Metsien tuhkalannoitus

Esitys aiheesta: "Metsien tuhkalannoitus"— Esityksen transkriptio:

1 Metsien tuhkalannoitus
Markku Remes Tampere

2 Tuhka lannoitteena :Biomassojen poltossa syntyvästä kotimaisesta tuhkasta hyödynnettävissä reilut tn/v Tuhkalannoituksia tehdään nykyisin reilut ha/v Lisäksi typpituhkaa ha + tuhkapohjaiset terveyslannoitteet Potentiaali olisi reilut ha/v (3-4 tn/ha) Tuhkan sisältämien ravinteiden alimmat arvot sekä haitallisten aineiden määrät on määritetty lannoiteasetuksessa Maaperän pH nousee tuhkan seurauksena > Raskasmetallit vaikeasti liukenevaan muotoon, huuhtoutuminen vähäistä Lannoituksella saatu kasvuvaikutus vähintään vuotta (suurilla käyttömäärillä huomattavasti pitempi vaikutus)

3 Tuhkan levitys helikopterilla
Etuja: Tasainen levitystulos Vaikea maasto ei aseta rajoituksia

4 Tuhkan maalevitys Etuna työn edullisuus

5 Tuhkan koostumus vaihtelee
Puutuhkassa on typpeä lukuun ottamatta kaikki puiden tarvitsemat ravinteet likimain optimaalisessa suhteessa Turvevaltainen tuhka ei sellaisenaan soveltuva; K-puute yleinen Tuotteistettu tuhka: tasalaatuinen, ravinnesisältö tiedossa Keskeiset vaatimukset lannoitteelle: P vähintään 40 kg/ha, K kg/ha, B n. 2 kg/ha, Ca: pH nousee, turpeen ravinteet puuston helpommin käytettävissä Rakeistamisella vähennetään pölyämistä Tuhkan käyttöalue laajenee, kun siihen lisätään typpeä Kivennäismaat, niukkatyppiset suot Taloudellinen kannattavuus arvioitava

6 Sopivimmat kohteet tuhkalannoitukseen
Paras kasvun lisäys turv la Paksuturpeiset (>40 cm), typpirikkaat ja ravinne-epätasainosta (P-, K-puute) kärsivät suot Turve pitkälle maatunutta Alun perin avosoita tai nevapintaisia: nyt Ptkg II ja Mtkg II Havupuuvaltaiset kasvatusmetsät P ja K-puutoskohteita on noin neljännes ojitusalueesta eli 1,2 miljoonaa hehtaaria Parhaiden kohteiden lannoitusaloja lähitulevaisuudessa Suomessa ha vuodessa (VMI 11) Pirkanmaalla yhteensä ha/ Satakunnassa yhteensä

7 Suomen ojitetut suot kasvupaikkaluokittain
Lähde VMI 10)

8 Puolukkaturvekangas, EI PK-puute

9 Puolukkaturvekangas, PK-epätasapaino korjattu

10 Tuhkalla saatu kasvunlisäys
Runsastyppiset rämeet (PK-puute): lisäkasvu 3 m3/ha/v Runsastyppiset korvet (PK-puute): lisäkasvu 2 m3/ha/v Runsastyppiset rämeet, ei PK-puute: lisäkasvu 0,6 m3/ha/v Runsastyppiset korvet, ei PK-puute: lisäkasvu 0,8 m3/ha/v Jos puuta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän, voidaan lannoitusaluetta laajentaa karummille kasvupaikoille (niukkatyppiset rämeet Etelä-Suomi: lisäkasvu 0,9 m3/ha/v) niukkatyppiset rämeet Pohjois-Suomi: lisäkasvu 0,5 m3/ha/v)

11 Tuhkalannoituksella saatu hyöty rämemänniköissä
(Moilanen, Hytönen & Ahtikoski, 2015) Lähtötilanne PK-epätasapaino, nuori kasvatusmetsä Puuston kokonaistilavuus lopussa vertailualalla 93 m3/ha ja tuhkalannoituksella 182 m3/ha Hyödyt Tuhkalannoituksen sijoitus takaisin kolminkertaisena takaisin Kannattavaa jopa 5 prosentin korkokannalla laskettuna Ensiharvennuksilla 1,5 - 2,2-kertainen kasvu Päätehakkuut aikaistuvat

12 Tuhkan kasvun lisäys rämemänniköissä (Ahtikoski, Hytönen, Hökkä ja Moilanen; 2015)

13 Tuhkalannoituksen vaikutus hiilinieluihin
Yhteen puukuutiometriin sitoutuu noin 245 kg hiiltä Tuhkalannoituksella voidaan siten sitoa realistisesti lähivuosina 45 miljoonaa kg hiiltä vuodessa ( ha:n alalla) Teoreettinen tuhkalannoituksella saatu hiilensitominen soilla lähes 2000 tonnia hiiltä vuodessa (8 milj m3*245 kg/m3)

14