Peltojen f osforihuuhtoumat kiinni kipsillä: Miten? Viljelijäpäivä Nurmijärvi Liisa Pietola
Huuhtoutumista jatkuvasti 1. Maanesteen liuennut fosfori 2. Maahiukkasten fosfori - eroosio 3. Kasviaineksen fosfori 2 reittiä: pinta- ja läpivalunta 2 muotoa: liuennut ja maahiukkasten fosfori …..…... Salaojavesi …..… Pintavalunta Miten fosfori huuhtoutuu? P Valkama VHVSY
Fosforia tarvitaan pellossa mutta ei vedessä: Kasvit tarvitsevat fosforia – ruokaa ei voi tuottaa ilman fosforia – fosforia ei voida korvata muilla ravinteilla Peltoja ympäröivät vedet eivät tarvitse fosforia – fosfori lisää levien kasvua Fosfori on uusiutumaton luonnonvara – Fosforin käyttöä pellossa pitää tehostaa – Valumat ojiin saatava mahdollisimman pieniksi
Kipsillä parannetun maan – ojavedet kirkkaampana = maa-aineksen fosfori jää peltoon – sitoo maahiukkasten pinnoille maan liuennutta fosforia – pidättää fosforin kasvien käyttöön Maanparannus kipsillä pitää fosforin pellossa P sidotaan maahan siten, että kasvi saa sen ravinteeksi Tuote Ca-sulfaattia -Fosfori ei pidäty maahan liian lujasti - Fe- tai Al-sulfaatit pidättävät fosforin liian lujasti Sakari Alasuutari TTS
CaSO 4 *H 2 O Kipsi peräisin puhtaasta Siilinjärven kivestä
Kuva: Asko Kinnunen Peltomaan käsittely - Kipsiä levitetään pellolle kalkin tapaan (4 tn/ha) - Muokataan maahan, jossa kipsi liukenee - Muokkaus ei välttämätön mutta nopeuttaa vaikutuksia - Peltoa viljellään normaaliin tapaan Pasi Valkama VHVSY Kipsikäsitelty maa Ei kipsiä Kipsin levitys Sakari Alasuutari TTS
Miten kipsi toimii maassa? Kipsi liukenee maanesteeseen Ca Kalsiumiksi – Sitoo maapartikkeleita yhteen kestäviksi muruiksi – Hienojakoinen maa-aines ei karkaa veden mukana – Maa ja siihen pidättynyt fosfori pysyy pellossa – Työntää veteen liuennutta fosforia (fosfaatteja) lähelle maahiukkasen pintaa 2. Sulfaatiksi – Lisää maanesteen suolaväkevyyttä eli maan johtolukua (2-3) Tiivistää sähköistä kerrosta maahiukkasen pinnalla – Fosfaatti pidättyy sähköisesti ja pysyy kasveille käyttökelpoisena Juuret ottavat kalsium- ja sulfaatti-ioneita kasvinravinteina Ca ++ SO4-- Ca ++
MTT mittasi kenttäkokeissa: Eroosio ja fosforikuorma laski jopa 70%
Nummenpään 100 ha:n valuma-alueen mittaukset(SYKE, Luode, VHVSY): Kipsi vähensi P-kuormaa 60% Ennen kipsiä Kipsikäsittely syksyllä tn/ha
Kipsi vähensi jopa 50 % liukoisen fosforin valumaa Ei kipsiä Kipsi
Ratkaisun taustalla TraP-tuotekehitysprojekti Tavoitteena kasvua peltoon muttei vesistöön TraP –Hanke ”Kipsipohjaiset tuotteet maatilojen fosforikuormituksen vähentämiseen TraP ( )” l Testaa ratkaisuja maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseksi Yara-Tekes (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) -yhteistyöprojekti, Yhteistyössä SYKE Suomen ympäristökeskus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, TTS tutkimus, Luode Consulting, VHSVY Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, 20 viljelijää eri puolella Suomea Valuma-alueen ym. kenttäkokeiden vaikutuksia seurataan vielä vuosi 2010 Maatiloilla kipsikäsittelyt onnistuivat