Ranskalainen valistus I Johdanto Dos. Timo Kaitaro ma klo U40 sali 8, & ti klo , U40 sali 12

Adorno & Horkheimer: Dialektik der Aufklärung 1944 ”Kaikkein yleisimmässä edistyksellisen ajattelun merkityksessä valistus on aina tähdännyt ihmisen vapauttamiseen pelosta sekä tekemään heistä itsensä herroja. Kuitenkin täysin valistunut maapallo säteilee voittoisaa katastrofia. Valistuksen ohjelma oli maailman vapauttaminen taiasta; myyttien poistaminen ja kuvittelun korvaaminen tiedolla.”

Kant, Mitä on valistus? (1784) ”Valistus on ihmisen vapautumista hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itseaiheutettua tämä alaikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättämisen ja rohkeuden puute käyttää järkeään ilman toisen johdatusta. Sapere aude! Valistuksen tunnuslause on siis: Käytä rohkeasti omaa järkeäsi!”

Condorcet (1795): ”Tulee päivä jolloin aurinko valaisee vain vapaita ihmisiä, joilla ei ole muuta herraa kuin järkensä; jolloin tyrannit ja orjat, papit ja heidän typerät ja tekopyhät välineensä ovat siirtyneet historiaan ja teatteriin; jolloin niitä käsitellään vain valittaen heidän herkkäuskoisia uhrejaan; jotta voitaisiin pitää yllä heidän liallisuuksiensa aiheuttaman kauhun avulla hyödyllistä valppautta; jotta osattaisiin tunnistaa ja tukahduttaa järjen painon alle ensimmäiset taikauskon ja tyrannian siemenet, jos ne koskaan uskaltaisivat ilmestyä uudelleen!”

Valistuksen osatekijöitä skolastisen filosofian kritiikki uskontokritiikki: uskonnollinen rationalismi, deismi, ateismi materialismi empirismi ja rationalismi: tietoa saadaan kokemuksen ja/tai järjen avulla modernin luonnontieteen nousu ja "tieteellinen maailmankuva" ihmeiden ja taikauskon kritiikki maallisen perustan etsiminen moraalille ja tältä pohjalta myös moraalisten normien kritiikki poliittisen auktoriteetin uudet perustelut

Valistuksen ihmiskuva biologinen naturalismi ja materialismi - Buffon, La Mettrie, Diderot empirismi ja sensualismi - Locke, Hume, Condillac, Helvétius ja Condorcet liberalistinen individualismi ja moderni yksilö - Hobbes, Locke

Moraalifilosofiset haasteet - ratkaisuja: 1) valistunut uskonnollinen perusta (Voltaire ja Rousseau) 2) moraalin mielivaltaisuuden myöntäminen (La Mettrie) 3) amoralismi (aplogistit ja Sade) 4) valistuneeseen omaan etuun vetoavat teoriat (Helvétius, Condorcet) 5) luonnonoikeusteoriat 6) sopimusteoriat 7) moraaliset tunneteoriat (Hutcheson, Shaftesbury) 8) sosiaaliset motiivit (häpeä, maine, kunnia) 9) valistunut omatunto: itsearvostus moraalia motivoivana tekijänä (Diderot)

Valistuksen keskeisiä teemoja sen itseymmärryksen näkökulmasta: Puolesta: epäily, kriittisyys järki lähteiden kriittinen ja historiallinen tutkimus ”luonnollinen” moraali luonnollinen uskonto, deismi, ateismi Vastaan: sokea usko auktoriteetti traditio, tutkimattomat ennakkoluulot uskonnollinen moraali jumalallinen ilmoitus ja pyhät kirjoitukset

….valistuksen keskeisiä teemoja: Puolesta: moderni luonnontiede, luonnolliset selitykset ”nominalistinen” käsitys lajeista ja niiden kehityksestä ihmisen moraalinen edistyminen ja kehitysoptimismi Vastaan: skolastiikka, taikausko, ihmeet luonto kerralla luotuna ja muuttumattomana perisynti: ihmisen peruuttamaton turmeltuneisuus

Valistus kristillisten apologistien näkökulmasta: moraalittomuuteen johtava kaiken epäily auktoriteettien kyseenalaistaminen moraalin perustan nakertaminen yhteiskuntarauhan vaarantaminen

Kurssin sisältö 1. Johdanto: Mitä valistus oli tai on ja mitä sen on luultu olevan? Mitkä olivat valistuksen keskeiset teemat ja haasteet? 2. Ranskalaisen valistuksen aatteellinen tausta: luvun vapaa-ajattelu, oppineet libertiinit, Spinoza, Pierre Baylen skeptisismi, Locken empirismi, Newton ja moderni luonnontiede 3. Klandestiini filosofinen kirjallisuus ja valistuksen uskontokritiikki

…luentorunkoa… 4. Biologis-lääketieteellinen materialismi ja sen tausta: Haller, Buffon, Maupertuis ja Montpellierin vitalistit; La Mettrie ja Diderot; luonto ja kulttuuri 5.Helvétiuksen sensualistinen utilitarismi ja Diderot’n kritiikki 6. Tieto-opillisia teemoja: Condillacin sensualismi ja analyysin idea. 7. Kieli ja ajattelu: Condillacin semioottinen teoria ihmismielestä; kiista luonnollisesta sanajärjestyksestä; Condorcet ja edistyksen idea

…luentorunkoa… 8.Yhteiskuntateoriat: Montesquieu ja Rousseau 9. Valistuksen uskontokriitiikki: D’Holbach ja Voltaire 10. Kauneus ja järki; valistuksen estetiikkaa: Du Bos, Batteux & co. 11. Diderot’n ja D’Alembertin Encyclopédie valistuksen Troian hevosena 12. Valistuksen reseptiota romantiikasta postmodernismiin