Työtapaturmat ja ammattitaudit alkaen

Yleistä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta TyTA-vakuutus 2

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Liikennevakuutus Kansaneläke, yleinen perhe-eläke Kansaneläke, yleinen perhe-eläke Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Muut lakisääteiset ja pakolliset vakuutukset - potilasvakuutus - rikosvahinkolaki Muut lakisääteiset ja pakolliset vakuutukset - potilasvakuutus - rikosvahinkolaki Työttömyysturva Työeläkevakuutus Toimeentulotuki Sairausvakuutus Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus osana sosiaaliturvaa 3

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sosiaalivakuutuksena  Lakisääteinen vakuutus perustuu kaikilta osiltaan lakiin  Vakuutuslaitokset hoitavat julkista tehtävää - Sovelletaan TyTAL:n lisäksi mm. hallintolakia ja kielilakia - Toimintaa valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja Finanssivalvonta  Vakuutuksen sisällöstä ja korvauksista ei voida sopia  Etuudet eivät johdu vahingonkorvausoikeudesta  Vahingoittuneen oikeus korvaukseen ei perustu vahingonaiheuttajan tuottamukseen - korvauksen myöntäminen ei toisaalta ole esteenä vahingonkorvauslain mukaisen korvauksen saamiselle vahingonaiheuttajalta, jos aiheutunut vahinko on määrältään lakisääteistä korvausta suurempi  Ensisijainen muuhun sosiaalivakuutukseen nähden 4

Työntekijät Työnantajat Työmarkkina- järjestöt Sosiaali- ja terveys- ministeriö Eduskunnan oikeusasiamies / Oikeuskansleri / Finanssivalvonta EU Tapaturmavakuutuskeskus TVK Vakuutuslaitokset Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus - toimijat 5

Työtapaturmien ja ammattitautien korvaamisen pitkä historia  1895  1917 Asetus työväen tapaturmavakuutuksesta  1925 Työväen tapaturmavakuutuslaki  1935 Työntekijäin tapaturmavakuutuslaki  1948 Tapaturmavakuutuslaki  1988 Ammattitautilaki  1991 Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta  2015 Työtapaturma- ja ammattitautilaki 6

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (TyTAL)  Kolme lakia yhteen säädökseen - Tapaturmavakuutuslaki – vuodelta Ammattitautilaki – vuodelta Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta –vuodelta 1991  Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015), HE 277/2014  Voimaan alkaen  TyTAL:n perusteella annetaan useita asetuksia, jotka koskevat muun muassa: - Vakuutusten siirtoa ja tilastohistoriaa (1589/2015) - Vuosityöansion laskemista (1466/2015) - Kuntoutuksen opiskelukustannuksia (1467/2015) - Ammattitautiluetteloa (769/215) - Haittaluokitusta (768/2015) - Tapaturma-asiain korvauslautakuntaa (1468/2015) 7

Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevan lainsäädännön soveltaminen  Esimerkki: Vuonna 2016 käsittelyssä on tapaturma, joka on sattunut syyskuussa 2015 matkalla työstä asunnolle  tapaturmavakuutuslakia soveltamalla ratkaistaan onko kyseessä työtapaturma * Työtapaturmasta ja ammattitaudista käytetään TyTAL:ssa nimitystä vahinkotapahtuma Työtapaturma sattuu tai ammattitauti ilmenee 2014 Tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki ja kuntoutuslaki Työtapaturma sattuu tai ammattitauti ilmenee 2015 Tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki ja kuntoutuslaki Vahinko- tapahtuma* sattuu 2016 Työtapaturma- ja ammattitautilaki 8

TyTAL:n siirtymäsäännökset (286 §)  Kaikkiin työtapaturmiin ja ammattitauteihin sovelletaan sattumisajankohdasta riippumatta: –Etuuksien toimeenpanoa koskevia pykäliä –Muutoksenhakua, oikaisumenettelyjä ja takaisinperintää koskevia pykäliä –Täyskustannusmaksua koskevia pykäliä ja eräitä muita pykäliä  Esimerkki: Vuonna 2016 vakuutuslaitoksessa käsitellään ammattitautia, jonka ilmenemispäivä on elokuussa 2015 –Korvaukset määräytyvät tapaturmavakuutuslain perusteella – Päätös on annettava TyTAL:n säännösten mukaisesti  Määräaika TyTAL:n mukaan on 30 päivää siitä, kun vakuutuslaitos on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset (vastaava määräaika tapaturmavakuutuslaissa on 3 kuukautta) 9

TyTAL Yleiset säännökset I OSA 10

Yleiset säännökset I OSA  Työnantajalla on vakuuttamisvelvollisuus - Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta Henkilöllinen soveltamisala määrittelee, kuka kuuluu pakolliseen vakuutukseen Alueellinen soveltamisala määrittelee, missä tehtyä työtä laki koskee - Vakuuttamisvelvollisuus on, kun kalenterivuodessa teetetystä työstä maksetut tai maksettaviksi sovitut palkat ovat yli euroa  Vakuutuslaitokset huolehtivat toimeenpanosta (vakuutukset ja korvaukset) - Yksityiset vahinkovakuutusyhtiöt - Valtiokonttori - Tapaturmavakuutuskeskus  Korvaukset ovat ensisijaisia muuhun sosiaaliturvaan nähden - Muun lain mukainen korvaus ei pienennä työtapaturmasta tai ammattitaudista maksettavaa korvausta (pl. lapsen eläke ja vapaaehtoiset vapaa-ajan vakuutukset) - Muissa järjestelmissä on säädetty, miten ottavat huomioon työtapaturman tai ammattitaudin perusteella maksettavan korvauksen 11

Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus  Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta Henkilöllinen soveltamisala määrittelee, kuka kuuluu pakolliseen vakuutukseen Alueellinen soveltamisala määrittelee, missä tehtyä työtä laki koskee  Vakuuttamisvelvollisuus on, kun kalenterivuodessa tehdystä työstä maksetut tai maksettaviksi sovitut palkat ovat yli euroa Raja on kalenterivuosi- ja työnantajakohtainen Huomioon otetaan työnantajan maksamat tai maksettavaksi sovitut palkat Vakuutus on otettava ennen työn alkamista, jos rajan tiedetään ylittyvän Rajan euromäärä on laissa v tasoisena  Tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella ja pyöristetään lähimmäksi täydeksi sadaksi euroksi  Valtiolla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta  Valtiokonttori maksaa korvaukset  Vakuuttamaton työ (palkat enintään e kalenterivuodessa tai vakuuttaminen on laiminlyöty)  Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) maksaa korvaukset 12

Henkilöllinen soveltamisala = Kuka kuuluu pakolliseen vakuutukseen1/3 1) Työntekijänä tehtävä työ  Työsuhteessa työskentelevät - Pois lukien urheilijat  Virkasuhteessa tai laissa luetelluissa sopimussuhteissa olevat  Työsuhde = työsopimuslain työsuhde ”… sopimukseen, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.”  Työtä tehdään ansiotarkoituksessa jonkun toisen lukuun - Pakollisen vakuutuksen ulkopuolelle jäävät: Harrastustoiminta, luottamustehtävät, talkoo- ja muu vapaaehtoistyö, joissa ansiotarkoitusta ei ole Omaan lukuun tehty työ  Yrittäjä voi ottaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta TyTAL:n mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen 13

Henkilöllinen soveltamisala = Kuka kuuluu pakolliseen vakuutukseen2/3 2) Johtavassa asemassa tehtävä työ  Kun johtavassa asemassa oleva tekee oy:ssä tai muussa yhteisössä työtä vastiketta vastaan, vaikka ei ole työsuhteessa, hänet rinnastetaan työntekijään, kun omistus, äänimäärä tai määräämisvalta ei ylitä laissa mainittuja %-rajoja.  Esimerkki oy:n %-rajoista: - Osakeomistus yksin enintään 30 % (tai yksin enintään 30 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä) - Osakeomistus yhdessä perheenjäsenen kanssa enintään 50 % ja tästä oma omistus on enintään 30 % (tai yhdessä perheenjäsenen kanssa enintään 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja tästä oma osuus on enintään 30 %)  Muu yhteisö kuin oy: rinnastus työntekijään, jos yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa enintään edellä sanottua vastaava määräämisvalta yhteisössä. 14

Henkilöllinen soveltamisala 3/3  Johtava asema - toimitusjohtajuus, hallituksen jäsenyys sekä muu vastaava asema tai vastaava tosiasiallinen määräämisvalta osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä  Avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies eivät rinnastu työntekijään, ts. he eivät kuulu pakollisesti vakuutettaviin  Omistamisessa otetaan huomioon suoran omistuksen lisäksi myös välillinen omistaminen  Perheenjäsen - johtavassa asemassa työskentelevän henkilön avio- ja avopuoliso sekä samassa taloudessa asuvat lapset ja vanhemmat  Yrittäjän käsite: yhteneväisyys työeläkevakuutuksen kanssa 15

Esimerkki - Johtavassa asemassa työskentelevän oy:n osakkaan vakuuttaminen Rinnastuu työntekijään (kuuluu pakolliseen vakuutukseen)  omistaa yksin enintään 30 % osakkeista tai  hän ja hänen perheenjäsenensä yhdessä omistavat enintään 50 % osakkeista ja oma omistusosuus tästä on enintään 30 % Ei rinnastu työntekijään (jää pakollisen vakuutuksen ulkopuolelle), kun  omistaa osakkeista yksin yli 30 % tai  hän ja hänen perheenjäsenensä yhdessä omistavat osakkeista yli 50 % Huom! Samat rajat osakeyhtiön osakkeiden tuottamassa äänimäärässä 16

Esimerkkejä: Välillinen omistaminen  Johtavassa asemassa työskentelevä henkilö ei kuulu pakollisesti vakuutettaviin, kun hänellä on yksin yli 50 %:n määräämisvalta väliyhtiössä ja kyseinen väliyhtiö omistaa yli 30 % siitä yrityksestä, jossa henkilö työskentelee.  Huom! Suora ja välillinen omistus lasketaan yhteen, samoin useamman väliyhtiön omistus  Johtavassa asemassa työskentelevä henkilö ei kuulu pakollisesti vakuutettaviin, kun hänellä on yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 %:n määräämisvalta väliyhtiössä ja kyseinen väliyhtiö omistaa yli 50 % siitä yrityksestä, jossa henkilö työskentelee.

