YTT, lehtori Pertti Jokivuori Syksy 2012 3. luento.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
DRAMATURGIAN PERUSKÄSITTEISTÖÄ
Advertisements

Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Teollistuminen Millainen on teollistunut talous?
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Sosiologian johdantokurssi kevät 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - pe Porthania II, ei luentoa ke Unioninkatu 40.
Sosiologian johdantokurssi kevät 2008 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen ke P674 ja pe U40, sali 1 Loppukuulustelu.
Filosofian synty Filosofia on arkipäiväisien asioiden ihmettelyä ja yliluonnollisten kysymyksien pohdiskelua. Filosofiassa argumentointi ja kyseenalaistaminen.
Mitä sosiologia on? -luennot Pekka Räsänen
Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää? Petri Mäki-Fränti Ekonomisti.
Historia Yhteiskuntaoppi Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous Kristina Kaihari-Salminen Opetushallitus.
Myöhäis- ja postmodernin teoriat
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
UE © Anne Rongas 2006 UE1: Uskonnon luonne ja merkitys Kotkan aikuislukio © Anne Rongas 2008.
Teollistuminen Vaikutuksia.
1800-LUVUN LOPPU – 1900-LUVUN ALKU
Tietoisuus ja maailmankuva Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin viides luento.
Keskiajan loppu: Mikä Euroopan kulttuurissa johti keskiajan ”loppumiseen” ? Suuri Skisma 1378 – 1415, jolloin kaksi kilpailevaa paavia, nakersi kirkon.
KASVATUS, KOULUTUS JA YHTEISKUNTA ( ) Pantzar
J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja –kieli metamorfista ja monimerkityksellistä –muuttuvat rakenteet –”suurten.
Teollistuminen.
Anthony Giddensin rakenteistumisteoria JA OIKEUS
6. Luento kieli ja postmoderni filosofia
Ops seminaari Askola.
Tiedon vallankumous ja uusi maailmankuva
REALISMI 1800-LUVUN LOPPU – LUVUN ALKU. AATTEELLINEN PERUSTA AUGUST COMTE: SOSIOLOGIA; POSITIVISMI yhteiskunnassa vallitsevat luonnonlakien kaltaiset.
VaVe-koulutus Sininauhaliitto Vapaaehtoistoiminnan muodot Psykososiaalista tukea tuottava vapaaehtoistoiminta Tukea tuottava toiminta esim. tukihenkilötoiminta.
SOSA115 Sosiologian historia, luento YTT, lehtori Pertti Jokivuori Syksy luento.
1 HISTORIAN PERUSKÄSITTEITÄ Hi1-KURSSI Toni Uusimäki 2014 Lähde: Eepos. Maailmanhistorian käsikirja. Porvoo 2002.
TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila.
FI4 YHTEISKUNTAFILOSOFI A. 1. Yhteiskunnan olemistapa Yhteiskunnan käsite Yhteiskuntamuotojen luokittelu Yhteiskuntafilosofian ongelmat -miksi yhteiskuntia.
Millainen on ihanteellinen yhteiskunta? Kirjan sivut
MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.
Yhteiskuntafilosofia tutkii yksilön ja yhteisön suhdetta etsii oikeutusta yhteisölliselle elämälle pohtii millainen on hyvä yhteiskunta, esittää erilaisia.
MODERNISAATIO JA KIRKOT - UUDET AATTEET JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET AIHEUTTIVAT HAASTEITA KIRKOILLE 1700-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN.
SOSA115 Sosiologian historia, luento
Koulutuksen muotoutuminen ja sen selitykset
III KE SKIAJAN EUROOPPA
Julkinen sosiologia Juha Suoranta
Jokilaaksot.
Institutionaalisen sosiaaliturvan pitkä linja Suomessa
emeritusprofessori, Turun yliopisto
13. Modernisaatio haastaa perinteen
SOSA115 Sosiologian historia, luento
TEOLLINEN VALLANKUMOUS
Uskonnot yhteiskunnassa
Maailman kielet ja suomi
Uskonto ja yhteiskunta
SOSA100 Sosiologian historia, luento
OHJEITA HISTORIAN KOKEESEEN
Proosatekstin erittelyä tekstitaitokokeessa
3 Minuudessa on kaksi puolta
EUROOPPALAINEN IHMINEN
Yksilö vai yhteisö Kirjan sivut
SOSA115 Sosiologian historia, luento
KIRJALLISUUTEMME ALKUVAIHEET
Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof
Loppukuulustelu klo Porthania 674
Sosiologian johdantokurssi kevät 2007 HY Sosiologian laitos prof
OMAN AJATTELUN KEHITTYMINEN AATE- JA KÄSITEHISTORIA
2. Irti vanhasta – 1860-luvun murros
Ilmoittautuminen kurssille webOodissa ajalla
Yhteiskunnasta ja sen kehityksestä
RAHAN JA POLITIIKAN MAAILMA
Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Ensimmäinen ja toinen moderni
KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto
Näkökulmia kuvien ja tehtävien avaukseen: jokilaaksot
   S2-opetuksen ja reaaliaineiden opetuksen yhdistäminen sekä Kartta-pedagogiikka Leo Jäppinen
Maailmankatsomus.
Esityksen transkriptio:

YTT, lehtori Pertti Jokivuori Syksy luento

Sosiologia syntyi selittämään modernin teollisuusyhteiskunnan kehitystä: Kapitalistinen tavaratuotanto ja hintakilpailun sääntelemä markkinatalous Kansalaisten muodollinen tasa-arvo ja vapaus Pääoman ja palkkatyön ristiriita Tuotannollisen aseman määräämä luokkajako (porvaristo, keskiluokka ja työväenluokka) Edistysusko; ”tieteellinen maailmankuva”

Modernisaatio : 1. Teollistuminen (koneet ja automaatio kehittyvät, tuottavuus kasvaa, uudet tuotannolliset organisaatiot) 2. Kaupungistuminen (hallinto, kulttuuri ja teollisuus keskittyvät, hallintokaupunkien oheen teollisuuskaupunkeja miljoonine asukkaineen) 3. Liikkuvuuden kasvu (esim. rautatiet ja höyrylaivat kaventavat fyysisiä etäisyyksiä, elin- ja koulutustason kasvu kaventaa sosiaalisia kuiluja) 4. Palkkatyöläistyminen (teollisuustyöväestön osuus kasvaa) 5. Perheen aseman ja merkityksen muutos (ydinperhe, aikaisemmin perhe oli tuottavan työn keskus  tunne- ja kulutusyksikkö) 6. Maallistuminen (tieteen merkitys korostuu, syntyy moderni julkisuus: lehdet, mediajulkisuus) 7. Kansallisvaltioiden synty (valtioiden rajat piirtyvät kielen, kansallisuuden ja kulttuurin mukaan, liberalistinen valtio vallitsevaksi valtiotyypiksi, demokratia)

Modernisaatio :

Muodollisesti tasa-arvoisten ja vapaiden kansalaisten muodostama yhteiskunta. Tuotanto suuntautuu pääosin markkinoille. Tuotanto perustuu yksityisyrittäjyyteen ja palkkatyöhön. Sen tavoitteena on yrittäjävoitto. Yhteiskunta jakaantuu luokkiin tuotannollisen aseman perusteella. Keskeiset yhteiskuntaluokat ovat: porvaristo, keskiluokka ja työväenluokka. Moderni yhteiskunta kehittyi ensiksi Euroopassa Ominaista jatkuva talouskasvu, laajeneminen ja edistysusko

Modernisaatio :

Modernisaatio ja moderniteetti: Moderni yhteiskunta on tulosta historiallisesta kehitysprosessista, jota sosiologit kutsuvat modernisaatioksi (uudenaikaistumiseksi) Modernille ajalle tyypillisiä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia piirteitä, modernisuutta, on kutsuttu moderniteetiksi Mitä nämä tarkoittavat? Mitä on modernisaatio ja mitä oli ennen modernia?

