-HARJOITTELU 1/6 Nosta kieli ylös etuhampaiden taakse ja sano: LLLLLLLLL Yhdistä L vokaaleihin LLAA, LLEE, LLII, LLOO… (kaikilla vokaaleilla) ALL, ELL, ILL, OLL…. LAL-LAL-LAA, LEL-LEL-LEE, LIL-LIL-LII… Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 22 Sano L-sanoja. Muista nostaa kieli ylös aina L:n kohdalla! LINTU LAPIO LUU LEIPÄ LAMPPU KALA MAALIPELI TALO TUOLI PÖLLÖKELLOPILLI NALLE PALLO TELTTA HYLJE ILMAPALLO KILPIKONNA PULKKA

L-noppapeli Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 23 LEELAA LOO ALLELLILL OLLLLLLÄÄ LUU PALAA 2 ASKELTA TAAKSEPÄIN MENE 3 ASKELTA ETEENPÄIN LLLLII HEILUTA KIELTÄ SUUSSA YLÖS- ALAS MONTA KERTAA MENE 2 ASKELTA ETEENPÄIN UUSI HEITTO- VUORO! MENE 2 ASKELTA ETEENPÄIN PALAA 1 ASKEL TAAKSEPÄIN MENE 1 ASKEL ETEENPÄIN LÖÖLYY LEELII LLL LAA (L)ALL LILL LELLLULLLÄLL LLLELL(E) ALLA YLLY ILLI HEILUTA KIELTÄ SUUSSA YLÖS- ALAS MONTA KERTAA

/L/-HARJOITTELU 3/ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 24. ARVAA, MISTÄ KERRON Pöydälle laitetaan tavaroita tai kuvia, jotka alkavat /l/:llä. Aikuinen kertoo jostain pöydällä olevasta tavarasta/kuvasta ja lapsi arvaa, mitä aikuinen tarkoittaa. Lapsen yritettävä muistaa /l/ sanoessaan sanan!kertoo, jostain pöydällä olevasta tavarasta/kuvasta ja lapsi arvaa, mitä hän tarkoittaa ja sanoo Pöydälle otetaan tavaroita tai kuvia, jotka alkavat /l/:llä. Aikuinen kertoo, jostain pöydällä olevasta tavarasta/kuvasta ja lapsi arvaa, mitä hän tarkoittaa ja sanoo sanan muistaen /l/:n. MISSÄ LEPAKKO ON PIILOSSA? Pöydälle laitetaan /l/-kuvia. Yhden kuvan alle piilotetaan lepakon kuva. Lapsi nostaa vuorotellen kuvia kysyen: ’Onko lepakko x:n alla piilossa?’. Kun lepakko löytyy, vuoro vaihtuu eli lapsi piilottaa ja aikuinen yrittää löytää.

/L/-HARJOITTELU 4/6 L-lauseita Muista nostaa kieli ylös L:n kohdalla! Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 25 LINTU ON PUUSSA.LIIMA ON TAHMEAA MINÄ TYKKÄÄN LETUISTA. KOIVUSSA ON VIHREITÄ LEHTIÄ. LEIPÄÄ LEIKATAAN. TUOLI ON PUNAINEN. LUOLASSA ON PIMEÄÄ. TALO ON TEHTY TIILISTÄ. HALUAN TEHDÄ PALAPELIN. PULLOSSA ON LIMSAA. LEIJONA ON VILLIELÄIN. LUMIUKKO ON VALKOINEN.

/L/-HARJOITTELU 5/6 Kerro kokonaisin lausein, mitä haluaisit syödä eri aterioilla. Voit käyttää apuna alla olevia kuvia tai keksiä muita syötäviä asioita. Kerro myös, mitä et haluaisi syödä. Muista L:t! Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 26 Haluan syödä aamupalalla… Haluan syödä ruuaksi koulussa… Haluan syödä välipalalla… Haluan syödä ruuaksi kotona…

/L/-HARJOITTELU 6/6 Jos /l/ korvautuu sitkeästi /n/:llä korosta ilman puhaltamista ulos suusta samalla kun sanot /l/:n /h/ ennen /l/:ää (”hhllee” ”hhllii”) l/n-miniparit (lakki/nakki, lippu/nippu, lasta/nasta jne.) Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 27

/K/-HARJOITTELU 1/6 YKSITTÄINEN /K/ Avaa suu oikein auki. Pidä kielen kärki alhaalla suun pohjassa, nosta suun takaosa ylös suun kattoon. - Kielen kärjen alas painamisessa apuna voit käyttää omaa sormea, lusikkaa, lastaa, jäätelötikkua tms. - Aikuinen voi varovasti kutittaa esim. lastalla kitalakea ja lapsi yrittää koskea kielen takaosalla samaa kohtaa. - Renkaanmallinen muro alahampaiden taakse > kieli muroon kiinni tai muro kielen takaosaan > nosta muro kitalakeen. - Aikuinen painaa kevyesti kylmällä lusikan ”pesällä” kielen takaosaa (jäähdytä lusikka jäisessä vesilasissa) > KHH Harjoittele lattialla selälläsi maaten tai istuessa käännä päätä vähän taaksepäin. Kurlaa ensin veden kanssa (lyhyitä pätkiä KH-KH-KH) ja sitten ilman vettä. Kakistele kuin olisit valas, jolle on mennyt kala väärään kurkkuun: KHH-KHH-KHH Matki junan jarrutusääntä, ruosteisen robotin liikkumista tai kuorsausääntä. Kokeile /ng/-äännettä (’inga’, ’anga’, ’unga’, ’langat’ > ’lanka’). Yhdistä /k/-äänteeseen /j/-äänne (KJJ-KJJ, JJK-JJK) Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 28

/K/-HARJOITTELU 2/6 Kun /k/ onnistuu yksittäisenä, yhdistä se vokaalien kanssa tavuiksi. Kokeile, missä kohtaa tavua /k/ on helpointa sanoa ja harjoittele aluksi paljon niitä tavuja. KAA, KÄÄ, KEE, KII… (kaikilla vokaaleilla) AAK, ÄÄK, EEK, IIK… AKKA, ÄKKÄ, EKKE, IKKI… ANK, ÄNK, ENK, INK… _______________________________________________ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 29 K -KK- ANKKAPENKKI (LUMI)UKKO(NOITA-)AKKA NAKKILUKKO KAKKU KUKKA KOKKI KUKKO KOUKKU KINKKU K-SANOJA

Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 30 K- KUU KYY KYNÄ KIVI KEPPI KANA KUHA K-H KAUHAKAHVIKÖHÄKAAHAAKAHLAA -K- PUKU POIKA AKU MÄKI LEUKA LAKANA HIKI H-K HAUKI HÄKKI HAKKAAHAUKKAHÄMÄHÄKKI K-T/T-K KOTI KATUKETTU TAKKI TAKU TIETOKONE MATKA TK LETKUPOTKULAUTA KOTKA PUTKIPITKÄ

/K/-HARJOITTELU 3/6 K-RALLI Sano sanat peräkkäin mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin selkeästi. Kuljeta vaikka pikkuautoa samalla rataa pitkin. Jos haluat, voit ottaa aikaa kellosta Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 31

/K/-HARJOITTELU 4/ Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 32 KIVI- PAPERI-SAKSET Muista sanoa K:t oikein! (voi käyttää myös /s/:n ja /r/:n harjoittelussa)

/K/-HARJOITTELU 5/6 K-LAUSEITA Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 33 KYNÄ ON PUNAINEN. MINÄ KUULEN LAULUA. KENGURU LOIKKII. KIVI ON MAASSA. AKU ON KIUKKUINEN. KAKKU ON MAKEAA. HÄMÄHÄKILLÄ ON KAHDEKSAN JALKAA. POIKA POTKII JALKAPALLOA KENTÄLLÄ.

/K/-HARJOITTELU 6/6 Ympyröi tai väritä sanat, joissa kuuluu K Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 34

Tyhjä pelipohja Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 35

Tyhjä pelipohja Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 36

Harjoitusten kuvat ovat seuraavista lähteistä: Papunet: Kuvapankki Boardmaker 6 -kuvaohjelma ClipArt-kuvatiedosto Google: kuvahaku Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 37

Netistä ja iPadiltä löytyviä äänneharjoittelumateriaaleja Internet: Physiofile R-, S-, L- ja K-äänteiden harjoitteluun 99€ + alv./12 kk esittelyvideo: Lisätiedot: Äännekoulu R-, S- ja L-äänteiden harjoitteluun 149€/3 kk Verkkopuheterapia 79€/½h Äännekoulu ammattilaisille: kysy tarjous Puheope iPad: Tenkka-Poo R-peli: ilmainen S-peli: 4,49€ DooBiDaa (/r/:n auditiivinen erottelu, riimiharjoituksia ym.) 7,99€, lisätiedot: esittelyvideo: Omien harjoitusten kerääminen yhteiseen tiedostoon kaikkien erityisopettajien käyttöön? Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 38

Vaski-kirjastoista saatavaa materiaalia äänneharjoittelusta Ikonen-Mölsä, Annelea: R-terapia (1997), CD-ROM, 2 ohjelmaa lasten R-artikulaatioharjoituksia Ikonen-Mölsä, Annelea & Sewón, Anneli): Serkku Sebastianin meriseikkailu (1998), CD-ROM + tekstiliite, lapsille tarkoitettu ohjelma artikulaatiovirheiden (s- virheiden) korjaamiseksi Lonka Eila: Lapsen oma ärräkirja (1990), kirja Rajaniemi, Tuija-Maija: Erja etsii ärrää (1994), kirja, tarina R-äänteen harjoittelusta Marja Hämäläinen puheterapeutti FM 39