A OyB Oy henkilö A omistaa yli 30 % omistaa yli 50 % työskentelee johtavassa asemassa henkilö A = YEL väliyhtiö työskentely-yhtiö 18

A OyB Oy Antti omistaa yli 50 % omistaa 50 % työskentelee johtavassa asemassa Antin vaimo omistaa 50 % Antti = YEL Antti omistaa 100 % yhtiön A osakkeista yhdessä vaimonsa kanssa. Antti työskentelee johtavassa asemassa yhtiössä B. Yhtiö A omistaa B yhtiön osakkeista yli 50 %, joten Antin on vakuutettava itsensä YEL:n mukaan, mikäli muutkin YEL:n edellytykset täyttyvät. Välillinen omistus yhdessä perheenjäsenen kanssa yli 50 % – esimerkki (lähde: Työeläkelakipalvelu) väliyhtiö työskentely-yhtiö 19

B Oy A Oy omistaa 20 % työskentelee johtavassa asemassa ja C Oy omistaa 20 % omistaa 60 % omistaa Yli 50 % Matti Matti = YEL Väliyhtiön ja työskentely-yhtiön omistusosuuksien yhteenlaskeminen – esimerkki (lähde: Työeläkelakipalvelu) Matti työskentelee A Oy:ssä johtavassa asemassa. A Oy:n omistus jakautuu siten, että Matti omistaa yhtiöstä suoraan 20 %, B Oy 20 % ja C Oy 60 %. Matti omistaa myös B Oy:stä yli 50 % eli hänellä on B Oy:ssä määräämisvalta. Kun B väliyhtiön 20 %:n omistusosuus ja Matin suora 20 %:n omistusosuus A Oy:stä lasketaan yhteen, Matin on vakuutettava itsensä YEL:n mukaan, mikäli muutkin YEL:n edellytykset täyttyvät. työskentely-yhtiö väliyhtiö 20

B Oy A Oy Liisa työskentelee johtavassa asemassa C Oy omistaa 10 % D Oy F Oy Liisa omistaa kustakin väliyhtiöstä yli 50 % omistaa 10 % omistaa 10 % E Oy omistaa 60 % omistaa 10 % Liisa = YEL Liisa työskentelee A Oy:ssä johtavassa asemassa. A Oy:n omistavat B Oy (10 %), C Oy (10 %) D Oy (10 %), E Oy (10) ja F Oy (60 %). Liisa omistaa B -, C -, D - ja E Oy:stä yli 50 %. Liisa ei ole omistajana F Oy:ssä. Omistus usean väliyhtiön kautta - esimerkki (lähde: Työeläkelakipalvelu) Koska Liisan omistusosuus A Oy:stä väliyhtiöiden kautta on yli 30 %, on hänen vakuutettava itsensä YEL:n mukaan, mikäli muutkin YEL:n edellytykset täyttyvät. Liisalla ei omistusosuutta 21

Henkilöllinen soveltamisala  Yrittäjän työ - Yrittäjä ei kuulu pakolliseen vakuutukseen - Yrittäjä voi ottaa työtapaturmien ja ammattitautien varalta TyTAL:n mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen, jos hänellä on yrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutus (YEL-vakuutus) - Yrittäjän täytettyä 68 vuotta vakuutuksen voimassaoloa voidaan jatkaa - Myös alle 18-vuotiaalla yrittäjällä on oikeus saada vakuutus, jos hän täyttää YEL:n yrittäjämääritelmän edellytykset  Maatalousyrittäjän työ ja apurahansaajan työ - Oikeus korvaukseen työtapaturman ja ammattitaudin johdosta määräytyy maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) mukaan  Urheilijan työ - Oikeudesta korvaukseen tapaturman johdosta säädetään urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (276/2009) 22

Tapaturma- ja ammattitautiturvaa erillislainsäädännöllä  Opiskelijat (ml. työvoimakoulutuksessa olevat) - laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (460/2015)  Perhehoitajat - perhehoitolaki (263/2015) 20 § 2 mom.  Omaishoitajat - laki omaishoidon tuesta (937/2005) 10 § 3 mom.  Kuntouttava työtoiminta - laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) 23 §  Vammaisten työtoiminta - sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e § 3 mom.  Laitoksessa olevat - Laki eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta (894/1946) 23

Suomessa tehtävä työ - Pääsääntö Lakia sovelletaan Suomessa tehtävään työhön  Työntekijän kansalaisuudella tai kotipaikalla ei ole merkitystä  Työnantajan kotipaikalla ei ole merkitystä  Suomen maantieteellinen alue  Esim. lippuperiaatetta sovelletaan: työ suomalaisen kuljetusyrityksen palveluksessa suomalaisessa laivassa tai lentokoneessa kolmansissa maissa = Suomessa tehtävää työtä

Suomessa tehtävä työ – kolme poikkeusta Lakia ei sovelleta Suomessa tehtävään työhön: 1. EU-asetusten mukaan työntekijään sovelletaan jonkun muun EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä 2. Työntekijä tulee kolmannesta valtiosta ja 1) Työ on maanteitse tapahtuvaa kuljetusliikenteen työtä 2) Työ tehdään pääosin muualla kuin Suomessa 3) Työntekijä ei asu Suomessa 4) Työnantajan kotipaikka ei ole Suomessa  Kaikkien edellytysten täytyttävä 3. Kyseessä on kokous- ja esiintymismatka Suomeen ja 1) Matka on lyhytkestoinen (HE: ”ei enää…., jos kesto ylittäisi 10 päivää”) 2) Matka liittyy ulkomailla tehtävään työhön 3) Työntekijä ei asu Suomessa 4) Työnantajan kotipaikka ei ole Suomessa 5) Työhön ei sovelleta EU-asetusten mukaan Suomen lainsäädäntöä  Kaikkien edellytysten täytyttävä

Ulkomailla tehtävä työ Ulkomailla tehtävä työ kuuluu lain soveltamisalaan: 1. Työntekijä on EU-sosiaaliturva-asetusten tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alainen - Esimerkiksi lähetetty työntekijä tai useassa maassa työskentelevä, johon sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä 2. Työntekijä tekee työtä suomalaisen työnantajan lähettämänä kolmannessa valtiossa ja 1) Työntekijä työskentelee joko lähettävän suomalaisen työnantajan palveluksessa tai sen kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvan ulkomaisen yrityksen palveluksessa 2) Työntekijän työsuhde lähettäneeseen suomalaiseen yritykseen jatkuu ulkomailla työskentelyn ajan 3) Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen lähtiessään ulkomaille työhön  Kaikkien edellytysten täytyttävä - Kun työskentely on jatkunut ulkomailla yli kaksi vuotta ja työskentely ei enää ole tilapäistä, on mahdollista hakea vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta - Työnantaja voi ottaa vapaaehtoisen työajan vakuutuksen ulkomailla työskentelevälle työntekijälle

TyTAL Korvattavat vahinkotapahtumat II OSA 27

Korvattavat vahinkotapahtumat II OSA  Määritelmät ja käsitteet - Vahinkotapahtuma  työtapaturma ja ammattitauti - Vahinko  vahinkotapahtuman seuraus - Vahinkopäivä  työtapaturman sattumispäivä ja ammattitaudin ilmenemispäivä  Tapaturman määritelmä laissa - Ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden - Pahoinpitelyä pidetään tapaturmana, mutta olosuhteiden osalta erityissäännös - Ns. lyhyenä aikana syntyneet vammat (mm. hiertymä, paleltuma) säilyvät laissa - Työliikekipeytyminen omana pykälänä – täsmennetty sisältöä  Lääketieteellisen syy-yhteyden vaatimus laissa - Korvaamisen edellytyksenä todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä - Ammattitautien osalta erityissäännöksiä syy-yhteyden osalta

Vahinkotapahtumat / peruskäsitteet  Vahinkotapahtuma 15 § -Työtapaturma -Ammattitauti  Vahinko 2 § -Seuraus  Vahinkopäivä15 § -Työtapaturman sattumispäivä -Ammattitaudin ilmenemispäivä  Tapaturma 17 §  Ammattitauti 26 §  Lääketieteellinen syy-yhteys 16 §

Työtapaturma 1. Tapaturma -Määritelmä 17 § -Pahoinpitely 34 § 2. Seuraus = vahinko - Vamma tai sairaus 17 § Fyysinen tai psyykkinen - Syy-yhteys 16 § ja 17 § - Paheneminen 19 § - Henkinen järkytysreaktio 35 § Hiertymä, syövyttävän aineen vamma, paleltuma jne. 18 § Työliikekipeytyminen 33 § 3. Olosuhteet §

Työtapaturman sisältö – kolme elementtiä 1. Tapaturma - Ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden  Pahoinpitelyä pidetään tapaturmana, mutta olosuhteiden osalta erityissäännös ja pahoinpitelyn syyllä on merkitystä - Erilliset säännökset: Ns. lyhyenä aikana syntyneet vammat (mm. hiertymä, paleltuma) Työliikekipeytyminen 2. Seuraus eli vahinko - Vamma tai sairaus – fyysinen tai psyykkinen - ”aiheuttaa” = syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä - Muun vamman tai sairauden olennainen paheneminen - Henkinen järkytysreaktio - tarkat korvattavuuden edellytykset 3. Olosuhteet a) Työssä (työtehtävä määrittää, myös matkustaminen työtehtävän vuoksi sekä eräät eritystilanteet) b) Työntekopaikan alueella (esim. tauot) c) Työntekopaikan alueen ulkopuolella (mm. asunnon ja työpaikan välinen matka) d) Erityisissä olosuhteissa (kahdeksankohtainen lista, mm. koulutus- ja virkistystilaisuudet työntekopaikan alueen ulkopuolella)

Tapaturman määritelmä  Ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa vamman tai sairauden 1. Ulkoinen tekijä Vahingoittuneesta riippumaton seikka Kadun liukkaus, kuoppa tiessä, päälle kaatuva esine, isku, happo jne. 2. Äkillinen Yhtäkkinen ja nopea tapahtuma 3. Odottamaton Työntekijän tahdosta riippumaton 4. Tapahtuma Työkalun aiheuttama isku, kompastuminen epätasaisella pinnalla, horjahtaminen alas rakennustelineeltä, aseella uhkaaminen ryöstö- tai asiakaspalvelutilanteessa jne. 5. Vamma tai sairaus Fyysinen tai psyykkinen

Työssä (21 §) Työntekopaikan alueella (22 §) Työntekopaikan alueen ulkopuolella (23 § ja 24 §) Työtapaturman olosuhteet Kotona, etätyössä jne. (21 § + 25 §:n rajoitukset) 33www.tvk.fi

Työssä sattunut tapaturma 21 § TYÖNTEON YHTEYDESSÄ  Työtehtävä määrittää  Koneella työskentely  Liikkuen tehtävä työ  Kokouksiin osallistuminen  Työntekopaikasta riippumatta  Mm. etätyössä TYÖNTEKOON RINNASTUVA TOIMINTA  Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan tehtävä  Työstä johtuva työnantajan asian hoitaminen  Työtehtävästä johtuva matkustaminen  Vähäinen poikkeaminen matkareitiltä mukana (viittaus 23 §:n 1 kohtaan) ”Yksittäisessä tapauksessa arviointi tehdään sen mukaan, mitä työn tekemisestä tai työtehtävien sisällöstä on sovittu tai katsottava sovituksi.” 34

Esimerkkejä – korvataan ”Työnteon yhteydessä”  Ilmastointikoteloa asentaessa oikeaan silmään lentänyt metalliroska  Peltiä kantaessa pelti lipesi kädestä viiltäen haavoja sormiin  Työntekijä oli poraamassa välioveen reikää. Porakone lipesi ja osui vasempaan kämmeneen  Oikean käden hansikas juuttui sorviin, peukalo vääntyi.  Työntekijä oli pesemässä keulaa, kun kova tuulenpuuska heitti pesuaineämpärin kasvoille  Kotona etätyössä tietokone putosi sylistä jalkaterän päälle.  Kokouksessa kompastui tietokoneen johtoihin ja kaatui.  Kuorma-autossa kivikuorma, jota oli ajamassa tietyömaalle. Noukkiessaan tupakantumppia hytistä kuorma-auto ajautui pientareelle ja metsään.  Asiakas pahoinpiteli taksinkuljettajan matkan päätteeksi, riitaa tuli matkan maksamisesta.

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu yms.  Lakiin tai työehtosopimukseen perustuva - luottamusmiehen, - työsuojeluvaltuutetun tai - muun henkilöstön edustajan tehtävän hoitaminen  Esim. työsopimuslain 13 luvun 3 §:n nojalla valittu luottamusvaltuutettu  Varsinaisten työtehtävien sijaan suoritetaan mainitun edustajan lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia tehtäviä Tehtävät ovat monipuolisia, esim. työsuojeluvaltuutettu osallistuu mm.  monenlaisiin neuvotteluihin  työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se katsotaan tarpeelliseksi  työsuojelutoimikunnan toimintaan  tarvittaessa työtapaturman, ammattitaudin tai ammattitautivaaran tutkimukseen

Työnantajan asian hoitaminen  Hyvän tavan mukaisen toimen tai tehtävän suorittaminen, joka ei selvästi kuulu työntekijän omiin työtehtäviin  Työntekijä ei käytännössä voi tosiasiallisesti kieltäytyä tehtävästä työntekijäasemastaan johtuen  Kahvin tai kukkien noutaminen työpaikalle  Työpaikan muutossa auttaminen  Vakiintunut käytäntö työpaikalla, jonka työnantajan katsotaan hyväksyneen

Työtehtävästä johtuva matkustaminen  Matka on välttämätön, jotta työntekijä pystyy tekemään työtehtävän (asennuksen, siivoamisen, jne.)  Asunnolta työkohteeseen, työkohteesta toiseen samalla paikkakunnalla tai toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille + vastaavat paluumatkat  Vähäinen poikkeaminen matkareitiltä sisältyy matkustamiseen  Esimerkkejä matkustamisesta:  Ajamassa autolla siivouskohteeseen, kun linja-auto tullut risteyksessä päin punaisia ja törmännyt autoon.  Kotihoidon asiakkaan luota takaisin toimistolle tullessa liukastui ja kaatui.  Panostaja oli palaamassa työnsuorituspaikalta työnantajan kiinteään toimipaikkaan työkaverin kyydissä. Kuljettaja pysähtyi tankkaamaan. Panostaja oli noussut autosta ja auton kuljettaja oli peruuttanut vahingossa panostajan jalan ylitse.  Asentaja oli matkalla aamulla asennuskohteeseen, poikkesi viemään lapsen päivähoitoon. Liukastui päiväkodin pihalla.  Työntekijä oli matkalla Brysseliin kokoukseen. Lentokoneessa ruokakärry osui jalkaan.

Tapaturma työntekopaikan alueella 22 §  Työntekopaikka ja sen alue - Paikka, jossa työtehtävää kulloinkin tehdään Työpaikka on yksi työntekopaikka -> liittyy asunnon ja työpaikan välisen matkan määrittelyyn - Alue, jossa työtehtävien ja työn tekemiseen tavanomaisesti liittyvien toimien vuoksi liikutaan Esim. ruokailu- ja virkistystaukotilat, pukuhuone- ja peseytymistilat  Työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvä toiminta - Yleensä tavanomaista / asianomaisella työntekopaikalla tavanomaista - Esim. ruokaileminen, koulutukseen tai virkistystilaisuuteen osallistuminen, taukoliikunta (≠ kuntoliikunta) - Tavanomaista ei ole esim. työnantajan kieltämä toiminta  Poikkeukset - Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §) - Kotona tai määrittelemättömässä paikassa ei sovelleta (25 §)

Esimerkkejä - korvataan ”Työntekopaikan alueella”  Taukoliikunnassa kahvakuula putosi varpaalle.  A:lle sattui tapaturma hänen avatessaan hernekeittopurkkiaan tavanomaisen työpäivään liittyvän lounastauon aikana.  Työntekijä söi kahvitilassa omia eväitään. Salaatissa ollut kivi aiheutti hampaan halkeamisen.  Ruokatauolla työntekijä meni pukuhuoneeseen hakeakseen tupakat. Pukuhuoneen lattian matto luisti alta ja työntekijä kaatui selälleen.  Tupakoidessa työnantajan osoittamalla tupakointipaikalla työpaikan alueella työntekijä sai palovamman tulitikuista.  En sjöman går efter kaffepausen ut på däck och röker en cigarett, halkar på det hala däcket och sliter av lårmuskeln.  Yöllä kapteeni kutsutaan kovan merenkäynnin vuoksi kannelle. Hän lyö polvensa hytissä tuoliin pukeutuessaan.  Työntekijä käveli työtiloissa, jossa kompastui mattoon. Kaatui lattialle oikean polven päälle.  Kahvitilassa toinen työntekijä kaatoi vahingossa tuolin jalan päälle.

Tapaturma työntekopaikan alueen ulkopuolella 23 §:n 1 kohta Asunnon ja työpaikan välinen matka  Työpaikka - Työnantajan osoittama työtila, jossa muutoin kuin satunnaisesti tehdään työtä = ns. vakituinen työntekopaikka  Tavanomainen matka - Ei välttämättä suorin tai lyhin matka  Vähäinen poikkeaminen matkareitiltä mukana - Lasten päivähoito, ruokakaupassa käynti tai muu niihin rinnastettava syy (esim. koulu, tankkaus ja korjaamo) - Sisällä sattuneita tapaturmia ei korvata (esim. kaupassa)  Poikkeukset - Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §) - Kotona tai määrittelemättömässä paikassa ei sovelleta (25 §)

Asunnon ja työpaikan välinen matka  Tavanomainen matka  Vähäinen poikkeaminen matkareitiltä mukana - Lasten päivähoito, ruokakaupassa käynti tai muu niihin rinnastettava syy (koulu, tankkaus ja korjaamo) - Päiväkodissa tai kaupassa sisällä sattuneita tapaturmia ei korvata Asunto työ- paikka MUU KUIN VÄHÄINEN - ei korvata RUOKAKAUPPA - korvataan PÄIVÄKOTI - korvataan

Tapaturma työntekopaikan alueen ulkopuolella 23 §:n 2 kohta Ruokailu- ja virkistystauko  Työntekopaikka - Paikka, jossa työtehtävää kulloinkin tehdään  Työntekopaikan alueen läheisyys - Paikka, jossa ruokailu- ja virkistystaukoon varatun ajan aikana ehtii käydä  Taukoon liittyvä tavanomainen toiminta - Yleensä tavanomaista / asianomaisella työntekopaikalla tavanomaista  Poikkeukset - Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §) - Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 §) - Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 § ) - Kotona ja määrittelemättömässä paikassa ei sovelleta (25 §)

Ruokailu- tai virkistystauko työntekopaikan alueen ulkopuolella – esimerkkejä  Ruokailupaikassa syömisen yhteydessä tapaturma  Ruokailupaikassa vessakäynnillä tapaturma  Eväiden osto lähellä sijaitsevasta marketista, liukastuminen banaaniin kaupassa  Työntekopaikan vieressä pankki, omien asioiden hoito ruokatauolla, kompastuminen pankissa mattoon  Työtehtävän vuoksi matkustettaessa lentokentällä ruokailemisen yhteydessä tapaturma  Tavanomaisuus ja läheisyys

Tapaturma erityisissä olosuhteissa 24 §:n 1 ja 2 k.  Koulutustilaisuus työntekopaikan alueen ulkopuolella -Työhön liittyvä -Työnantajan järjestämä tai hyväksymä -Koulutustilaisuuteen kuuluva toiminta -Poikkeukset: Työliikekipeytymistä ei korvata  Virkistystilaisuus työntekopaikan alueen ulkopuolella - Työhön liittyvä - Työnantajan järjestämä tai hyväksymä - Virkistystilaisuuteen kuuluva toiminta - Poikkeukset Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §) Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 §) Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 § ) Matkat mukana 24 § 7kohta (23 §:n 1 k. mukaisesti) Poikkeukset  Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §)  Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 §)  Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 § )

Koulutustilaisuus työntekopaikan alueen ulkopuolella  Työhön liittyvä  Työnantajan järjestämä tai hyväksymä - Palkan maksulla ei merkitystä - Ajankohdalla ei merkitystä  Tilaisuus - Rajattu kokonaisuus – suppea käsite - Viikon kestävä työmatka tai laivaseminaari voi sisältää useita erilaisia tilaisuuksia  Koulutustilaisuuteen kuuluva toiminta - Ohjelma ja tilaisuuden luonne - Mitä kyseisen tyyppiseen tilaisuuteen yleisesti kuuluu  Työliikekipeytymistä ei korvata  Matkoista oma säännös

Virkistystilaisuus työntekopaikan alueen ulkopuolella  Työhön liittyvä  Työnantajan järjestämä tai hyväksymä - Palkan maksulla ei merkitystä - Ajankohdalla ei merkitystä  Tilaisuus - Rajattu kokonaisuus – suppea käsite - Virkistystilaisuus voi olla yksi osa isompaa ”tilaisuutta”  Virkistystilaisuuteen kuuluva toiminta - Ohjelma ja tilaisuuden luonne - Mitä kyseisen tyyppiseen tilaisuuteen yleisesti kuuluu  Poikkeukset: - Työliikekipeytymistä ei korvata - Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) - Henkistä järkytysreaktiota ei korvata  Matkoista oma säännös

Tapaturma erityisissä olosuhteissa 24 §:n kohdat Työkykyä ylläpitävä toiminta Terveydenhuollon vastaanotolla käynti lain tarkoittaman vahingon tai sen epäilyn vuoksi Terveydenhuollon vastaanotolla käynti äkillisen sairastumisen tai työstä johtuvan velvoitteen vuoksi Matkat mukana 24 § 7 kohta (23 §:n 1 kohdan mukaisesti) Poikkeukset  Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §)  Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 §)  Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 § ) Poikkeukset  Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §)  Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 §)  Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 § )

Työkykyä ylläpitävä toiminta  Edellyttää, että työnantaja on järjestänyt toiminnan 1. työterveyshuoltolain perusteella ja 2. yhdessä työterveyshuollon kanssa  Tapaturman pitää sattua työkykyä ylläpitävässä toiminnassa  Työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 §:n 1 momentin 2 kohta: työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä  Lähtökohtana ohjelman mukainen toiminta  Muu työnantajan järjestämä vastaava toiminta voi olla 24 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista toimintaa tai työntekopaikan alueella (22 §) tapahtuvaa toimintaa

Terveydenhuollon vastaanotolla käynti lain tarkoittaman vahingon tai sen epäilyn vuoksi – Asentaja Matti 1/3  Asentaja Matti on töissä Yritys A:ssa. Hän putoaa asennustyössä ja murtaa jalkansa. Jalka kipsataan samana päivänä, mutta hoidon yhteydessä hoitohenkilökunta pudottaa Matin hoitopöydältä ja käsi murtuu.  KAKSI ERI VAHINKOTAPAHTUMAA 1. Jalan murtuma korvataan työssä sattuneena Yritys A:n vakuutuksesta 2. Käden murtuma korvataan terveydenhuollon vastaanotolla sattuneena (käynnin syynä työtapaturma) Yritys A:n vakuutuksesta

Terveydenhuollon vastaanotolla käynti lain tarkoittaman vahingon tai sen epäilyn vuoksi – Asentaja Matti jatkuu… 2/3  Matin kuntoutustoimenpiteet johtavat uuden koulutuksen kautta uuteen ammattiin. Uusi työsuhde alkaa Yritys B:ssä. Työsuhteen aikana hän käy sattuneen työtapaturman aiheuttaman jalkavamman vuoksi hoitotoimenpiteessä. Hoitopaikan käytävällä hän liukastuu märällä lattialla ja nilkka vääntyy.  Jalkavamman hoitotoimenpide liittyy sattuneeseen työtapaturmaan, joten siitä aiheutuvat sairaanhoitokulut korvataan (Yritys A:n vakuutus)  Nilkan vääntyminen korvataan uutena työtapaturmana Yritys B:n vakuutuksesta

Terveydenhuollon vastaanotolla käynti lain tarkoittaman vahingon tai sen epäilyn vuoksi – Asentaja Matti jatkuu… 3/3  Matti pääsee vanhuuseläkkeelle. Eläkeaikana hän menee käteen laitettujen naulojen poistoon ja tällä kertaa Matti kompastuu hoitohuoneen kynnykseen ja kaatuu.  Naulojen poisto liittyy sattuneeseen työtapaturmaan, joten siitä aiheutuvat sairaanhoitokulut korvataan (Yritys A:n vakuutus)  Kompastuminen on uusi tapaturma. Matti ei ole enää työelämässä, joten TyTAL:n mukaista vakuutusta ei ole  Kompastuminen ei ole työtapaturma

Terveydenhuollon vastaanottokäynti 24 § 1 mom. 5 kohta 1. Äkillinen sairastuminen kesken työpäivän - Työntekopaikalla ei merkitystä, lääkäriin voi lähteä työpaikalta, työntekopaikalta tai etätöistä kotoa 2. Työterveyshuoltolain mukainen käynti - Terveydenhuollon käynti, joka työnantajan pitää työterveyshuoltolain mukaan järjestää - Jos työnantaja on järjestänyt laajemman työterveyshuollon kuin mitä työterveyshuoltolaki edellyttää, turva ei koske näitä käyntejä 3. Työstä johtuva velvoite tai työnantajan määräys - Työn vaatima terveystarkastus, näytteen otto jne. - Lääkärissäkäynti sairaslomatodistuksen saamiseksi, kun työnantaja edellyttää todistusta  Potilasvahinkoa ei korvata

Äkillinen sairastuminen kesken työpäivän  ”Kesken työpäivän”  työntekopaikalla ei merkitystä, sovellettavissa myös, kun työssä kotona  Vahinkotapahtuman pitää olla TyTAL:n mukaan korvattava tapaturma  Potilasvahinkoa ei korvata (24 § 2 mom.)  Johtaja Erkki on töissä Yritys D:ssa. Kokouksessa hänellä ilmaantuu yhtäkkiä puhevaikeuksia ja muut huomaavat suupielen roikkumista. Ambulanssi hälytetään paikalle. Hoitopaikassa hoitohenkilökunta pudottaa Erkin hoitopöydältä, jalka vääntyy.  Korvattavuusratkaisun tekeminen edellyttää, että ensin on selvitetty, onko kyseessä potilasvahinko  Erkkiä ei pudoteta pöydältä, vaan hän saa hoidon aikana infektion  ei korvata, ei ole tapaturmaa

Tapaturma erityisissä olosuhteissa 24 §:n 6 kohta Kuntoliikunnassa työaikana - Työnantajan hyväksymä liikunta - Työntekijän fyysistä kuntoa koskevien eritysmääräysten täyttäminen  Sotilaat, palomiehet, poliisit - Poikkeukset  Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 §)  Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 § ) Matkat mukana 24 § 7 kohta (23 §:n 1 kohdan mukaisesti) Poikkeukset  Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §)  Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 §)  Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 § )

Tapaturma erityisissä olosuhteissa 24 §:n 8 kohta Majoittuminen työn vuoksi - Poikkeuksellista tapaturman vaaraa aiheuttavat olosuhteet - Tapaturma johtuu näihin olosuhteisiin liittyvästä syystä - ”Työn vuoksi” tarkoittaa esim. laivassa merimiestyössä, työtehtävämatkalla, työmaaparakkiasuminen - ”Majoittuneena” tarkoittaa majoituspaikassa olemista – ei muu vapaa-aika, esim. hotellin ulkopuolella - ”Poikkeuksellinen olosuhde” tarkoittaa esim. maanjäristys, kova myrsky, terrori-isku - Poikkeukset Työliikekipeytymistä ei korvata (33 §) Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 §) 56

Tapaturma kotona ja määrittelemättömässä paikassa 25 §  Työtä tehdään kotona  Työtä tehdään muualla kuin työnantajan osoittamassa työtilassa eikä työtehtävä edellytä tiettyä työntekopaikkaa  25 § on rajoitussäännös  korvaussuoja on vain 21 §:n mukainen eli voimassa työnteon yhteydessä 57

Tapaturma kotona ja määrittelemättömässä paikassa - esimerkkejä  Perhepäivähoitaja tekee kotona ruokaa lapsille, palovamma kuumasta levystä  korvataan työtapaturmana - Perhepäivähoitaja laittaa omia pyykkejä koneeseen (lasten nukkuessa) ja sormi jää pesukoneen luukun väliin  ei korvata työtapaturmana  Työntekijä on etätöissä kotona. Kannettava tietokone putoaa polvilta jalkaterän päälle  korvataan työtapaturmana - Etätöissä kotona työntekijä hakee vesilasin ja kompastuu mattoon  ei korvata työtapaturmana  A on kahvilassa tekemässä työtä kannettavalla tietokoneella. Tarjoilija kävelee ohi ja kaataa kuuman teen A:n käden päälle  korvataan työtapaturmana - A käy kahvilassa vessassa ja sormet jäävät vessan oven väliin  ei korvata työtapaturmana 58

Yrittäjää koskevat säännökset olosuhteista  Lähtökohtana samat säännökset kuin työntekijöillä  Vapaaehtoisia vakuutuksia koskevassa osassa tarkennuksia: - Työntekopaikan alue = missä kulloinkin tekee yrittäjätyötään  Yrittäjän asunto tai muu pääasiallisesti yksityiskäytössä oleva alue ei ole työntekopaikassa mukana  Koulutustilaisuus  Vain yrittäjätyöhön liittyvä koulutus  Virkistystilaisuus  Ei sovelleta yrittäjään 59

Muut tapaturman aiheuttamana pidettävät vammat ja sairaudet 18 §  Luettelo vammoista ja sairauksista, joiden osalta tapaturman määritelmä ei täyty Hankauksen aiheuttama hiertymä Syövyttävän aineen aiheuttama vamma tai sairaus Kaasun, höyryn tai huurun hengittämisestä aiheutunut vamma tai sairaus Paleltuma, hypotermia, palovamma ja lämpösairaus  aiheuttajana tavanomaisesta poikkeava lämpöolosuhde Säteilyn aiheuttama vamma tai sairaus Huomattavan fysikaalisen paineen vaihtelun aiheuttama vamma tai sairaus  Altistuminen enintään vuorokauden pituisena aikana eikä kyseessä ole ammattitauti 60

Tapaturman aiheuttama vamman tai sairauden paheneminen 19 §  Vahingoittuneella on vahinkotapahtuman sattuessa vamma tai sairaus, jolla on osuutta työtapaturman jälkeiseen terveydentilan muutokseen  Paheneminen käsitellään tapaturman seurauksena  korvataan työtapaturman syyosuus pahenemisessa  Korvausta maksetaan enintään kuuden kuukauden ajan tapaturman sattumisesta 61

Työliikekipeytyminen 33 §  Tapaturman määritelmä ei täyty  oma säännös, jonka perusteella korvataan  Lihaksen tai jänteen kipeytyminen  Yksittäinen ja kuormittava työliike  Korvausta maksetaan enintään 6 viikkoa kipeytymisestä lukien  OLOSUHDERAJOITUKSET, korvataan vain: - Työssä sattuneena - Erityisissä olosuhteissa kuntoliikunnassa  Työntekijän fyysistä kuntoa koskevien erityismääräysten täyttäminen  Sotilaat, palomiehet, poliisit 62

Tapaturma vai työliikekipeytyminen - esimerkkejä  Työntekijän työtehtäviin kuuluu raskaiden laatikoiden nostamista - Portaissa laatikkoa kantaessa astui harhaan ja selkä vääntyi laatikon painosta – korvataan tapaturmana - Yhden laatikon noston yhteydessä selkä venähti – korvataan työliikekipeytymisenä - Henkilö nostelee koko päivän painavia laatikoita, seuraavana päivänä selkä tuntuu kipeältä – ei korvata tapaturmana eikä työliikekipeytymisenä  Tapaturman määritelmä ei täyty  Työliikekipeytymisen määritelmä ei täyty  Taukoliikunnassa kesken työpäivän nostellaan kahvakuulaa - Kahvakuula putoaa työntekijän varpaille – korvataan työtapaturmana - Yhden työnnön jälkeen työntekijän tuntee selässä kivun – ei korvata tapaturman eikä työliikekipeytymisenä  Tapaturman määritelmä ei täyty  Työntekopaikan alueella sattunutta kipeytymistä ei korvata työliikekipeytymisenä 63

Pahoinpitely tai toisen henkilön muu tahallinen teko 34 §  Tapaturman määritelmä - Ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden  Pahoinpitelyä pidetään tapaturmana, mutta olosuhteiden osalta laissa on erityissäännös 1. Korvataan aina, jos teon syynä on vahingoittuneen työtehtävä 2. Ei korvata missään olosuhteissa sattuneena, jos teon pääasiallisena syynä on perhesuhteisiin tai muuhun yksityiselämään liittyvä seikka 3. Jos teon syy ei selvillä, ei korvata, jos sattunut:  ruokailu- tai virkistystauolla työntekopaikan alueen läheisyydessä tai  24 §:n 1 momentin 2 – 8 kohdan mukaisissa olosuhteissa 64

Pahoinpitely – esimerkkejä  Asiakas oli yrittänyt ottaa lipun ja rahat ja estettäessä lyönyt kasvoihinsa  korvataan työssä sattuneena  B pahoinpiteli A:n tämän ollessa matkalla asunnolta työpaikalle. A oli edellisenä päivänä erottanut työntekijänä olleen B:n  korvataan asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneena (korvattaisiin myös, vaikka pahoinpitelyn syy ei selviä)  Yrityksen pikkujoulua vietettiin työpaikalla. Työntekijä oli pahoinpidellyt työkaverinsa. Hän ei ollut osannut kertoa syytä teolleen vaan hänen päässään oli vain naksahtanut  korvataan työntekopaikan alueella sattuneena (jos pikkujoulu muualla, ei korvattaisi)  Ampumavälikohtaus kauppakeskuksessa, neljä kaupan työntekijää kuoli. Heistä A ja B kuolivat yksityiselämään liittyvän syyn vuoksi. C ja D olivat sattumanvaraisesti valittuja kohteita  A:n ja B:n kuolemaa ei korvattaisi. C:n ja D:n korvattaisiin. 65

Henkinen järkytysreaktio 35 §  Yksi seuraus, jonka korvaamisen edellytyksistä säädetään tarkasti  Järkytysreaktioiden nimikkeet vastaavat ICD-10 tautiluokituksen mukaisia tautinimikkeitä  Ei korvata, jos on kohdannut: ruokailu- tai virkistystauolla työntekopaikan alueen läheisyydessä tai 24 §:n 1 momentin 2 – 7 kohdan mukaisissa olosuhteissa Poikkeus: korvataan näissäkin olosuhteissa, jos teon syynä on vahingoittuneen työtehtävä  Muut psyykkiset seuraukset korvataan, jos syy-yhteys olemassa (16 §)  ei olosuhderajauksia 66

Ammattitauti  Ammattitauteja aiheuttavat tekijät - altisteet - Kemialliset Esimerkiksi siivoojan käsi-ihottuma - Fysikaaliset Esimerkiksi levysepän meluvamma Eräät yläraajojen sairaudet (erilliset säännökset) - Biologiset Esimerkiksi homeiden aiheuttama astma tai nuha  Olosuhteet - Työssä, työntekopaikan alueella tai koulutuksessa  Työskenneltäessä kotona korvattavuuden edellytyksenä, että altistus johtuu työtehtävistä  Syy-yhteys vaatimus - kaksiportainen - Todennäköinen syy-yhteys työhön (ns. yleisen tason todennäköisyys) - Pääasiallinen syy-yhteys työhön (työssä altistumisen määrä ko. työntekijän osalta) 67

Ammattitautiluettelo  Sairauden korvattavuuden edellytyksenä syy-yhteys - kaksiportainen - Todennäköinen syy-yhteys työhön (ns. yleisen tason todennäköisyys) - Pääasiallinen syy-yhteys työhön (työssä altistumisen määrä ko. työntekijän osalta)  Ammattitautiluettelo sisältää sairaudet, joilla on todennäköinen syy-yhteys ammattitauteja aiheuttaviin tekijöihin - Syy-yhteys on lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu, esim. Allerginen nuha – jauhot, vilja, puupölyt Keuhkosyöpä – asbestipöly  Ns. yleisen tason todennäköisyys luettelossa olevien sairauksien ja altisteiden osalta on osoitettu  Osoitettava vain, että työntekijä on työssään altistunut siinä määrin altisteelle, että se voi aiheuttaa sairauden  Luettelo ei ole tyhjentävä - Muukin sairaus voi olla ammattitauti, jos myös ns. yleisen tason todennäköisyys osoitetaan 68

Ammattitauti - erityissäännökset  Yläraajan jännetulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus - Yläraaja: sormien, ranteen ja kyynärvarren jännetulehdukset - Korvattavuus edellyttää, että työliikkeet ovat olleet: yläraajaa kuormittavia, tavan takaa toistuvia, jotka yksipuolisia tai työntekijälle outoja  Rannekanavaoireyhtymä - Korvattavuus edellyttää, että pitkäaikaisesti tehty työliikkeitä, jotka ovat olleet: toistuvia, merkittävää puristusvoimaa vaativia, rannekanavaa ahtauttavia (ranteen taipuneet asennot + puristus)  Paheneminen - Vahingoittuneella on sairaus, joka olennaisesti pahenee työssä olevan altisteen vuoksi  Nikkeliallergikko altistuu työssä nikkelille ja allergia pahenee 69

Ammattitauti - vahinkopäivä ja korvaava yhtiö  Ammattitaudin ilmenemisaika = vahinkopäivä - Päivä, jona hakeutui ensimmäisen kerran lääkärin tutkittavaksi - Joskus vaikea määrittää (meluvammat, ihottumat, hengitystiesairaudet)  Korvausvelvollisuuden määräytyminen - Pääsääntö: vakuutusyhtiö, jonka vakuuttamassa työssä ammattitauti ilmenee Jos ilmenemisaikana ei enää työssä, josta voinut aiheutua  työ, jossa pääasiallinen altistuminen Jos ei voi selvittää pääasiallista altistumista  työ, jossa viimeksi on voinut aiheutua 70

TyTAL Etuudet III OSA 71

Etuudet III OSA  Korvausperiaatteet: - Etuudet lueteltu laissa - Ensisijainen korvausjärjestelmä - Vakuutuslaitoksella selvittämisvelvollisuus (poikkeus 128 §: eräissä etuuksissa hakemusmenettely)  Etuudet pääosin ennallaan, selkeä jaottelu: 1. Sairaanhoidon korvaukset 2. Muut kustannusten korvaukset 3. Ansionmenetyskorvaukset 4. Pysyvän haitan korvaaminen 5. Kuntoutuskorvaukset 6. Kuoleman johdosta maksettavat korvaukset 72

73 Etuudet

sairausvakuutus / Kela - korvaa muut tapaturmat ja sairaudet liikennevakuutus ja vahingon aiheuttaja/vastuuvakuutus - työmatkan liikennevahingot, liukastumiset, pahoinpitelyt jne. - lisäkorvausta, tilapäinen haitta (kipu ja särky), esinevahingot ym. työeläke - yleensä eläketaso alempi, ei lisäkorvausta Työtapaturman ja ammattitaudin korvaukset ovat ensisijaisia 74

Vakuutuslaitoksen takautumisoikeus 270 §  Jos joku on korvausvastuussa vahingoittuneelle vahingonkorvauslain tai muun lain nojalla, vakuutuslaitoksella oikeus saada maksamansa korvaus takaisin  Takautumisoikeutta ei ole: sitä työnantajaa kohtaa, jonka vakuutuksesta korvattu luonnollista henkilöä kohtaan  paitsi, jos tahallinen tai törkeä tuottamus  Takautumisoikeus on myös tuotevastuulain nojalla vastuussa olevaan 75

Sairaanhoidon korvaukset  Korvataan kustannukset vahingon vuoksi tarpeellisesta sairaanhoidosta  Sairaanhoidon käsite (pohjana terveydenhuoltolain käsite): - Ensihoito, tutkimus, määritys ja hoito - Lääkkeet ja hoitotarvikkeet - Lääkinnällinen kuntoutus  Tutkimuskulut - Korvataan, vaikka kyseessä ei ole korvattava vahinko  Palkan korvaaminen tutkimusajalta - Enintään seitsemältä päivältä  Palkan korvaaminen fysikaalisen hoidon ajalta - Enintään 30 päivältä kalenterivuodessa  Ulkomailla annettu sairaanhoito - EU-alueella  EU-asetukset otettava huomioon korvaamisessa - Kolmannessa valtiossa  Kiireellinen sairaanhoito + yksittäinen käynti (sisältäen vähäisen toimenpiteen) korvataan ilman maksusitoumusta, mutta jatkohoidon korvaaminen edellyttää maksusitoumusta 76

Sairaanhoidon korvaukset  Julkisessa terveydenhuollossa annettu sairaanhoito - Vahingoittuneelle korvataan asiakasmaksulain mukaan hänelle määrätty maksu - Hoitolaitoksella on oikeus täyskustannusmaksuun (täky)  Kiireellinen sairaanhoito + yksittäinen käynti (sisältäen vähäisen toimenpiteen)  täky, kun saatu tiedot hoitokäynneistä  Jatkohoito  täky, kun suunnitelma toimitettu määräajassa (5 vuorokautta + 4 arkipäivää)  Säännöksiä sovelletaan myös vanhoihin täkytapauksiin eli alkaen  Pitkäaikaisesta laitoshoidosta ei makseta täkyä  Yksityisessä terveydenhuollossa annettu sairaanhoito - Kiireellinen sairaanhoito + yksittäinen käynti (sisältäen vähäisen toimenpiteen, max 310 e vuonna 2016) korvataan ilman maksusitoumusta - Jatkohoidon korvaaminen edellyttää maksusitoumusta - Hoitolaitoksella on velvollisuus toimittaa tiedot hoitokäynnistä ja hoitoa koskeva suunnitelma  Vakuutuslaitoksella on oikeus ohjata vahingoittunut valitsemaansa hoitopaikkaan 77

Muut kustannusten korvaukset  Matka- ja majoituskulut - Korvataan sairaanhoidosta aiheutuvat välttämättömät matka- ja majoituskulut - Jos matka on tehty yksityisellä autolla, korvataan puolet verovapaasta kilometrikorvauksesta  Hoitotuki - Vahingoittunut on vahingon vuoksi hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarpeessa - Luokat: perushoitotuki – korotettu hoitotuki – ylin hoitotuki - Euromäärät laissa: 8,73 e - 19,63 e - 29,08 e (vuoden 2016 tasossa)  Vaatelisä - Vahingoittunut käyttää vahingon seurauksena apuvälinettä, joka on omiaan aiheuttamaan vaatteiden kulumista - Luokat: vaatelisä – korotettu vaatelisä - Euromäärät laissa: 0,58 e – 2,32 e (vuoden 2016 tasossa)  Kodinhoidon lisäkustannusten korvaaminen - Vahingoittunut ei kykene vahingon johdosta hoitamaan kotiaan - Enintään vuoden ajalta  Esinevahingot - Korvataan vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneet silmälasit, kuulokojeet, hammasproteesit, tukisidokset ja –liivit sekä tekojäsenet, -nivelet ja –elimet. - Sairaanhoidon antamisen yhteydessä rikotut vaatteet ja rikotun sormuksen korjaus 78

Palkka Neljän viikon päivä- raha Tapaturma- eläke Tapaturma Vuosipäivä65-vuotispäivä 100 % 85 % 70 % Päiväraha/ vuosityöansio - Ansionmenetyskorvauksia ovat päiväraha, tapaturmaeläke ja kuntoutusraha - Kuntoutusrahaa maksetaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta ja se on samansuuruinen kuin päiväraha tai tapaturmaeläke olisi samalta ajalta 79 Ansionmenetyskorvaukset

Päiväraha  Päivärahaa maksetaan, kun vahingoittunut on työkyvytön vähintään kolme peräkkäistä päivää vahinkopäivää lukuun ottamatta  Jokaiselta kalenteripäivältä  Ennakonpidätyksen alaista  Neljä viikkoa vahinkotapahtumasta - Päiväraha = sairausajan palkka - Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu, päiväraha määräytyy neljän viikon ansioista - Jokaisesta työsuhteesta erikseen  Neljän viikon jälkeen - Päiväraha perustuu vuosityöansioon - Päiväraha on vuosityöansion 1/

Päivärahaesimerkki 1 1. Kahden viikon työkyvyttömyys Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa  päiväraha on samansuuruinen kuin työnantajan maksama sairausajan palkka: - kahden viikon sairausajan palkka = euroa - päiväraha = euroa  päiväraha maksetaan työnantajalle 81

Päivärahaesimerkki 2 2. Kahden viikon työkyvyttömyys Työnantaja ei ole maksanut sairausajan palkkaa  päiväraha määräytyy vahinkotapahtumaa edeltävien neljän viikon ansioiden perusteella - neljän viikon ansiot = euroa - päiväraha euroa: 28 = 40,36 euroa/päivä - päiväraha = 40,36 euroa x 14= 565,04 euroa  päiväraha maksetaan työntekijälle 82

Päivärahaesimerkki 3 3. Työkyvyttömyyttä on neljän viikon ajanjakson jälkeen  päiväraha määräytyy vuosityöansion perusteella  päiväraha on 1/360 vuosityöansiosta - vuosityöansio= euroa - maksettava päiväraha= 38,68 euroa/päivä - maksetaan seitsemältä päivältä viikossa 83

Työansio –käsite  Ansionmenetyskorvauksessa ja vakuutusmaksussa sama työansiokäsite - Poikkeus: lähetettyjen ja paikalta palkattujen osalta käytetään ansionmenetyskorvauksissa todellisia palkkoja ja vakuutuspalkkaa vakuutusmaksussa  Luontoisetuja ei oteta huomioon lyhyen ajan päivärahaa määrättäessä  Myös lain soveltamisalaan kuulumattomassa työssä saatu työansio otetaan huomioon vuosityöansiossa - Poikkeus: urheilijan työssä saatua työansiota ei oteta huomioon 84

Vuosityöansion määrittämisen vaiheet 71 – 72 § 1. Lasketaan vahinkotapahtumahetken ansiot 71.1 § 2. Lasketaan vertailuajan ansiot 71.1 § ja 71.2 § a) Poikkeuksellisten syiden vaikutus eliminoidaan b) Kunkin vuoden ansiot korotetaan palkkakertoimella vahinkotapahtumavuoden tasolle c) Lasketaan keskiarvo näistä kolmesta vuodesta 3. Verrataan 1. ja 2. kohdan mukaisia ansioita 71 – 72 § a) Jos ero alle 20 %, VTA on 1. kohdan mukainen ansio b) Jos ero vähintään 20 %, VTA on neljän luvun keskiarvo i) paitsi, jos väh. 20 %:n ero johtuu pysyvästä muutoksesta, jolloin VTA on joko a) 1. kohdan mukainen ansio tai b) jos kyseessä palkkiopalkkaus, arvioidaan VTA keskimääräisen ansiotason suuruiseksi 85

Vahinkopäivän ansiotaso – asetus §  Työansiot vahinkotapahtumaa edeltävästä päivästä vuoden ajalta taaksepäin ilman lomarahaa - Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, työansiot työsuhteen alkamispäivästä vahinkotapahtumaa edeltävään päivään ilman lomarahaa  Palkankorotus lasketaan kuin sitä olisi maksettu ajanjakson alusta alkaen - Vuodessa työtuntia  Poissaolopäivät vähennetään ajanjakson päivien määrästä  Laskelmassa käytettävien päivien lukumäärä - 30 päivää kuukaudessa, 360 tai 330 vuodessa  Luontoisedut - Työpäiviä 253 tai aika, jolle kohdistuvat (esim. opetusala 190 päivää  Lomaraha – maksettu tai laskennallinen (24.osa / 18,5 %) 86

Vuosityöansio - Esimerkki Kokki/kylmäkkö – vahinkopäivän ansiot 1/4  Tapaturma Ansiot ajalta –  ,42 e - Puhelinetu 20 e/kk eli 240 e/v, lomarahaa ei ole maksettu - Palkankorotus  24,20 e/kk Ajanjaksossa – on 90 päivää, palkankorotus 24,20 / 30 X 90 = 72,60 e Ansiot + palkankorotus ,02 e vuositasolla (12 616,02 / 134 pv) x 360 pv = ,79 e - Laskennallinen lomaraha (33 893, e /24 = 1 422,24 e)  Vahinkopäivän ansiot , ,24 = ,03 e 87

Vuosityöansio - Esimerkki Kokki/kylmäkkö – vertailuaika 2/4  Vahinkopäivän ansiot ,03 e  Vahinkotapahtumaa edeltävät kalenterivuodet e ei poissaoloja e 15 päivää sairauspoissaoloja e ei poissaoloja  Poikkeuksellinen syy eliminoidaan = ,00 e e / (360 – 15) x 360 = ,74 e = ,00 e 88

Vuosityöansio - Esimerkki Kokki/kylmäkkö – vertailuaika 3/4  Vahinkopäivän ansiot ,03 e  Poikkeuksellisen syyn eliminoimisen jälkeen ansiot korotetaan vuoden 2016 tasolle ,00 e / 1,363 x 1,373 = ,45 e ,74 e / 1,350 x 1,373 = ,18 e ,00 e / 1,327 x 1,373 = ,62 e  Kolmen vuoden keskiarvo - (32 738, , ,62) / 3 = ,08 e 89

Vuosityöansio - Esimerkki Kokki/kylmäkkö – vertailu4/4  Vertailu - Prosentteina: (35 556,03 – ,08) / ,08 X 100 = 17,39 %:n poikkeama  Vuosityöansio - Vahinkopäivän ansiot eivät poikkea 20 % vertailuajan keskiarvosta  Vuosityöansio on ,03 euroa  Vuosityöansion pyöristyssääntöä ei laissa ole 90

Vuosityöansio - Esimerkki Ahtaaja – vahinkopäivän ansiot 1/4  Tapaturma  Määräaikainen työsuhde –  Vahinkopäivän työansiot ,03 e  Vertailuaika ,00 e työtön koko vuoden ,00 e työttömyyttä 57 päivää ,00 e työttömyyttä 70 päivää + sairaus 15 päivää 91

Vuosityöansio - Esimerkki Ahtaaja – vertailuaika 2/4  Vahinkopäivän ansiot ,03 e  Poikkeuksellinen syy eliminoidaan, vakiintunut työttömyys 57 päivää ,00 e ,00 e ,00 / (360 – ) x (360 – 57) = ,04 e 92

Vuosityöansio - Esimerkki Ahtaaja - vertailuaika 3/4  Poikkeuksellisen syyn eliminoimisen jälkeen ansiot korotetaan vuoden 2016 tasolle - 0,00 e ,00 e / 1,350 x 1,373 = ,99 e ,04 e / 1,327 x 1,373 = ,89 e  Kolmen vuoden keskiarvo - (0, , ,89) / 3 = ,29 e 93

Vuosityöansio - Esimerkki Ahtaaja – vertailu 4/4  Vertailu - (44 740,03 – ,29) / ,29 X 100 = 111,03 %:n poikkeama  Vuosityöansio - Vahinkopäivän ansiot poikkeavat yli 20 % vertailuajan keskiarvosta - Jos pysyvästä muutoksesta johtuva poikkeama, vuosityöansio on vahinkopäivän työansiot eli ,03 e (ellei palkkiopalkkaus) - Jos ei ole pysyvä muutos, vuosityöansio on neljän vuoden keskiarvo (44 740,03 + 0, , ,89) / 4 = ,23 e 94

Vuosityöansio - erityistilanteet  Vanhuuseläkkeellä olevan vuosityöansio - Arvio - eläkeaikaisen työn ansiot  Vuosityöansio, kun ammattitauti ilmenee eläkeaikana - Eläkkeen jäämisen ajankohta vahinkotapahtuman sattumisajankohta vuosityöansiota määritettäessä  Päätoimisesti ammattiin opiskelevan vuosityöansio - Ammatin mukainen palkka kolmen vuoden työkokemuksella  Koululaisen vuosityöansio - Vähimmäisvuosityöansio X 2  Nuoren henkilön vuosityöansio - Työn mukainen palkka kolmen vuoden työkokemuksella  Vähimmäisvuosityöansio euroa (vuoden 2016 tasossa) 95

Työkyvyttömyysajat ja kuntoutusajat  tapaturmaeläke tai kuntoutusraha TapaturmaVuosipäivä 100 % 85 % vuosityöansiosta Osaeläke, jos ansionalenemaa väh. 10 % Työhönpaluu tai kuntoutus saatu päätökseen PalkkaPäiväraha Tapaturmaeläke / kuntoutusraha 96

Tapaturmaeläke ja työkyvyn heikentymä  työkyvyn heikentymä johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista  työkyky = jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota voidaan kohtuudella edellyttää - koulutus, työtausta, ikä, asumisolosuhteet ym. vaikuttavat arviointiin  alenema vähintään 10 prosenttia ansiotulosta 97

Päätoimisen opiskelun estyminen  Säännöstä sovelletaan päätoimiseen opiskelijaan, joka työskentelee opintojen ohella ja jolle sattuu vahinkotapahtuma työssä  Päiväraha 28 päivän ajalta - Samat säännökset kuin työntekijällä  Neljän viikon jälkeen - Edelleen lähtökohtaisesti opiskelevaa käsitellään kuin työntekijää - Lisäksi otetaan huomioon opiskelun estyminen Pr ja TE 100 %, jos vahinko estää pääasiallisesti opiskelun Pr ja TE 50 %, jos vahinko merkittävästi rajoittaa opiskelua 98

Yrittäjän päiväraha  Kaavamainen säännös  100 %, jos vahinko estää pääasiallisesti yrittäjätyön tekemisen  50 %, jos vahinko merkittävästi rajoittaa yrittäjätyön tekemistä  Arviointi vamman tai sairauden aiheuttamien rajoitusten perusteella 99

Yrittäjän tapaturmaeläke  Työkyvyn heikentymää määritettäessä otetaan huomioon myös YEL-työtulo vahinkotapahtuman jälkeen - Sovelletaan työkyvyttömyyden pitkittyessä tai myönnettäessä tapaturmaeläke toistaiseksi - Jos YEL-työtulo ennallaan  ei ansionmenetystä  Tilapäisen/lyhytaikaisen työkyvyttömyyden osalta YEL- työtulon muutosta ei edellytetä 100

Vanhuuseläkkeellä työskentelevä  63 - vuotiaana tai myöhemmin vanhuuseläkkeelle siirtyneet  Vuosityöansio määritetään eläkeajan työansioiden perusteella - Otetaan huomioon työnteon jatkuvuuteen vaikuttavat seikat (mm. työn luonne, kesto ja ansiot) - Vähimmäisvuosityöansiosäännöstä ei sovelleta  Tapaturmaeläkettä maksetaan rajoitetun ajan - Päivärahaa vuoden ajalta - Tapaturmaeläkettä enintään 2 vuotta tai enintään siihen saakka, kun täyttää 68 vuotta - Perhe-eläkkeessä vastaava rajoitus - Ansionmenetyskorvaus ei vaikuta työeläkkeeseen (iän ollessa 63 – 67)  Sovelletaan myös vapaaehtoisiin vakuutuksiin 101

Pysyvän haitan korvaaminen  Pysyvän haitan korvaaminen - Haittaluokat 1 – 5, korvaus kertakaikkisena - Haittaluokat 6 – 20, korvaus jatkuvana Haittaluokkaa mahdollista tarkistaa ylös- tai alaspäin muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti - Kertakaikkisen korvauksen pääoma-arvon laskentaperuste sama miehillä ja naisilla 102

Pysyvän haitan korvaaminen  Pysyvä lääketieteellinen haitta  Aikaisintaan vuosipäivästä  Haittaluokitus ~ Valtioneuvoston asetus, haittaluokkia Haittaluokat 1 – 5, korvaus kertakaikkisena - Haittaluokat 6 – 20, korvaus jatkuvana Haittaluokkaa mahdollista tarkistaa ylös- tai alaspäin muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti  Kertakaikkisen korvauksen pääoma-arvon laskentaperuste sama miehillä ja naisilla  Yksilölliset olosuhteet, kuten omat ansiot, harrastukset tms. eivät vaikuta, vain vamman vaikeus  Veroton korvaus 103

Kuntoutuskorvaukset  Ammatillinen kuntoutus - Työ- tai toimintakyky tai ansiomahdollisuudet ovat vahingon vuoksi heikentyneet - Tavoitteena paluu entiseen työhön tai ammattiin tai siirtyminen uuteen työhön tai ammattiin, esimerkkejä toimenpiteistä: Tutkimukset Työ- ja koulutuskokeilut Työhönvalmennus Koulutus - Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa Myös kuntoutuksen selvittely ja odotusajalta  Valtioneuvoston asetus opiskelusta ja opintovälineistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä opiskelusta aiheutuvien matkakulujen korvaamisesta  Ammatillisen kuntoutuksen jälkeen mahdollista saada enintään kuuden kuukauden ajalta kuntoutusrahaa, jos vahingoittunut ei työllisty 104

Kuntoutuskorvaukset  Palveluasuminen - lisäkustannuksista enintään 58,15 e/pvä (vuoden 2016 tasossa)  Päivittäisissä toiminnoissa tarvittava apuväline - Mm. auton muutostyöt ja lisälaitteet  Asunnonmuutostyöt  Tulkkauspalvelut - Kytkentä Kelan järjestämään tulkkauspalveluun  Sopeutumisvalmennus omaiselle - Vahingoittuneen sopeutumisvalmennus sairaanhoidon korvauksissa  Kuntoutuksen matka- ja majoituskustannusten korvaaminen - Samat periaatteet kuin sairaanhoidon matka- ja majoituskuluissa Korvataan välttämättömät matka- ja majoituskulut Jos matka on tehty yksityisellä autolla, korvataan puolet verovapaasta kilometrikorvauksesta Opiskelun matkakuluista asetus  Lääkinnällisen kuntoutuksen käsite siirretty sairaanhoidon käsitteeseen 105

Vahingoittuneen kuoleman johdosta maksettavat korvaukset – Perhe-eläke Lapset  alle 18-vuotiaat  alle 25-vuotiaat opiskelijat Leski  aviopuoliso  rekisteröidyn parisuhteen osapuoli  ns. avopuoliso - yhdessä asuminen ja - yhteinen lapsi tai julkisen notaarin oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta - eri sukupuolta olevat henkilöt  yksi leskeneläkkeensaaja 106

Leski ja kaksi lasta 10-vuotias  lapsen eläke 18-vuotiaaksi opiskeleva 19-vuotias  enintään 25-vuotiaaksi Leski ja kaksi lasta Leski 30 % x VTA Lapset kumpikin 20 % x VTA Leski ja yksi lapsi Leski 35 % x VTA Lapsi 25 % x VTA Leski 40 % x VTA tulosovitus, kun lasten eläkkeet päättyneet eläke pienenee, jos omat tulot kuoleman sattuessa ,50 e (v. 2016) Korvausesimerkki – Perhe-eläke 107

Kuoleman johdosta maksettavat korvaukset  Hautausapu e (vuoden 2016 tasossa)  Vainajan kuljetuskustannukset - Vainajan kuljettamisesta kuolinpaikalta asuin- tai kotipaikkakunnalle aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset - Suomessa - Suomesta ulkomaille ja päinvastoin  Vanhuuseläkkeellä olevan työntekijän kuolemantapaus - Perhe-eläke max 3 vuotta/68 ikävuoteen (vahingoittuneen) saakka 108

TyTAL Etuuksien toimeenpano IV OSA 109

Etuuksien toimeenpano IV OSA - Korvausasian vireilletulo  Vahingoittuneella on velvollisuus ilmoittaa vahinkotapahtumasta työnantajalle  Korvausasia tulee vireille, kun vahinkotapahtumasta on ilmoitettu korvausvelvolliselle vakuutuslaitokselle - Työnantajalla on velvollisuus tehdä ilmoitus Viipymättä ja viimeistään 10 arkipäivän kuluessa siitä, kun sai tiedon tapaturmasta TVK vahvistaa ilmoituksen kaavan = tietosisällön - Vahingoittunut voi saattaa korvausasian vireille tekemällä kirjallisen ilmoituksen vakuutuslaitokselle - Hoitolaitos (julkinen tai yksityinen) saa asian vireille lähettämällä potilastiedot vakuutuslaitokselle  Vakuutustodistuksesta ei ole laissa säännöksiä  Vireilletulosta vakuutuslaitoksen on ilmoitettava vahingoittuneelle 110

Korvausasian selvittely  Vakuutuslaitoksen selvittämisvelvollisuus - Aloitettava asian selvittely viipymättä ja viimeistään 7 arkipäivän kuluessa vireilletulosta - Vakuutuslaitoksen velvollisuus kertoa vahingoittuneelle korvauksen hakemista koskevasta määräajasta  Ammatillisen kuntoutuksen tarve arvioitava kolmen kuukauden välein  Käsittelyyn osallistuvan lääkäriasiantuntijan perusteltu arvio asiakirjoihin  Tapaturma-asiain korvauslautakunnan (Tako) lausunto - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asioista, joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä lausunto ennen päätöksen antamista 111

Tapaturma-asiain korvauslautakunta (Tako)  Yleisohjeita ja lausuntoja korvaustoiminnasta yhtenäisyyden vuoksi  Lautakunnassa mukana työmarkkinajärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö ja vakuutusala  Vakuutuslaitoksen on pyydettävä lausunto lautakunnalta STM:n asetuksen mukaisista asioista - Lausunto pyydettävä ennen päätöksen antamista - Lausunnot ovat suosituksia - Lausunto annetaan asiakkaalle tiedoksi päätöksessä  Tako on korvausprosessiin liittyvä osa, ei muutoksenhakuelin 112

Päätös  Korvausasia ratkaistaan päätöksellä - Päätös on perusteltava (hallintolaki 45 §) - Erityissäännös epäävän päätöksen lääketieteellisistä perusteluista (TyTAL §)  Päätöksen antaminen työnantajalle - Suppea sisältöinen päätös  Työnantaja saa tiedon, että asia on ratkaistu Mahdollinen asianosainen muutoksenhakuprosessissa  Päätöksen antaminen eräistä maksuista - Esim. kunnalle täyskustannusmaksusta  Päätöksen antamisen määräaika - Viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutuslaitos on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset 113

Korvauksen maksaminen  Korvauksen erääntyminen ja maksutapa - Päätös ja maksu lähtevät samanaikaisesti  Korvauksen tarkistaminen olosuhdemuutoksen takia - Kattaa kaikki korvauslajit - Esim. henkilö saa tapaturmaeläkettä osittaisen työkyvyttömyyden perusteella  myöhemmin työkyky heikkenee –> tapaturmaeläkkeen määrää tarkistetaan  Korvauksen ennakon maksaminen ilman päätöstä - Esim. vuosityöansion selvittely kesken  päivärahan ennakkoa sen mukaan, minkä suuruinen vuosityöansio ainakin on  Korvauksen maksamisen etusijajärjestys (145 §) - Maksamisjärjestys, jos usealla taholla takaisinsaantioikeus 114

Asianosaisuus korvausasiassa  Asian käsittely vakuutuslaitoksessa (117 §) - Asianosaisia ovat vahingoittunut tai hänen edunsaajansa - Työnantaja ei ole asianosainen eikä hoitolaitos  Erityissäännös suhteessa hallintolakiin  Työnantajan näkemys käsiteltävässä asiassa toteutuu osana vakuutuslaitoksen korvausasian selvittämisvelvollisuutta  Asian käsittely muutoksenhakuasteessa - Muutoksenhakuoikeus (238 §) - Asianosaisuus määräytyy hallintolainkäyttölain mukaan Muutoksenhakuelin ratkaisee, kuka on asianosainen - Kunta ja kuntayhtymä  ei asianosaisuutta siltä osin kuin asia koskee vahingoittuneen oikeutta korvaukseen 115

Vahingoittuneen toimintavelvoitteet  Velvollisuus ilmoittaa työnantajalle vahinkotapahtumasta  Eräiden kulukorvausten hakeminen - Määräaika 1 vuosi kustannusten syntymisestä  Velvollisuus edistää asian selvittämistä  Velvollisuus edistää ammatillisen kuntoutuksen toteutumista  Velvollisuus mennä tutkimuksiin  Velvollisuus ottaa vastaan sairaanhoitoa  Velvollisuus tietojen antamiseen  Leskeneläkkeen (muu kuin aviopuoliso) hakeminen  Vahingoittuneen informointi velvoitteista 116

Työnantajan velvoitteet  Ilmoitettava vahinkotapahtumasta vakuutuslaitokselle - Lisäksi ilmoitettava poliisille ja työsuojeluviranomaiselle työtapaturmasta, jos kyseessä on kuolema tai vaikea vamma  Annettava tiedot vakuutusmaksun määräämistä ja vakuutuksen hoitoa varten  Pidettävä tapaturmaluetteloa  Pidettävä nähtävänä työtapaturma- ja ammattitautilaki ja tieto vakuutusyhtiöstä 117

Sanktiot velvoitteiden laiminlyönnistä  Vahingoittunut laiminlyö velvoitteitaan - Työnantajalle ei ole ilmoitettu vahinkotapahtumasta ja vireilletulo viivästynyt  Korvauksen epääminen viivästysajalta - Vahingoittunut laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa, ei mene tutkimuksiin tai ei ota vastaan sairaanhoitoa  Korvausasian käsittelyn keskeyttäminen ja asian ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin = asiaratkaisu (ei keskeytyspäätöstä) - Kuntoutus on keskeytynyt tai viivästynyt vahingoittuneesta riippuvasta syystä Keskeytymisen ja viivästymisen ajalta ei makseta kuntoutusrahaa - Vahingoittunut ei ole ottanut sairaanhoitoa vastaan ja vamma tai sairaus pitkittyy tai olennaisesti pahentuu tämän vuoksi Vamman tai sairauden pitkittymisen tai pahenemisen ajalta ei makseta korvausta  Korvausoikeuden menettämisen erityissäännös - Vakuuttaminen laiminlyöty osana sosiaaliturvan järjestelmällistä laiminlyöntiä - Liittyy harmaaseen talouteen ja edellyttää mm. työntekijän tietoisuutta 118

Sanktiot velvoitteiden laiminlyönnistä  Työnantajan laiminlyönti - Työnantaja ei ole tehnyt ilmoitusta vahinkotapahtumasta vakuutuslaitokselle  Työnantajalle maksettava korvaus voidaan evätä viivästymisajalta  Vakuutuslaitos laiminlyö velvoitteitaan - Päätöksen antaminen tai korvauksen maksaminen on viivästynyt  Viivästyskorotus - Korvausasian selvittämistä ei ole aloitettu tai päätöstä ei ole annettu  Korvaustakuu eli asia voi hakemuksesta siirtyä käsiteltäväksi Tapaturmavakuutuskeskukselle 119

TyTAL Vakuuttaminen ja vakuutusmaksu V OSA 120

Vakuuttamisen pääperiaatteita  Työnantaja edelleen vakuuttamisvelvollinen ja työnantaja maksaa koko vakuutusmaksun - Uusi raja vakuuttamisvelvollisuuteen – euroa kalenterivuodessa palkkoja - Vakuuttamisvelvollisuus edellyttää, että TyTAL:n henkilöllisen ja alueellisen soveltamisen edellytykset täyttyvät  Vakuutus otettava TVK:n jäsenenä olevasta vakuutusyhtiöstä  Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa vakuutetaan työtä, ei henkilöitä - Vastaa nykytilaa - Vrt. työeläkevakuutus  Vakuutusmaksuja koskeva sääntely uudistettiin jo vuonna 2012 ja säännökset siirrettiin pääosin sellaisenaan uuteen lakiin 121

Poimintoja vakuuttamissäännöksistä1/2  Yleisvakuutus – osavakuutus –periaate (156 §) - perusteluissa esimerkki: jos yksityinen elinkeinonharjoittaja on ottanut elinkeinotoimintaansa varten työntekijöilleen vakuutuksen, se kattaa myös henkilön yksityistalouttaan varten palkkaaman työntekijän (vaihtoehtona osavakuutus)  Määräaikaisen vakuutuksen nykyistä tarkempi sääntely (158 §) - päättyy ilman irtisanomista - max 12 kk  + max 12 kk, jos ilmoitus ennen päättymistä  Vakuutuksenottajan ilmoitusvelvollisuus eri tilanteissa (159 ja 160 §) - vakuutusta otettaessa, vakuutuksen voimassa ollessa ja sen päättyessä - toimivat vain, jos vakuutusyhtiö informoi näistä ja näihin liittyvistä määräajoista 122

Poimintoja vakuuttamissäännöksistä 2/2  Vakuutusmaksut käytettävissä olevien tietojen perusteella - ei enää vakuutusmaksun korotusta - yhtiöllä mahdollisuus saada tietoja verottajalta (260 §)  Yhtiön ilmoitettava vakuutusmaksun perustevalitusmahdollisuudesta (169 §) - tieto annettava lopullisen maksun yhteydessä (jos kiinteä maksu, jota ei tarkisteta, maksuunpanon yhteydessä)  Muutoksia määräajoissa ja -päivissä (163, 164, 173 ja 175 §) - konkurssi: vakuutus päättyy vo:n konkurssin asettamispäivään ja tästä alkaa konkurssipesän vakuuttamisvelvollisuus - vakuutusmaksun vanhentumisessa muuttuu laskemisajankohta - aiheettoman vakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen: 10 v.  5 v.  Työnantajalla on oikeus saada tietoa vakuutusmaksun perusteista ja kehityksestä (170 §) 123

Jatkuvan vakuutuksen siirtäminen yhtiöstä toiseen (162 §)  Siirtomenettely koskee pakollista vakuutusta  Siirtomenettelysäännöksiin kirjattu nykykäytäntöä - uusia termejä: siirtäminen, siirtoilmoitus, uusi yhtiö ja vanha yhtiö - siirtoilmoitus useampaan yhtiöön  ensin tehty siirto on pätevä  Perusteluissa: Siirtomenettely ainoa lainmukainen tapa siirtää vakuutus yhtiöstä toiseen - koskee myös osavakuutuksia  Siirtomenettelystä ja tilastohistoriasta annettu asetus: siirtomenettelystä yksi pykälä: mitä tietoja siirtoilmoituksesta tulee käydä ilmi, vakuutuksen ottajan päiväys- ja allekirjoitusvelvollisuus, siirron peruuntuminen, esteestä ilmoitettava kahden viikon kuluessa tilastohistorian ohimenevät ja pysyvät korvaukset: määritelmät muutettu uusia korvaussäännöksiä vastaaviksi asetuksen ”sähköisyys” laajenee kattamaan jo rakennetun tiedonsiirtojärjestelmän - TVK on antanut työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen siirtomenettelyohjeet 124

Vakuuttamisen yleisvalvonta (177 §)  Tapaturmavakuutuskeskus valvoo, että työnantaja täyttää vakuuttamisvelvollisuutensa - tarkoituksenmukaiseksi harkitsemallaan tavalla, kuitenkin oltava tosiasiallista ja tehokasta - apuna vakuutusrekisteri (178 §) työnantajat, joilla pakollinen vakuutus tiedot saadaan vakuutusyhtiöiltä (258 §) säilytys 50 vuotta (275 §) - yhteistyö ETK:n ja TVR:n kanssa; tietosuojasäännökset tarkistettu - Valtiokonttori päättää Tapaturmavakuutuskeskuksen hakemuksesta, onko kyseessä laiminlyönti sekä määrää laiminlyöntimaksun ja vakuutusmaksua vastaavan maksun (183 §)  Tapaturmavakuutuskeskus ottaa vakuutuksen valitsemastaan vakuutusyhtiöstä (pakkovakuuttaminen)  Vakuutusrekisterin muu käyttö: harmaan talouden torjunta ja korvausvastuussa olevan yhtiön selvittäminen 125

Vakuutuksenottajien/työnantajien valvonta  Vakuutusyhtiö valvoo, että siltä vakuutuksen ottanut työnantaja täyttää ilmoittamis- ja muut vakuuttamiseen liittyvät velvoitteensa (179 §) - yhtiöllä mahdollisuus toteuttaa tarpeellisiksi katsomiaan valvontatoimia - palkkasummatietojen massavalvonta - esim. vertaaminen verottajan tietoihin  ajantasaiset palkkatiedot käytettävissä  oikeus määrätä vakuutusmaksu tiedoilla, jotka yhtiö pystyy hankkimaan  Työsuojeluviranomainen valvoo (180 §) - vakuuttamisvelvollisuuden noudattamisen valvonta - oikeus saada Tapaturmavakuutuskeskuksen vakuutusrekisteristä tietoja työnantajasta, johon valvonta kohdistuu - yhteistyö Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa 126

Tietojen saaminen valvontatehtävää varten (260 §)  Tapaturmavakuutuskeskuksella ja vakuutusyhtiöllä on oikeus saada tietoja valvontavelvollisuuden täyttämiseksi - työnantajalta - lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta - viranomaiselta ja muulta, johon sovelletaan julkisuuslakia.  Lisäksi oikeus saada veroviranomaisilta joukkotietoja - laissa lueteltu, mitkä tiedot - valvontakäsittelyn ei tarvitse olla vireillä - myös verotuksen ollessa kesken  Mahdollisuus saada tiedot teknisellä käyttöyhteydellä + Uusi säännös vakuuttamisvelvollisuuden kiertämisen ja väärinkäytön estämiseksi (186 §) - jos keinotekoisia järjestelyjä, asia on käsiteltävä sen todellisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti 127

TyTAL Vapaaehtoiset vakuutukset VI OSA 128

Yleistä vapaaehtoisista vakuutuksista  lain mukaisia vapaaehtoisia vakuutuksia ovat - työajan vapaaehtoinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus yrittäjä työntekijä ulkomaantyössä - vapaa-ajan vapaaehtoinen tapaturmavakuutus yrittäjä työntekijät  vapaaehtoisiin vakuutuksiin sovelletaan pakollista vakuutusta koskevia säännöksiä, jollei toisin säädetä  yhtiö ei voi ehdoillaan laajentaa turvaa  laissa on mainittu, mitä rajauksia vapaa-ajan vakuutusten vakuutusehdoissa voi olla - voi rajata vakuutuksen koskemaan vain harrasteliikunnassa sattuvia tapaturmia, rajata vakuutuksen ulkopuolelle harrasteurheilulajeja tai rajata vakuutettavaa henkilöjoukkoa Vakuutuksenottaja voi irtisanoa vakuutuksen 129

Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus 1/2  Pääsääntöisesti sidottu YEL-vakuutukseen - poikkeukset: 68 vuotta täyttänyt yrittäjä jatkaa työtään → vakuutuksen voimassaoloa voidaan jatkaa; vuosityöansio tarkistettava vastaamaan työpanosta (189 §) alle 18-vuotias yrittäjä: oikeus saada itsensä vakuutetuksi; vta=työpanos (190 §)  Yksi vakuutusyhtiö – vakuutus kattaa kaiken YEL:n vakuuttaman yrittäjätyön  Ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perusteena käytettävä vuosityöansio on YEL- työtulon suuruinen - jos YEL-työtulo enimmäismääräinen, vta voidaan vahvistaa suuremmaksi - yhtiöllä oikeus saada työeläkejärjestelmältä YEL-tietoja - vakuutusmaksun perusteesta ei sääntelyä 130

Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus 2/2  Myöntämispakko (sopimuspakko; 191 §), paitsi jos - VTA YEL-työtulon enimmäismäärää suurempi - 68 v. täyttänyt jatkaa työtään - yhtiöllä erääntyneitä riidattomia saatavia vakuutuksenottajalta  Yhtiöllä oikeus irtisanoa vakuutus (192 §), kun - vakuutuksenottaja on jättänyt vakuutusmaksun maksamatta vakuutus ei pääty, jos maksetaan irtisanomisaikana - vakuutuksenottaja on antanut tahallaan vääriä tai puutteellisia tietoja vakuutus- tai korvausasiassa ja pyrkinyt näin hankkimaan oikeudetonta taloudellista hyötyä  Vakuutus päättyy, kun YEL päättyy (193 §; takautuvastikin) - poikkeukset: 68-v., vakuutuksen voimassaoloa voidaan jatkaa yritystoiminta ei jatku väh. 4 kk  vakuutus on voimassa yritystoiminnan päättymiseen asti, max 4 kk  Päättymisestä on annettava päätös - aiheettomasti maksetut vakuutusmaksut on palautettava 131

Yrittäjän vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus  Yrittäjä voi liittää työajan vakuutukseensa vapaa-ajan vakuutuksen  Myöntämisessä ja päättymisessä liitännäisyys päävakuutukseen  Yhtiöllä ei ole myöntämispakkoa  Yhtiö voi irtisanoa vakuutuksen vakuutusehdoissaan määrätyillä perusteilla - hyvän vakuutustavan mukaiset perusteet (ei sovelleta VakSopL:ia)  Ansionmenetyskorvauksissa ja perhe-eläkkeessä sama vuosityöansio kuin työajan vakuutuksessa 132

Vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus työntekijöille  Pakollisen vakuutuksen ottanut työnantaja voi liittää vakuutukseen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen  liitännäisyys  Yhtiöllä ei myöntämispakkoa ja toisaalta oikeus irtisanoa vakuutusehdoissa mainituilla perusteilla  Ei vakuutusturvaa, jos työnteko ja palkanmaksu olleet keskeytyneenä yli 30 päivää  Ansionmenetyskorvauksissa ja perhe-eläkkeessä huomioon vain vakuutuksen ottaneen työnantajan maksama työansio  Sovelletaan neljän viikon päivärahasäännöstä  Jos useita vakuutuksia, ansionmenetyskorvaus kustakin erikseen; kulukorvaukset ja haittaraha vain kertaalleen 133

Vapaaehtoinen työajan vakuutus ulkomailla työskentelevälle  Myöntämisedellytykset: viittaus TyEL 150 §:n 2-4 momenttiin  Myöntämispakko ja yhtiön oikeus irtisanoa kuten yrittäjän vapaaehtoisessa työajan vakuutuksessa - ei pakko myöntää, jos yhtiöllä on vakuutuksenottajalta erääntyneitä riidattomia saatavia - oikeus irtisanoa, jos vakuutusmaksu on laiminlyöty tai annettu vääriä tietoja  Ei sovittua vuosityöansiota  Ansionmenetyskorvauksissa huomioon vain vakuutuksenottaneen työnantajan työssä saadut työansiot  Ei mahdollisuutta liittää vapaa-ajan tapaturmavakuutusta 134

Yrittäjän työajan vakuutus - korvauksista  Olosuhteissa lähtökohtana samat säännökset kuin työntekijöillä - Työntekopaikan alue = missä kulloinkin tekee yrittäjätyötään  Yrittäjän asunto tai muu pääasiallisesti yksityiskäytössä oleva alue ei ole työntekopaikassa mukana - Koulutustilaisuus  Vain yrittäjätyöhön liittyvä koulutus - Virkistystilaisuus  Ei sovelleta yrittäjään  Vuosityöansio on YEL-työtulo vahinkopäivänä  Päiväraha – kaavamainen säännös %, jos vahinko estää pääasiallisesti yrittäjätyön tekemisen - 50 %, jos vahinko merkittävästi rajoittaa yrittäjätyön tekemistä  Tapaturmaeläke - Työkyvyn heikentymää määritettäessä otetaan huomioon myös YEL-työtulo vahinkotapahtuman jälkeen 135

Vapaa-ajan vakuutusten korvaukset  Korvaukset toissijaisia suhteessa sairausvakuutukseen ja työeläkkeeseen  Sairausvakuutuksen osalta tehdään laissa olevan taulukon mukainen vähennys päivärahasta  Työkyvyttömyyseläke ja sen jälkeinen vanhuuseläke vähennetään tapaturmaeläkkeestä  Sairaanhoidon korvaukset - Sairausvakuutuslain mukainen korvaus vähennetään - Täyskustannusmaksua ei makseta 136

TyTAL Toimeenpanojärjestelmä VII OSA 137

Toimeenpanojärjestelmä VII OSA  Käsitteitä: - Vakuutuslaitos Vakuutusyhtiöt Valtiokonttori Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) - Vakuutusyhtiö Yksityiset vahinkovakuutusyhtiöt, jotka harjoittavat Suomessa lakisääteistä tapaturmavakuuttamista  oltava TVK:n jäsen - Tapaturmavakuutuskeskuksen jäsenet Vakuutusyhtiöt, Valtiokonttori ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos (Mela) 138

TyTAL Muutoksenhaku, oikaisumenettelyt ja takaisinperintä VIII OSA 139

Muutoksenhaku VIII OSA  Itseoikaisu ja valituksen siirto muutoksenhakuelimelle (242 §)  Muutoksenhakuelimet ja muutoksenhakuajat - Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ( päivää) – vakuutusoikeus ( päivää) – korkein oikeus ( päivää)  Muutoksenhakuoikeus - Asianosaisuus määräytyy hallintolainkäyttölain mukaan Muutoksenhakuelin ratkaisee, kuka on asianosainen - Kuntaa/kuntayhtymää koskeva erityissäännös 2 momentissa  Perustevalitus maksuista (240 §) 140

Oikaisumenettelyt ja takaisinperintä VIII OSA  Asia- ja kirjoitusvirheen korjaaminen  Lainvoimaisen päätöksen oikaisu  Lainvoimaisen päätöksen poistaminen  Takaisinperintä  Ei sisältömuutoksia  Yhdenmukaistettu muun sosiaalivakuutuksen lainsäädännön kanssa vuonna

Vakuutusoikeus Tapaturma-asioiden muutoksenhaku- lautakunta Vakuutuslaitos Rajoitettu muutoksenhakuoikeus/ valituslupa työmarkkinajärjestöt mukana muutoksenhaku on vahingoittuneelle maksutonta oikeudenkäyntikuluja maksetaan eräissä tilanteissa Korkein oikeus Muutoksenhaku 142

TyTAL Erinäiset säännökset IX OSA 143

Tietosuojasäännökset - lain IX OSA:ssa  Vakuutuslaitoksen oikeus saada tietoja § perussäännös tietojen saannista  Työnantajan oikeus saada tietoja (251 §) - Sanamuoto TyEL:n vastaavan säännöksen mukainen  Vahingoittuneen oikeus saada tietoja (250 §)  Vakuutuslaitoksen oikeus antaa korvausasian tietoja (255 §) - Säännöksiä myös muissa laeissa 144

Terveydentilatiedoista maksettavat korvaukset (266 §)  Vakuutuslaitoksella on oikeus saada maksutta vahingoittuneen terveydentilaa koskevat tiedot, jotka sillä on tämän lain mukaan oikeus saada - Julkisen hoitolaitoksen on TÄKY-maksun maksamista varten annettava 1. Tiedot hoitokäynneistä 41 § 2. Jatkohoitoa koskeva suunnitelma, lääkärinlausunto tai potilaskertomus 41 § - Yksityisen hoitolaitoksen on annettava 1. Tiedot hoitokäynneistä 44 § 2. Maksusitoumuspyyntö ja suunnitelma 45 §  Vakuutuslaitoksella on lisäksi erillisen säännöksen perusteella oikeus saada vahingoittuneen terveydentilatietoja hoitolaitoksilta ja lääkäreiltä (252 §) - Vakuutuslaitos lähettää pyynnön ja yksilöi, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa tiedot toimitetaan vakuutuslaitos maksaa korvauksen tietojen luovuttamisesta aiheutuneesta työstä ja kustannuksista tai lausuntopalkkion, jos on pyydetty lausuntoa 145

TyTAL:n 36 luvun erinäiset säännökset  Terveydentilatiedoista maksettavat korvaukset (266 §)  Vakuutuslaitoksen takautumisoikeus (270 §) 1. Vakuutuslaitoksen takautumisoikeutta on rajoitettu, takautumisoikeutta ei ole sitä työnantajaa kohtaa, jonka vakuutuksesta korvattu luonnollista henkilöä kohtaan  paitsi, jos tahallinen tai törkeä tuottamus 2. Takautumisoikeuden kielto tuotevastuuseen on poistettu  Asiakirjojen säilyttäminen (275 §) 146

Rangaistussäännökset  Työnantajavelvollisuuden rikkominen (TyTAL 279 §) - Työnantajan on tehtävä ilmoitus vahinkotapahtumasta  Viipymättä tai viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa saatuaan tiedon vahinkotapahtumasta  Sakkorangaistus  Tapaturmavakuutusmaksupetos (RL 29 luku 4 c §) - Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti - Vakuutukseen liittyvien ilmoitusten laiminlyönti  Sakkorangaistus tai vankeutta enintään yksi vuosi 147

Indeksikorotukset 268 §  Palkkakerroin - Vakuuttamisvelvollisuuden raja - Vähäinen hoitotoimenpide yksityisessä hoitolaitoksessa - Vähimmäisvuosityöansio - Alin maksettava viivästyskorotus - Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöneen työnantajan omavastuu  Työeläkeindeksi - Hoitotuki - Vaatelisä - Haittarahan perusmäärä - Palveluasumisen lisäkustannukset - Hautausapu - Tapaturmaeläke ja kuntoutusraha vuosipäivästä alkaen - Jatkuvana maksettava haittaraha - Perhe-eläke 148

Lisätietoja Kirsi Pohjolainen Kirsi Salo Annu Vento