SH / syksy 2010 LASTEN LÄÄKEHOIDOSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 1

Muinainen ”resepti” (Egypti,n.1600 eKr) Olen valmistanut lapselle suojan Sinua vastaan, olen tehnyt sen yrteistä, jotka ovat Sinulle tuhoksi. Olen tehnyt sen hunajasta, joka on hyvää ihmiselle mutta myrkkyjen myrkky aaveille. Olen tehnyt sen sapesta, ahvenen selkäevistä ja pyhästä sammakon kudusta. Mene pois Sinä kasvoton, joka olet tullut pimeästä. Jätä lapseni rauhaan.

SH / syksy HUOLELLISUUS Lääkkeiden jaossa ja annossa VAROVAISUUS lääkehoidon toteuttamisessa Lapsen voinnin SEURANTA Lääkkeiden mahdolliset HAITTAVAIKUTUKSET

Turvallisiinkin lääkkeisiin liittyy aina riski ja mahdollisuus haittavaikutuksiin, joten "sormituntumalla" tai ilman todettua tarvetta ei lasta ole syytä lääkitä. Aspiriini - asetyylisalisyylihappo Perinteistä tulehduskipulääkettä, asetyylisalisyylihappoa, ei suositella alle 16-vuotiaille kuin lääkärin määrittelemissä erityistapauksissa. Asetyylisalisyylihappo voi tiettyjen viruksen aiheuttamien sairauksien aikana laukaista harvinaisen Reyen oireyhtymän, joka aiheuttaa maksan ja aivojen toimintahäiriöitä. Ensisijainen kuume- ja kipulääke lapsille on parasetamoli. Itsehoidon flunssalääkkeet Useimmat ilman reseptiä saatavat flunssalääkkeet ovat yhdistelmälääkkeitä eli niissä on useaa eri lääkeainetta. Osa flunssalääkkeistä sisältää edellä mainittua asetyylisalisyylihappoa, jota ei suositella lainkaan alle 16-vuotiaille. Lisäksi flunssalääkkeissä voi olla piristäviä aineita, kuten kofeiinia, joka voi jo pieninä annoksina aiheuttaa lapsille sydämen tykytystä ja vapinaa. SH / syksy 20104

Flunssaoireita voi yrittää lieventää kotihoidolla, kuten levolla, runsaalla nesteiden juonnilla ja höyryhengityksellä. Parasetamoli sopii kuumeen alentamiseen ja tukkoista nenää voi helpottaa keittosuolatipoilla/tukkoisuutta vähentävillä nenäsumutteella. SH / syksy 20105

Itsehoidon yskänlääkkeet Yskänlääkkeitä ei suositella lainkaan alle 2-vuotiaille ilman lääkärin ohjetta ja kaikissa limaa ohentavissa yskänlääkkeissä on joko 6 tai 12 vuoden ikärajoitus. Kaikissa tapauksissa turhaa yskänlääkkeiden käyttöä on syytä välttää, sillä yskänlääkkeiden tehosta, etenkään lasten lääkityksessä, ei ole nykyiset vaatimukset täyttävää näyttöä. Lisäksi kannattaa muistaa, että useimmat yskänlääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksena sydämen rytmihäiriöitä, aistiharhoja, tajunnan häiriöitä ja jopa aivojen toiminnan häiriöitä. "Akuuttiin infektioon liittyvä yskä on kiusallisuudestaan huolimatta hyvänlaatuinen oire, joka häviää yleensä itsestään ilman mitään hoitoa tai tutkimuksia", sanovat professorit Olli Ruuskanen ja Matti Korppi lääketieteellisessä julkaisussa, Duodecimissä. SH / syksy 20106

Pahoinvointilääkkeet Älä anna lapselle pahoinvointilääkkeitä ilman lääkärin suositusta, sillä niihinkin liittyy riskejä ja haittavaikutuksia. Suomessa ilman reseptiä saatavista pahoinvointilääkkeistä toinen on tarkoitettu yli 6- ja toinen yli 12-vuotiaille, mikäli lääkäri ei toisin määrää. Normaaliin mahatautiin liittyvä oksentelu ja pahoinvointi ovat yleensä lyhytkestoisia ja useimmiten lapset selviävät niistä ilman lääkitystäkin. Oksentelussa ja ripulitaudissa huomiota kannattaa enemmänkin kiinnittää riittävään nesteytykseen, jottei lapsi kuivu. Tarvittaessa tai taudin kestäessä pitkään on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Lasten matkapahoinvointi johtuu yleensä siitä, että lapsen aivot ei ole vielä tottunut tiettyyn liikkeeseen ja pahoinvointi yleensä häviää lapsen kasvaessa isommaksi. SH / syksy 20107

Matkapahoinvointia voi yrittää ehkäistä seuraaviin keinoin: jos mahdollista, niin aseta lapsi autoon siten, että lapsi näkee ulos auton ikkunoista (esim. turvakoroke/turvaistuin kasvot menosuuntaan) laita lapsi istumaan etupenkille kehota lasta katsomaan horisonttiin älä anna lapselle lukemista tai piirtämistä vältä tupakoimista ja syömistä autossa pidä usein taukoja huolehdi, että lapsi saa raikasta ilmaa yritä saada lapsi nukkumaan SH / syksy 20108

Aikuisille tai muille henkilöille määrätyt lääkkeet: Edes pienen murto-osan antaminen aikuisille tarkoitetusta lääkkeestä lapselle voi olla vaarallista. Mikäli lääkkeen ohjeessa ei ole mainintaa lasten annostelusta, älä anna lääkettä lapselle lainkaan. Muille ihmisille määrättyjä lääkkeitä ei luonnollisestikaan saa antaa niin lapselle kuin aikuisellekaan. Edes sisarukselle määrättyä lääkettä ei sovi tarjota, sillä muun muassa annostus eri-ikäisille ja eripainoisille vaihtelee. SH / syksy 20109

Vanhentuneet lääkkeet Luontaistuotteet Vanhentuneet lääkkeet voivat menettää tehonsa ja ne voivat olla jopa haitallisia erinäisten kemiallisten reaktioiden jälkeen. Toimita vanhentuvat lääkkeet lääkejätteenä apteekkiin, etteivät ne vahingossa päädy käyttöön. Muutoin lääkepakkauksen ohjeiden mukaan säilytettynä (lämpötila, valonarkuus, kosteus) lääkkeet kestävät pakkauksen päivämäärään asti. Kiinnitä huomiota myös mahdollisiin vitamiinilisiin, joita tarjoat lapselle! Rasvaliukoisista vitamiineista A- ja D-vitamiinien saantiin tulee kiinnittää huomiota, sillä jos käytössä on useampi eri valmiste, voi vitamiinin saannin yhteismäärä nousta turhan korkeaksi. Luontaistuotteet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia samaan tapaan kuin lääkkeetkin, kuten allergioita ja jopa maksavaurioita. SH / syksy

Lasten lääkehoidon pääperiaatteet ovat täysin samat kuin aikuistenkin lääkehoidossa. AINA on kuitenkin MUISTETTAVA, että lasten kohdalla pienemmästä painosta yms. johtuen pienikin virhe saattaa olla kohtalokas. Lääkkeen annosteluun voi liittyä myös ongelmia, joita ei yleensä aikuisilla todeta. SH / syksy

Lääkehoidon yleiset perussäännöt, jotka koskevat niin aikuisia kuin lapsiakin:  Hoidettavan taudin diagnoosin oltava varma tai ainakin todennäköinen.  Tauti tai sen oireet edellyttävät lääkehoitoa.  Jos kyseiseen tautiin tai tilaan on käytettävissä useampia lääkkeitä, valitaan se, joka täyttää useimmat seuraavista ominaisuuksista: odotettavissa oleva vaikutus on tehokas vaikutus kohdistuu mahdollisimman spesifisesti ko. taudin aiheuttajaan, kohde-elimeen tai oireisiin terapeuttinen leveys on suuri (vaikuttava annos pieni verrattuna haitalliseen yliannokseen) mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia lääke tai valmiste on ollut käytössä riittävän kauan, jotta sen vaikutukset ja sivuvaikutukset yleisesti tunnetaan lääkkeen antaja tuntee hyvin ko. valmisteen SH / syksy

 Lääkeannos määrätään yksilöllisesti seuraavat seikat huomioiden:  ikä  paino, yleistila ja ravitsemustila  aktuaalisen sairauden vaikutus (munuaisten funktio, imeytyvyys suolesta: oksentelu, ripuli jne.)  potilaan saamien muiden lääkkeiden vaikutus annokseen  potilaan muiden sairauksien vaikutus annokseen  Useiden lääkkeiden samanaikaiselle käytölle täytyy olla erityisiä syitä  Lääkehoidosta annetaan yksityiskohtaiset ohjeet SH / syksy

Lääkeaineiden annostelu lapsille vaatii erityistä huolellisuutta. Oikean annoksen laskeminen vaatii aina tarkkuutta itse laskutoimituksessa ja selvät perusteet, miten laskeminen tapahtuu. SH / syksy

Lääkeannosta ei aina voida laskea suoraan lapsen painon, pinta-alan tai muun vastaavan suureen avulla. On otettava huomioon lapsen fysiologiaan liittyvät erityispiirteet: 1. lapsen elimistön suuri nestemäärä, jopa 80 % painosta 2. suuri nesteiden vaihtuminen kokoon nähden 3. pikkulapsen matala seerumin proteiinitaso 4. pienitehoinen munuaisten toiminta aikuiseen verrattuna 5. maksan kehittymättömyys (lääkkeen hajoittamiskyky) 6. muiden entsyymitoimintojen kehittymättömyys 7. suolen erilaiset imeytymisolosuhteet 8. keskushermoston kehittymättömyys 9. lääkkeiden helpompi läpimeno verestä aivoihin kuin aikuisella Tavallisesti lasten lääkeannokset määritetään iän ja painon perusteella. SH / syksy

Eroja aikuisten lääkehoitoon verrattuna: Lapsen anatomia ja fysiologia Maksan toiminta  Vastasyntyneillä metabolia hidasta, nopeutuu ensimmäisinä viikkoina ja kk:na  Leikki-iässä metaboliakyky suurempi kuin aikuisella  Murrosiässä sama kuin aikuisilla  Lääkkeiden kertyminen elimistöön  Haittavaikutukset

Eroja aikuisten lääkehoitoon verrattuna – jatkuu … Lapsen anatomia ja fysiologia, jatkuu Munuaisten toiminta heikompaa kuin aikuisilla, kehittyy ensimmäisinä viikkoina ja kk:na  Lääkkeiden erittyminen munuaisten kautta virtsaan hidasta  Huomioitava virtsaan erittyviä lääkeaineita käytettäessä

Eroja aikuisten lääkehoitoon verrattuna – jatkuu … Lapsen anatomia ja fysiologia, jatkuu Ruoansulatuskanavan toiminta  Lääkkeiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta voi olla heikompaa esim. lyhyet ruokintavälit, mahan pH, makeutusaineet

Eroja aikuisten lääkehoitoon verrattuna – jatkuu … Lapsen anatomia ja fysiologia, jatkuu Ruoansulatuskanavan toiminta  Lapsi ei pysty/suostu nielemään tabletti- tai kapselimuodossa olevia lääkkeitä, vaikutukset lääkemuotoihin → nesteet, peräpuikot mikstuurat ja oraalisuspensiot saattavat lisätä hampaiden reikiintymistä (sakkaroosi, fruktoosi) ja makeutusaineista ripulia

Eroja aikuisten lääkehoitoon verrattuna – jatkuu … Lapsen anatomia ja fysiologia, jatkuu Ihon ja limakalvojen toiminta  Lääkkeet imeytyvät lapsen iholta ja limakalvoilta paremmin kuin aikuisilla  Lapsella ihon ja limakalvojen pinta-ala suhteessa painoon suurempi  Haittoja jo pieniä lääkeainepitoisuuksia käytettäessä esim. hydrokortisoni, nuha- ja silmätipat

Eroja aikuisten lääkehoitoon verrattuna – jatkuu … Lapsen anatomia ja fysiologia, jatkuu Verenkierron toiminta  Vastasyntyneillä ja imeväisillä pieni plasmavolyymi, plasman kyky sitoa vieraita aineita heikompi  Vieraiden aineiden leviäminen elimistöön/myrkyllisyys lisääntyy  Noudatettava tarkoin injektioaikoja ja annosteluohjeita

Eroja aikuisten lääkehoitoon verrattuna Sivu- ja haittavaikutukset voivat olla erilaisia tetrasykliiniantibiooteista (esim. Apocyclin®, Oricyclin®) hampaiden kiillehäiriöitä ja värjääntymistä, ei suositella alle 8 -vuotiaille fluorokinoliantibiooteista (esim. Ciproxin®, Lexinor®, Tarivid®) nivelrustojen kehityshäiriöitä kortikosteroidit voivat hidastaa pituuskasvua asetosalisyylista Reyen oireyhtymän kehittymisriski, ei alle 12-vuotiaille, ei vesirokossa, ei influenssassa

Eroja aikuisten lääkehoitoon verrattuna Lääkeannoksen suuruus Yleisesti lasketaan suhteessa painoon (mg/kg) tai kehon pinta-alaan (tarvitaan pituus ja paino) Itsehoitolääkkeissä annostus ilmoitetaan yleensä suhteessa ikään Annos voi olla joskus painokiloa kohti suurempi kuin aikuisella, mutta kokonaisannos ei saa ylittää aikuisen annosta

LAPSILLA - eniten käytetyt lääkkeet Mikrobilääkkeet Astma- ja allergialääkkeet Vitamiinit Kipulääkkeet Kuumelääkkeet Yskänlääkkeet

Lääkemääräys ja lisäohjeet lääkkeen käytöstä – HUOMIOITAVA AINA: Lapsen ikä ja paino Lääkeannos ja antovälit Lääkityksen kesto, max annokset/vrk Kirjoitettu määräys ja suullinen ohjeistus Ohjaus esim. lääkkeen antotapojen, lapsen kieltäytymisen suhteen Ohjaus lääkkeiden oikeasta säilytyksestä

Lasten lääkehoidon riskitilanteita Lääkkeiden imeytyminen limakalvoilta ja iholta nopeaa nuha- ja silmätipat, sammaslääkkeet, kortikosteroidit Erityiset sivu- ja haittavaikutukset mm. tetrasykliini, asetosalisyyli, kortisoni, kloramfenikoli Yhteisvaikutukset

Lasten lääkehoidon riskitilanteita – jatkuu … Painon perusteella laskettu annos ei saa ylittää aikuisten annosta Lääkemääräystä tulkittaessa vrk-annos voidaan virheellisesti tulkita kerta- annokseksi Lääkkeiden säilytys, myrkytysvaara

Erityispiirteitä eri ikäryhmissä: Vastasyntynyt ja keskoset: äidiltä synnytyksen yhteydessä saatu lääkitys hidas lääkeaineenvaihdunta, joka muuttuu nopeasti ensimmäisten elinviikkojen aikana vastasyntyneen tehohoito runsaine lääkkeineen imetyksen yhteydessä äidiltä saadut lääkkeet Imeväisikäiset: imetyksen yhteydessä äidiltä saadut lääkkeet lääkeaineenvaihdunn an nopeutuminen ja lapsen nopea kasvu lisäävät annostusta ensimmäisen elinvuoden aikana SH / syksy

Erityispiirteitä eri ikäryhmissä – jatkuu…: Leikki-ikäiset: toistuvia infektioita - > lääkehoidon tarve kasvaa lääkkeen antamisen vaikeus (uhmaikä) myrkytystapaturmat lääkkeiden nopea eliminaatio -> lääkeannokset suurimmillaan Murrosikäiset: nopean kasvun vaihe -> huomiotavaa pitkäaikaishoidon lääkeannoksissa itsenäistymisprosessi -> hoitomyöntyvyysongelmat SH / syksy

SH / syksy Lasten lääkkeiden annostelu - suun kautta otettavat lääkkeet ORAALINESTEET Lasten lääkitseminen voi olla joskus haastavaa. Tablettien ja kapseleiden nieleminen voi olla hankalaa ja lääkkeiden mahdollinen paha maku tekee lääkkeen ottamisesta epämiellyttävää. Lasten onkin usein helpompi niellä lääke nesteenä kuin tablettina. Oraalinesteet kannattaa annostella mittaruiskulla, mittamukilla tai mittalusikka lapsen suuhun. Tavallista tee- tai ruokalusikkaa ei kannata käyttää, koska niillä ei pysty antamaan tarkkoja annoksia. Annostusta on tärkeä noudattaa, koska lääkkeen haittavaikutukset kasvavat jos lääkettä annostellaan liikaa ja jos annos on liian pieni, lääke ei välttämättä tehoa.

SH / syksy

SH / syksy Nestem ä iset l ää kkeet on t ä rke ä ravistella hyvin ennen l ää kkeen antoa, jotta jokaisella antokerralla saa tasalaatuisen l ää keannoksen. Ruiskulla annosteltaessa ruisku kannattaa suunnata kielen yli kohti posken takaosaa, kielen ja posken v ä liin, jolloin l ää kkeen poissylkeminen vaikeutuu. Jos l ää keannos j ää lapsen suuhun, eik ä lapsi suostu nielem ää n l ää kett ä, kannattaa kokeilla lapsen kaulan sively ä kurkusta alasp ä in. T ä m ä saattaa laukaista nielemisrefleksin. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ:

SH / syksy Jos lapsi vastustaa l ää kkeenottamista h ä nen kanssa voi keskustella l ää kkeen parantavasta ja/tai oireita lievitt ä v ä st ä vaikutuksesta. L ää kkeet pyrit ää n tekem ää n hyv ä nmakuiseksi, voitkin tutkia pakkausselosteesta lapsen kanssa milt ä l ää kkeen pit ä isi maistua. Lasten l ää kkeiss ä k ä ytettyj ä makuja ovat mm. vadelma, mansikka, tuttifrutti jne… S ä ilyt ä l ää ke oikein, osa lasten antibioottista on s ä ilytett ä v ä j ää kaapissa. Ruokaan tai juomaan sekoittamista ei periaatteessa suositella, koska lapsi voi maistaa l ää kkeen ruoan seasta ja tulla ep ä luuloiseksi my ö s ruokaa kohtaan. Jos sekoittaminen tuntuu ainoalta ratkaisulta kannatta se tehd ä hyvin pieneen m ää r ää n ruokaa tai juomaa, koska on t ä rke ää, ett ä lapsi nauttii koko l ää keannoksen. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ – jatkuu…

SH / syksy TABLETIT JA KAPSELIT Tabletit ja kapselit ovat eniten k ä ytettyj ä l ää kemuotoja. Lapsen voi kuitenkin olla hankala niell ä isoja tabletteja ja kapseleita kokonaisena. Osan valmisteista voi jakaa tai murskata ja niell ä sitten nesteen kera. Tarkista AINA pakkausselosteesta voiko valmisteen jakaa tai murskata. Monet tabletit ja kapselit on kuitenkin tarkoituksella p ää llystetty eik ä niit ä saa puolittaa tai murskata. Jakaminen voi my ö s pahentaa valmisteen makua, jos suojaava p ää llyste hajoaa. Paha maku voi my ö s ilmaantua, jos valmistetta pit ää liian kauan suussa.

SH / syksy KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ: Valmisteen nielemisen j ä lkeen tulee aina juoda lasillinen vett ä, ettei valmiste tartu ruokatorveen. Jos lapsen on vaikea niell ä tabletteja kokonaisena selvit ä voiko l ää kkeen vaihtaa toiseen pienempi kokoiseen (ja edullisempaan) valmisteeseen. Nielemist ä voi auttaa lapsen kaulan sively kurkusta alasp ä in. Sively saattaa laukaista nielemisrefleksin. Tabletin tai kapselin nielemist ä kokonaisena voi my ö s helpottaa antamalla se esim. banaanin palan tai pienen jogurtti m ää r ä n kanssa, jolloin se voi olla helpompi niell ä.

SH / syksy

SH / syksy Lasten lääkkeiden annostelu - tipat ja peräpuikot KORVIIN, SILMIIN JA NEN ÄÄ N ANNOSTELTAVAT TIPAT Lasten korvatulehdusten hoidossa käytetään suuhun annosteltavien oraalinesteiden sijaan joskus myös korvaan tiputettavia korvatippoja. Tippojen tiputus kannattaa tehdä lapsen maatessa kyljellään hoidettava korva ylöspäin. Jos tipat säilytetään jääkaapissa, niitä on hyvä lämmittää käsissä, koska kylmä tippa tuntuu epämiellyttävältä. Lapsen korvalehdestä voi vetää hieman alaspäin, jotta näkee menevätkö tipat korvaan. Tiputtamisen jälkeen on hyvä maata ainakin 30 sekuntia paikallaan, jotta tipat eivät valuisi heti korvasta ulos. Jos toinen korva on tulehtunut, käsitellään se samalla tavalla. Tippapullo ei saisi koskettaa korvaa, koska pulloon voi tarttua epäpuhtauksia.