Modernisaatio ja moderniteetti: Anthony Giddens: " Alustavana luonnehdintana sanokaamme yksinkertaisesti seuraavalla tavalla: 'moderniteetti' viittaa sosiaalisen elämän ja organisoitumisen muotoihin, jotka kehittyivät Euroopassa suunnilleen 17. vuosisadalta lähtien ja jotka sittemmin tulivat enemmän tai vähemmän maailmanlaajuisiksi vaikutuksiltaan.” "

Modernisaatio ja moderniteetti: Risto Heiskala: "Jaottelulla traditionaalisiin ja moderneihin yhteiskuntiin on sosiologiassa niin keskeinen asema, että koko tieteenalaa voisi tuskin ajatella ilman modernisoitumisen käsitettä”

Modernisaatio on talouden perustavaa rakennemuutosta : "Esimoderneissa" yhteiskunnissa valtaosa väestöstä työskenteli ravinnon tuotannossa Vuosisatoja jatkunut maatalouden tehostuminen ja teollinen vallankumous "vapautti" kasvavan osan väestöstä maataloustyöstä Syntyi työnjaollisesti eriytynyt teollinen yhteiskunta, joka sittemmin muuttui jälkiteolliseksi Teollistuminen merkitsi rahatalouden ja markkinoitten merkityksen huikeaa kasvua Palkkatyö saa keskeisen aseman yhteiskunnassa

Modernisaatio ja moderniteetti: Modernisaation voi vastaavasti ajatella tarkoittavan modernien sosiaalisen elämän ja organisoitumisen muotojen kehittymistä ja leviämistä Modernisaatio on historiallinen ilmiö Modernisaatio liittyy Euroopassa alkunsa saaneisiin yhteiskunnallisen elämän muotoihin Modernisaatio on levinnyt (ja leviää) Euroopan ulkopuolelle

Sosiologisen modernisaatioteorian elementit (Philip Abrams) : 1) Yhteiskuntien tyyppien vastakkainasettelu: toisaalta traditionaalinen ja toisaalta moderni yhteiskuntatyyppi, jotka perusominaisuuksiltaan ovat vastakkaisia (kysymys yhteiskuntien luonteesta) 2) Kehitystendenssin teoria: teoria siitä, miten yhteiskunnallinen muutos saa aikaan sen, että traditionaalinen yhteiskunta pyrkii korvautumaan modernilla (kysymys yhteiskunnallisen muutoksen liikevoimista)  Sosiologian klassikoilla oli kaikilla omat vastauksensa näihin kysymyksiin, vaikka he eivät ehkä käyttäneetkään sanaa moderni

Sosiologia ja moderni: Modernisaatiota on kuvattu erilaisilla traditionaalisen ja modernin yhteiskunnan vastakkaisuutta ilmentävillä käsitepareilla: Comte: teologinen – positiivinen Spencer: sotilaallinen – teollinen Marx: feodaalinen – kapitalistinen Tönnies: Gemeinschaft – Gesellschaft Durkheim: mekaaninen – orgaaninen Weber: traditionaalinen – rationaalinen Simmel: riippuvuuksien kasvaminen – henkilökohtaisen kosketusten määrän väheneminen

Sosiologia teoriana modernista yhteiskunnasta : 1. Millainen on modernin yhteiskunnan rakenne? Miten se eroaa muista sosiaalisen järjestyksen muodoista? 2. Mikä on modernin yhteiskunnan paikka ihmiskunnan historiassa? Mitkä ovat sen muutoksen mekanismit? 3. Millainen on moderni ihminen? Millaiseksi ihminen on muuttumassa?

Traditionaalinen ja moderni yhteiskunta ideaalityyppeinä: Traditionaalinen Moderni Talous feodalismi kapitalismi maanviljely teollisuus Politiikka/ pakottaminen indoktrinaatio valta hajautunut keskittynyt säätyjako luokkajako Kulttuuri yhteisöllisyys individualismi Maailmankuva uskonnollinen maallistunut taikausko tiede/valistus

Modernisaatio : Se, mikä muuttuu, on tapa, jolla ihmiset ovat sidoksissa toisiinsa. Siksi heidän käyttäytymisensä muuttuu, siksi heidän tietoisuutensa ja affektitaloutensa, itse asiassa heidän koko persoonallisuusrakenteensa, muuttuvat. Muuttuvat ”olosuhteet” eivät ole jotakin, joka vaikuttaa heidän ”ulkopuoleltaan”: ne ovat ihmisten itsensä välisiä suhteita. - Norbert Elias

Traditionaalinen ja moderni yhteiskunta ideaalityyppeinä: