LASTEN TAPATURMAT ja ENNALTAEHKÄISY SH 2005 SH / syksy 2010

LASTEN TAPATURMAT – yleistä: 10-15% kaikista vuosittain lääkärin vastaanotolle tulevista lapsista on satuttanut itsensä tapaturmaisesti. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä vanhemmat hoitavat suurimman osan lastensa vammoista itse. Suurin osa lasten tapaturmista sattuu kotona tai urheillessa. Poikien tapaturmat ovat yleisempiä kuin tyttöjen - Olipa kyseessä sitten pikkupoika tai teini-ikäinen poika. Poikien leikit ovat villimpiä kuin tyttöjen ja pojat ottavat enemmän riskejä leikkiessään. SH / syksy 2010

LASTEN TAPATURMAT – yleistä: Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, eli kun lapsi ei vielä osaa kävellä, tapaturmia sattuu vain vähän. Vauvan putoaminen hoitopöydältä tai sylistä on tavallisin tämänikäisten tapaturma. Lapsen opittua kävelemään vahinkoja sattuu usein, ja 1-3 vuoden ikä onkin tapaturma-alttein kausi. Onnettomuus vaanii tyypillisesti leikkipaikalla, ja putoaminen keinusta tai kiipeilytelineestä on yleistä. Myrkytystapauksia on taas eniten 3-5 vuoden iässä. SH / syksy 2010

LASTEN TAPATURMAT – yleistä: Tapaturmien määrä vähenee kolmen ikävuoden jälkeen, ja kouluikäiset joutuvat enää harvoin tapaturman uhriksi. Leikki-ikäisten tapaturmat sattuvat useimmiten pyörällä ajaessa ja muissa villeissä leikeissä. Kouluikäisten vammat ovat usein peräisin liikenneonnettomuuksista ja urheilutapaturmista. SH / syksy 2010

LASTEN TAPATURMAT – yleistä: Vanhemmat syyttävät usein itseään, kun lapselle tapahtuu jotakin, ja miettivät, olisivatko he voineet estää onnettomuuden. Monet onnettomuudet voidaankin estää olemalla varovaisia, mutta suurin osa tapaturmista (80%) sattuu itse asiassa vanhempien ollessa läsnä. Lasta on mahdotonta pitää kädestä aamusta iltaan ja tapaturmat ovat luonnollinen osa elämää. SH / syksy 2010

Päähän kohdistunut isku on aina vakavasti otettava asia Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla aivotärähdys tai kallonsisäinen verihyytymä. Aivotärähdyksen merkkejä ovat tajuttomuus, muistinmenetys, pahoinvointi, oksentelu ja päänsärky. Kallonsisäinen verihyytymä muodostuu muutaman tunnin sisällä iskun jälkeen. Lapsi muuttuu veltoksi, oksentelee ja päätä särkee kovasti. Lapsi on aina vietävä heti lääkärin tutkittavaksi, jos epäillään aivotärähdystä tai kallonsisäistä verihyytymää. SH / syksy 2010

Onko kyseessä aivotärähdys? Alle 5- vuotiaat lapset: Lapsella ei ole aivotärähdystä: Lapsi lyö päänsä kevyesti, ja hän itkee vain vähän aikaa. Lapsi on pian oma itsensä, hän hymyilee, juo ja reagoi kosketukseen ja ääniin normaalisti. Lapsella on lievä aivotärähdys: Lapsi menettää tajuntansa hetkeksi päänsä lyötyään, hän itkee paljon ja on levoton. Sitten lapsi muuttuu hiljaiseksi, kalpeaksi ja voimattomaksi. Hän saattaa myös oksentaa ja muuttua uniseksi. Lapsella on vakava aivotärähdys: Iskusta seuraa pitempiaikainen tajuttomuustila - toisin sanoen lapsi ei ala itkemään lyötyään päänsä. Lapsi muuttuu hiljaiseksi ja veltoksi ja oksentaa. SH / syksy 2010

Lääkäriin on otettava heti yhteyttä … Aina, kun lapsi on saanut aivotärähdyksen eli kun lapsi ei ala itkemään heti päänsä lyötyään, kun lapsi on sekavassa tilassa kauemmin kuin 5 minuuttia tai kun lapsella on päänsärkyä, pahoinvointia ja hän oksentaa. SH / syksy 2010

Onko lapsi saanut kallonsisäisen verihyytymän? Päähän kohdistunut isku saattaa aiheuttaa kallonsisäisten verisuonien katkeilua, jolloin päähän syntyy verihyytymä. Se ilmenee voimakkaana päänsärkynä, heikotuksena ja tasapainohäiriöinä muutama tunti tapahtuneen jälkeen. Lapsi oksentaa ja muuttuu veltoksi. Verihyytymä saattaa muodostua milloin tahansa seuraavien 24 tunnin sisällä, ja siksi lasta on tänä aikana jatkuvasti tarkkailtava. Kallonsisäinen verihyytymä on hengenvaarallinen, ellei sitä poisteta nopeasti.  SH / syksy 2010

Lääkäriin on otettava heti yhteyttä … Aina, kun epäillään kallonsisäistä verihyytymää eli kun lapsella iskusta toivuttuaan ilmenee päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, velttoutta, tasapainohäiriöitä tai muita normaalista selkeästi poikkeavia oireita. SH / syksy 2010

Kotihoito päähän kohdistuneen iskun jälkeen: Kotihoito on riittävä lapselle vain silloin, kun lapsi ei osoita aivotärähdyksen merkkejä. Lasta tarkkaillaan 24 tuntia tapahtuman jälkeen. Lapsi herätetään yöllä kahden tunnin väliajoin reagointikyvyn arvioimiseksi. Jos kyse on aivan pienestä lapsesta, hyviä merkkejä ovat esimerkiksi suora katsekontakti vanhempiin, hymyileminen ja nälkäisyys. Isompien lasten kohdalla on tarkkailtava, totteleeko lapsi, mitä hänelle sanotaan, liikkuuko hän normaalisti ja onko hän kiinnostunut ympäristön tapahtumista. SH / syksy 2010

Haavat - suurin osa haavoista voidaan hoitaa kotona; on viiltohaavoja, on pistohaavoja, on ruhjehaavoja ja on puremahaavoja. Kaikkien haavojen YLEISET hoito-ohjeet: pysäytä verenvuoto    puhdista haava    arvioi, voitko hoitaa haavan kotona vai onko mentävä lääkäriin    sido haava    mieti, onko lapsella voimassa oleva jäykkäkouristusrokotus    tarkkaile, alkaako haava tulehtua SH / syksy 2010

Haava paranee n. 8-12 päivässä. Ensimmäisen parin päivän aikana elimistö puhdistaa haavaa, jolloin se on visvainen. 3-5 päivän kuluttua haavaan muodostuu rupi, ja seuraavien päivien aikana ruven alle kasvaa uusi iho. 8-12 päivän kuluttua rupi lähtee irti ja jättää jälkeensä arven. SH / syksy 2010

Tulehtunut haava turpoaa, punottaa, kuumottaa ja on kipeä. Mikäli kyseessä on tulehdus, kaikki neljä oiretta esiintyvät yhtä aikaa. Parin ensimmäisen päivän aikana esiintyvä visvaisuus ei ole merkki tulehduksesta, vaan haavan normaalia paranemista. Tulehtumisvaara on olemassa vasta 2-3 päivän kuluttua. SH / syksy 2010

Ota heti yhteyttä lääkäriin:  Jos verenvuoto ei tyrehdy painamisesta huolimatta 5-10 minuutissa. Jos haavaa ei onnistuta puhdistamaan kunnolla. Jos epäilet siinä olevan lasinsiruja tai piikkejä.  Jos haava on niin syvä tai suuri, että se on ommeltava tai teipattava. Haavan ompeleminen riippuu siitä, missä haava on ja miten suuri se on. Jos haava on kasvoissa ja on puolta senttiä leveämpi, se on syytä ommella. Jos muualla vartalossa oleva haava on senttiä leveämpi. Haava on ommeltava mahdollisimman nopeasti ja viimeistään 6 tuntia vahingon sattumisesta. SH / syksy 2010

Ota yhteyttä lääkäriin seuraavana päivänä: Jos haava turpoaa, punottaa, kuumottaa ja sitä särkee, se voi olla tulehtunut. Jos et ole varma, onko lapsella jäykkäkouristusrokotus. Jos lapsesi on rokotettu rokotusohjelman mukaisesti, hän on saanut kaikki viisi jäykkäkouristusrokotusta ad 15 v. Jos lapsi on alle vuoden ikäinen, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan / lääkäriin. Tapauksissa, joissa haavaan on mennyt lantaa, multaa tai hiekkaa, kannattaa olla yhteydessä neuvolaan / lääkäriin; lapsi voi tarvita mahdollisesti rokotetta, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut yli 2 vuotta ja lapsi on alle 15-vuotias. Jäykkäkouristusrokotus on annettava 24 tunnin kuluessa tapaturman sattumisesta. SH / syksy 2010

Haava ei saa kastua 2 päivään. Kotihoito:  Tyrehdytä ensimmäisenä verenvuoto painamalla haavaa lujasti miel. puhtaalla harsositeellä, nenäliinalla, talouspaperilla tms. 5 minuuttia. Sitten voit katsoa haavaa varovasti. Jos se on likainen, puhdista se runsaalla juoksevalla vedellä ja saippualla tai haavanpuhdistusaineella. Peitä haava laastarilla tai harsositeellä niin, että haavan reunat painuvat yhteen. Haava ei saa kastua 2 päivään. SH / syksy 2010

Nyrjähdykset, murtumat ja venähdykset – yleistä: Polkupyöräonnettomuudet ovat hyvin tavallisia, ja niistä seuraavia vammoja voidaan ehkäistä käyttämällä polkupyöräkypärää. Lapsi kaatuu usein pää edellä, koska hänen päänsä painaa enemmän suhteessa muuhun vartaloon. Leikki-ikäisen lapsen aistit eivät vielä ole kehittyneet täydellisesti, hän putoaa ja kaatuu helposti. Pieni lapsi ei hahmota kunnolla nopeuksia ja etäisyyksiä. SH / syksy 2010

Pieni MUISTISÄÄNTÖ: lapsi pystyy ajamaan pyörällä 5-vuotiaana lapsi voi ylittää yksin vilkkaasti liikennöidyn kadun 9-vuotiaana lapsi voi pyöräillä yksin liikenteessä 11-12-vuotiaana SH / syksy 2010

Lasten nivelet ja nivelsiteet ovat hyvin vahvoja –luut hauraita! Lasten luut murtuvat helpommin kuin aikuisten. Jos lapsi liikkuu ja leikkii normaalisti kaatumisen tai putoamisen jälkeen, kyseessä ei ole vakava vamma. Jos lapsi ei pysty liikkumaan (esim. astumaan jalallaan tai lapsi varoo käyttämästä kättään), kyseessä voi olla nyrjähdys tai murtuma. SH / syksy 2010

MURTUNUT? / NYRJÄHTÄNYT? Murtunut käsi tai jalka on välittömästi kipeä, jos sitä liikutetaan. Luun painaminen aiheuttaa myös voimakasta kipua. Turvotus ja arkuus on lisäksi tyypillinen oire. Lapsilla esiintyy eniten murtumia ranteen, kyynärpään ja nilkan tienoilla. Nyrjähdyksen jälkeen, lapsi voi hetken kuluttua tapaturmasta liikkua normaalisti. Muutaman tunnin kuluttua nivel alkaa turvota ja kipuilemaan. Nilkka-, ranne- ja sorminivelet nyrjähtävät helpoimmin. SH / syksy 2010

Nivelten YLIRASITUSTILA / LIHASVENÄHDYKSET Paljon liikuntaa harrastavat ja urheilevat lapset kärsivät usein ylirasituksesta riippumatta urheilulajista. Polven ja nilkan ylirasitus on tavallisinta. Kipu alkaa liikkeen mukana ja katoaa, kun urheilua ei harjoiteta muutamaan päivään. Lihasvenähdyksiä esiintyy eniten kouluikäisillä lapsilla. Venähtäneen lihaksen tienoille kerääntyy verta, mikä näkyy turvotuksena ja tuntuu kipuna. Lihakseen sattuu erityisesti silloin, kun sitä rasitetaan. Reisi- ja pohjelihaksen venähdyksiä ilmenee mm. jalkapalloilussa ja olkapään venähdyksiä kori- ja lentopalloa pelattaessa. SH / syksy 2010

Kotihoito: Kipualueen jäähdyttäminen on tärkeää, koska kylmä supistaa verisuonia. Esim. jääpussia on syytä pitää paikoillaan vähintään puoli tuntia. Tiukka side eli kompressio ja kohoasento hillitsevät verenvuotoa. Sidettä kannattaa pitää paikoillaan muutamia päiviä tai viikkoja riippuen vamman vakavuudesta siihen asti, kunnes alue ei enää ole arka. Side poistetaan yön ajaksi. Kohoasennon on hyvä olla vähintään 45 astetta ja jäsentä on syytä pitää koholla muutamia tunteja. Lapsen on syytä olla levossa muutamia päiviä ja välttää vammautuneen alueen rasitusta. Lapselle voi antaa kipulääkettä, esim. parasetamolia. Olipa kyseessä murtuma, nyrjähdys tai venähdys, niin tärkeimpiä hoitotoimenpiteitä ovat jääpussi, tiukka side, jäsenen kohoasento ja lepo. Ehkäisevät verenvuotoa, turvotusta ja kipua. SH / syksy 2010

Lääkärin tutkimuksiin: Ota yhteyttä lääkäriin seuraavana päivänä:  Jos vammautunut alue on edelleen turvonnut ja kipeä. Ota heti yhteyttä lääkäriin:  Jos epäilet, että kyseessä on murtuma. Jos kotihoito ei auta. SH / syksy 2010

Palovammat Palovamma syntyy ”helposti” Lasten palovammat ovat vähentyneet viimeisten 10-20 vuoden aikana, mutta ovat edelleen tavallisia. Puolet palovammoista sattuu keittiössä, kun lapsen päälle kaatuu kuumaa vettä, kahvia tai ruokaa, tai kun lapsi polttaa itsensä keittolevyllä. Suuri palovammojen aiheuttaja on avotuli sekä suomalaisten ”ikioma” sauna. Palovamma syntyy ”helposti” +54 asteinen vesi aiheuttaa vakavan palovamman 30:ssä sekunnissa +44 asteinenkin vesi voi aiheuttaa palovamman, mikäli lapsi on kosketuksissa veden kanssa pitemmän aikaa. SH / syksy 2010

PALOVAMMAT LUOKITELLAAN. VAKAVUUSASTEEN MUKAAN. 1. – 3 PALOVAMMAT LUOKITELLAAN VAKAVUUSASTEEN MUKAAN 1. – 3. ASTEEN PALOVAMMOIKSI SH / syksy 2010

I - asteen palovamma Vain ihon ylin kerros on palanut. Seurauksena on ihon punoitus ja kirvely. Esim. auringon polttama iho = I-asteen palovamma. I - asteen palovamma ei aiheuta pysyviä vahinkoja. Parin päivän kirvelyn jälkeen iho on jälleen entisellään. SH / syksy 2010

II – asteen palovamma II - asteen palovamma ulottuu syvemmälle kudoksiin. Seurauksena on kova kipu, punoitus, rakkuloita ja ihon turvotus. Rakkulat ovat nesteen täyttämiä, ihonalaisia onkaloita, jotka aiheuttavat kuplimista iholla. Kuuma vesi, esim. kahvi tai tee, on II - asteen palovamman tavallisin aiheuttaja. II - asteen palovamma paranee 2-3 viikossa riippuen palovamman laajuudesta ja syvyydestä. Lievä II - asteen palovamma ei jätä arpea. Vakava II -asteen palovamma jättää arven. SH / syksy 2010

III – asteen palovamma III - asteen palovamma ulottuu ihon alle lihaksiin ja rasvakerroksiin. Rakkuloita ja punoitusta ei ole, mutta iholla on valkoinen tai ruskea rupikerros, joka peittää syvän haavan, ja iho on kuiva ja kova. Kipua ei tunnu, koska hermot ovat tuhoutuneet. Avotuli tai kiehuva neste on III - asteen palovamman tavallisin aiheuttaja. III - asteen palovamma ei parane, vaan se vaatii ihonsiirron. Ilman ihonsiirtoa haava umpeutuu jättäen jälkeensä pahan arpikerroksen. SH / syksy 2010

aseta kylmä kääre palaneeseen kohtaan. Kotihoito: Huuhtele aina palovammaa kylmällä vedellä vähintään tunnin ajan, jos mahdollista TAI aseta kylmä kääre palaneeseen kohtaan. Kotihoito: Tiedetään, että lapsi kertoo kivun loppuneen palaneen kohdan ollessa veden alla, mutta valittaa kipua heti, kun huuhtelu lopetetaan. TÄRKEÄÄ on, että huuhtelua jatketaan ad kivun loppuminen. On hyvä MUISTAA, että merivesi sopii myös tähän tarkoitukseen. Peitä palanut kohta siteellä huuhtelemisen jälkeen. Mikäli palovamma on niin laaja tai syvä, että päätät viedä lapsen lääkäriin heti, palanut kohta on pidettävä kylmänä koko matkan ajan. SH / syksy 2010

Ota yhteyttä lääkäriin seuraavana päivänä: Jos palamisen jälkeisinä päivinä esiintyy punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja arkuutta, se voi olla merkki tulehduksesta. Jos et ole varma, onko lapsella jäykkäkouristusrokotus. Jos lapsesi on rokotettu rokotusohjelman mukaisesti, hän on saanut jäykkäkouristusrokotuksen.   Jos lapsi on alle vuoden ikäinen, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Jäykkäkouristusrokotus on annettava 24 tunnin kuluessa tapaturman sattumisesta. SH / syksy 2010

Ota heti yhteyttä lääkäriin: Jos palovamma on laaja, jos iholla on suuria rakkuloita, jos iho on rikkoutunut. = kaikissa II - ja III - asteen palovammatapauksissa. Jos lapsi on alle vuoden ikäinen. SH / syksy 2010

ENNALTAEHKÄISYN ”MALLI” Kuuden Koon Malli - Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli kouluun ja päiväkotiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2009 SH / syksy 2010

Kartoita, Korjaa, Kirjaa, Kouluta, Kasvata ja Kannusta Kuuden Koon Malli on tarkoitettu tapaturmien ehkäisyyn päiväkodeissa ja kouluissa. Kuusi Koota – Kartoita, Korjaa, Kirjaa, Kouluta, Kasvata ja Kannusta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, johon kuuluu säännöllisesti tehtäviä, ennaltaehkäiseviä ja turvallisuutta lisääviä tekoja. Tapaturmien ehkäisy on tehokkainta silloin, kun se on suunnitelmallista ja osa jokapäiväistä toimintaa. SH / syksy 2010

Tapaturmat eivät ole sattumanvaraisia tai kohtalonomaisia onnettomuuksia, vaan ehkäistävissä ja kontrolloitavissa olevia tapahtumasarjoja. Kuuden Koon Malli perustuu hyviksi todettuihin toimintatapoihin, tutkimustietoon ja lainsäädäntöön. Malli sisältää konkreettisia ehdotuksia, miten tapaturmia voidaan ehkäistä ja vähentää. SH / syksy 2010

KARTOITA Kartoitukset ovat turvallisuuden edistämisen ja tapaturmienehkäisyn perustyötä. Niiden avulla saadaan tietoa ympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Vaaranpaikat ja riskit säännöllisesti. Arvosta lasten kokemuksia ja näkemyksiä. SH / syksy 2010

KARTOITA säännöllisyys turvallisuusvastaava kk- ja vuosisuunnitelmat turvallisuusvastaava turvallisuus- ja pelastussuunnitelma turvallinen ympäristö on koko yhteisön asia – lapset henkilöstö kotiväki • rakennus ja sen eri tilat • piha • lähiympäristö • toiminta • matkat KERRO konkreettisia esimerkkejä kartoitettavista asioista? SH / syksy 2010

KORJAA Puutteet ja riskitekijät fyysisessä Fyysinen ympäristö Fyysisen ympäristön korjaukset ja muutokset tulee tehdä kohtuullisessa ajassa. TARVITAAN - toimiva järjestelmä tiedottamista, toimenpiteitä ja niiden toteutumisen seurantaa ja yhteistyötä varten! Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisella ympäristöllä on suuri merkitys yhteisön kokemalle turvallisuudelle. Turvallinen sosiaalinen ympäristö edistää myönteistä ja toiset huomioivaa käyttäytymistä ja ehkäisee tapaturmia. Millaisista erilaisista asioista / tekijöistä sosiaalinen ympäristö muodostuu? Puutteet ja riskitekijät fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä. SH / syksy 2010

KIRJAA Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Hyödynnä karttuva tieto. Kirjaamisen avulla: tarkkaillaan missä, milloin ja minkälaisia tapaturmia tapahtuu ja mitkä tekijät niitä aiheuttavat osoitetaan korjaus-, muutos- ja kunnostustarpeet osoitetaan tapaturmien määrän muutokset, jolloin se toimii laatumittarina. Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Hyödynnä karttuva tieto. Päivitä tapaturmien ehkäisyyn liittyvät suunnitelmat. SH / syksy 2010

KIRJAA Kattavaan turvallisuussuunnitelmaan kootaan pelastussuunnitelman lisäksi riski-, uhka- ja turvallisuuskartoitukset ja arviot mahdollisista vaaroista, myös ulkoalueiden turvallisuuteen kohdistuvista vaaroista tiedotussuunnitelma häiriötilanteita varten kriisisuunnitelma traumaattisiin tilanteisiin varautumiseksi henkilökunnan pelastus- ja ensiapukoulutussuunnitelma vastuuhenkilöt ja työnjako. Pelastussuunnitelma tehdään henkilö- ja paloturvallisuudelle sekä ympäristölle aiheutuvan vaaran varalta tai onnettomuuden aiheuttamien vakavien vahinkojen varalta. Pelastussuunnitelmaa laajemmin turvallisuus huomioidaan turvallisuussuunnitelmassa. Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla säännöllisin päivityksin. Miksi tallennetusta tiedosta on hyötyä tapaturmien ennalta ehkäisyssä? Mitä tallennettu tieto kertoo…? SH / syksy 2010

KOULUTA Koulutukseen kuuluu Henkilökunta, erityisesti ensiapu ja elvytys vaarojen tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja niiden poistaminen turva- ja sammutusvälineiden käyttö uhka- ja riskitilanteiden ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen. Henkilökunta, erityisesti turvallisuus- ja ensiapuvastaavat. Muista säännöllinen kertaus ja välitä oppimaasi muille. Miksi säännöllinen koulutus on tärkeää ja mihin sillä pyritään? SH / syksy 2010

Kasvata HUOMIOI aina lasten kuulluksi tuleminen lasten omat vaikutusmahdollisuudet yhteistyö kotien kanssa yhteisten pelisääntöjen luominen pelisäännöistä kiinnipitäminen Turvallisuuteen ja toimi esimerkkinä. Tapaturmien ehkäisy ei ole vain kieltoja. Luettele erilaisia asioita ja tilanteita …, joissa ammattihenkilönä voit opastaa ja ohjata lasta tapaturmien ehkäisyyn? SH / syksy 2010

Kannusta Huomioimaan turvallisuus osana arkea! Tapaturmien ehkäisyssä on keskeistä turvallisuudelle myönteisen asenneilmapiirin luominen ja kannustaminen. Kannustamalla viestimme, että turvallisuus on tärkeää ja välitämme toistemme hyvinvoinnista. Huomioimaan turvallisuus osana arkea! Miten kannustat konkreettisesti lasta ja työkaveriasi turvalliseen arkeen? SH / syksy 2010

MITEN SOVELTAISIT MALLIA KOTIOLOISSA? SH / syksy 2010

Lähteet: Vilen, Vihunen, Vartiainen, Siven, Neuvonen & Kurvinen. 2008. Lapsuus erityinen elämävaihe. WSOY. http://www.sairaslapsi.com/; luettu 21.7.2010 http://www.lastenlaakari.com/; luettu 21.7.2010. SH / syksy 2010