SH / syksy Silmätulehdusten hoidossa käytetään silmätippoja ja -voiteita. Myös allergian hoidossa voidaan käyttää paikallisesti vaikuttavia silmätippoja. Tipat kannattaa tiputtaa lapsen ollessa selin makuulla, pää taivutettuna taaksepäin. Tipat tiputetaan silmään vetämällä alaluomea varovasti alaspäin ja samalla kehotetaan lasta katsomaan ylöspäin. Kun tippa on tiputettu, suljetaan silmä ja painetaan kevyesti silmän sisänurkasta. Näin estetään tipan karkaaminen kyynelkanavaan ja tehostetaan lääkkeen vaikutusta. Jos tiputat useita tippoja samaan silmään, kannattaa tippojen välillä pitää tauko. Jos tipan annostelu ei onnistu voit koittaa edellä mainitulla tavalla, voit kokeilla seuraavaa. Pyydä lasta sulkemaan silmät ja tiputa tippa luomien rakoon. Tämän jälkeen lapsi saa avata silmät ja tippa tippuu silmään.

SH / syksy Nen ää n annostellaan nen ä tippoja ja nen ä sumutteita joita k ä ytet ää n tukkoisen nen ä n ja allergioiden paikallishoidossa. Ennen nen ä tippojen tai -sumutteen antoa on hyv ä pyyhki ä ja niist ää lapsen nen ä. Mahdollista karstaisuutta voi my ö s lievitt ää k ä ytt ä m ä ll ä apteekista saatavia keittosuolatippoja ennen l ää ketippojen antoa. Nen ä tippoja annosteltaessa lapsi otetaan syliin tai asetetaan selin makuulle ja p ää t ä k ää nnet ää n riitt ä v ä sti taaksep ä in. Jos p ää t ä ei taivuteta riitt ä v ä sti tipat valuvat nieluun, mik ä tuntuu ep ä miellytt ä v ä lt ä. Tippojen tiputuksen j ä lkeen lapsi k ää nnet ää n vatsalleen. Tiputuspipettiin kannattaa ottaa vain se m ää r ä l ää kett ä, mik ä ohjeessa m ää r ä t ää n, ettei l ää kett ä tule annosteltua liikaa. Kun nen ä sumute otetaan ensimm ä ist ä kertaa k ä ytt öö n tai jos sit ä ei ole k ä ytetty viikkoon, sumutetaan muutama suihkaus ilmaan tasaisen annoksen saamiseksi. Nen ä sumute annosteltaessa lapsen p ää kannattaa tavuttaa hieman eteenp ä in. Toinen sierain suljetaan ja l ää ke sumutetaan avoimeen sieraimeen samalla sis ää n hengitt ä en.

SH / syksy L ä mmit ä j ää kaapissa s ä ilytett ä vi ä valmisteita k ä siesi v ä liss ä, kylm ä tippa on ep ä miellytt ä v ä. Jos samaan silm ää n t ä ytyy tiputtaa useita tippoja, annostele ne tippa kerrallaan, silm ä n sis ä nurkkaa v ä lill ä painaen. Kerta-annospipetit on tarkoitettu kerta-annosteluun, yhdest ä pipetist ä riitt ää usein molempiin silmiin. Ä l ä k ä yt ä pipettiin mahdollisesti j ää nytt ä l ää keainetta seuraavalla annostelukerralla vaan ker ää pipetit erikseen ja tuo ne apteekkiin h ä vitett ä v ä ksi. Korviin ja silmiin annosteltavilla valmisteilla on rajallinen s ä ilyvyys. Kerta-annospipetit s ä ilyv ä t yleens ä pidemp ää n kuin tippapullot. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ: Pese aina k ä det ennen kuin annostelet l ää kkeit ä silmiin tai korviin.

SH / syksy PER Ä PUIKOT Per ä puikkoja k ä ytet ää n tavallisesti lapsen kivun ja kuumeen hoitoon. Per ä puikot eli supot annostellaan syv ä lle per ä suoleen josta l ää keaine imeytyy verenkiertoon. L ää keaineiden imeytyminen on yleens ä huonompaa ja hitaampaa per ä puikoista kuin suun kautta otettavista valmisteista. Suositeltavampaa onkin k ä ytt ää suun kautta otettavia valmisteita. Per ä puikot ovat kuitenkin k ä ytt ö kelpoisia, jos lapsi oksentaa. My ö s tajuttoman tai esimerkiksi epilepsiakouristuskohtauksen hoidossa k ä ytet ää n per ä puikkoja tai per ä ruiskeita. Ummetuksen hoitoon k ä ytett ä v ä n per ä ruiskeen vaikutus on nopea ja paikallinen.

SH / syksy KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ: Jos per ä puikko on hieman sulanut, sen voi pist ää hetkeksi j ää kaappiin kovettumaan. Per ä puikon k ä rjen voi liukastuttaa perusvoiteella, jolloin se on helpompi annostella. Jos per ä puikon joutuu puolittamaan, puolitus kannattaa tehd ä pituussuunnassa. Per ä puikko on viet ä v ä tarpeeksi syv ä ll ä per ä suoleen, ett ä se ei luiskahda pois. Per ä suolen pit ä isi olla tyhj ä n ä ulosteesta peräpuikkoa laitettaessa.

SH / syksy MUITA L ÄÄ KEMUOTOJA Hengitettäviä lääkkeitä käytetään yleisimmin astman hoitoon. Hengitettäviä lääkkeitä on useita erilaisia ja on tärkeää osata käyttää lääkettä oikein. Tietoja laitteiden ja lääkkeiden oikeasta käytöstä saat pakkausselosteesta, lääkäriltä ja apteekista. Lääkkeenotto tekniikka on hyvä kerrata sopivin väliajoin ja erityisesti jos tuntuu että astma ei ole tasapainossa. Lapsille on saatavissa apuvälineitä (ns. tilanjatkeita) laitteiden oikeaan käyttöön, joiden avulla lapsi voi hengittää lääkettä omaan tahtiin eikä sisään hengityksen ajoittaminen ole niin tärkeää. Voiteilla, geeleillä ja emulsiovoiteilla on useita käyttötarkoituksia. Niitä käytetään mm.erilaisten ihottumien ja kuivan ihon hoitoon. Kuivan ihon hoitoon käytettäviä perusvoiteita käytetään useita kertoja päivässä kokovartalolle. Lääkevoiteita käytetään määrätyille ihoalueille annetun ohjeen mukaan. Lääkeainetta sisältävän voiteen jälkeen on tärkeää pestä kädet ja varottava, että voidetta ei joudu silmiin tai suuhun. Voitelun jälkeen on hyvä antaa voiteen imeytyä ihoon ennen kuin peittää voidellun alueen vaatteilla. Lapsilla diabetes I:n hoidossa käytettävä insuliini pistetään ihon alle, mistä se pääsee imeytymään suoraan verenkiertoon. Lapsen on hyvä opetella myös itse pistostekniikka ja verensokerin mittaaminen mahdollisimman pian. Lapsia on hyvä opastaa ja muistuttaa siitä, että neulat ovat hyvin ohuita eikä pistäminen juurikaan aiheuta kipua.

LÄHTEET: Nurminen, M-L Lääkehoidon ABC. WSOY. luettu luettu Airaksinen, M. (toim.) Hoitona lääke. Helsinki: Edita Kalliokoski, A., Sommarberg, L. & Forsell, M Haittavaikutukset lapsilla. TABU.Lääketietoa Lääkelaitokselta Kouvalainen, K., Rantanen, P. & Uhari, M. (toim.) Lapsi ja lääke. Helsinki: Duodecim. Muurinen, E. & Surakka, T Lasten ja nuorten hoitotyö. Helsinki: Tammi-Nurminen, M-L Lääkehoidon ABC. Helsinki: WSOY luettu luettu luettu luettu SH / syksy