Ranskalainen valistus VIII Valistuksen estetiikka Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12.

Esitys aiheesta: "Ranskalainen valistus VIII Valistuksen estetiikka Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12."— Esityksen transkriptio:

1 Ranskalainen valistus VIII Valistuksen estetiikka Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12

2 Taiteen ja esteettisen autonomia ja sen rajat renessanssissa taide irtautui vähitellen kirkon ja vallan holhouksesta säilytti kuitenkin uuden ajan alkuun (ja huomattavasti pidemmällekin) kiinteät yhteydet tieteeseen ja moraaliin ajatus esteettisen autonomiasta suhteessa tieteeseen ja moraaliin syntyi vasta myöhemmin

3 Estetiikan edellytykset ”Esteettinen pohdinta saa alkunsa kun on mahdollista suhteuttaa toisiinsa se, mikä miellyttää aisteja ja se, mikä miellyttää ”sielua”, aistillinen mielihyvä ja ymmärryksen mielihyvä, toisin sanoen havainto ja arvostelma.” - Marc Jimenez, Qu’est-ce que l’esthétique (Gallimard, Folio 1997), 56.

4 Aistimellinen nautinto ja järki Descartesilla: ”Mitä tulee kysymykseen onko mahdollista löytää kauneudelle järkiperuste (…) kaunis ja miellyttävä eivät ole muuta kuin arvostelmamme suhde kohteeseen, ja koska ihmisten arvostelmat ovat niin erilaisia, ei voi sanoa, että kauniilla tai miellyttävällä olisi joku määrätty mitta”. -Descartes, kirje Mersennelle (AT X, 132).

5 1600-luku ja järjellä määrittelemätön osuus kauneudessa ”grâce” : viehkeys, sulo (André Félibien) ”je ne sais quoi” (Félibien / père Bouhours)

6 Jean Baptiste du Bos (1670- 1742) Reflections critiques sur la poésie et la peinture (1719) Taide kyllä noudattaa sääntöjä, malleja ja konventioita, mutta: ”Meissä on aisti, joka kertoo meille, onko kokki seurannut taiteensa sääntöjä. Maistamme höystöä ja, vaikkemme tuntisi näitä sääntöjä, tiedämme onko se hyvää. Jotain samankaltaista pätee myös hengentuotteisiin ja tauluihin, jotka on tehty miellyttämään meitä liikuttaen”. ”Kuudes aisti” (sixième sens)

7 Francis Hutcheson (1694-1747) ”sisäinen aisti”: kauneuden kokemus on pikemminkin välitön havainto kuin käsitteellinen arvostelma kauneus syntyy yhtenäisyyden ja moneuden yhteisvaikutuksesta

8 Charles Batteux (1713-1780): Taide on ”kauniin luonnon jäljittelyä” : ”luonnon kauniimmista puolista on valittava tietty osa ja luotava sen pohjalta erinomainen, hallittu kokonaisuus, jonka tulee olla virheettömämpi kuin luonto itsessään mutta säilyttää silti luonnollisuutensa.” ”nerous on taiteiden isä”: se ei jäljittele luontoa orjallisesti vaan havaitsee luonnon uudesta näkökulmasta. - Les beaux arts réduits à un même principe, 1746

9 Jean le Rond d’Alembert (1717- 1787) haltioituva ja vapaasti kekseliäs nerous ja filosofinen analyysi eivät ole ristiriidassa kunhan järki antaa luovalle neroudelle ensin täydet vapaudet filosofinen erittely ja analyysi pystyy löytämään nerouden tuotteiden perusteella maun yleiset ja muuttumattomat säännöt a posteriori - Réflexions sur l’usage et sur l’abus de la philosophie dans les matières de goût, 1757

10 Denis Diderot (1713-1784), säännöt, nerous ja maku nerous on taiteen sääntöjen yläpuolella taiteen säännöt on abstrahoitu nerouden tuotteista maku: käytännön kokemuksen avulla opittu kyky arvioida taideteoksia, joka edeltää harkintaa ”Sotilaskuri syntyy syntyy kun ei ole enää kenraaleita; metodi kun ei enää ole neroutta”

11 Denis Diderot (1713-1784): todellisesta ja havaitusta kauneudesta ”Kutsun kauniiksi itseni ulkopuolella kaikkea sitä, jossa on jotain, joka herättää ymmärryksessäni ajatuksen suhteista; ja kauniiksi suhteessa minuun kaikkea, joka herättää minussa tämän idean.” makuarvostelmien moninaisuus ei siis johdu niiden radikaalista ”subjektiivisuudesta” vaan yksilöllisistä eroista kyvyssä havaita kauniin idean herättäviä suhteita

12 Diderot: maku, kokemus ja tieto Michelangelo tavoitteli hapuillen eleganteinta ja kauneinta muotoa, kunnes löysi sen Geometrikko de la Hire osoitti laskelmillaan, että kupolin kaari vastasi solideinta rakennetta

13 Diderot: Miten on mahdollista, että nämä kaksi muotoa vastaavat toisiaan? Miten Michelangelo löysi solideimman rakenteen muodon? ”Toisaalta laskennan tulos, toisaalta kokemuksen tulos. Kuitenkin, jos toinen on hyvin tehty, lopputulos ei voi olla olematta sopusoinnussa toisen kanssa.”

14 Diderot ja mielikuvitus ”…merkillinen kone tämä kieli, ja onko merkillisempää konetta kuin ihmisen pää! Kummassakaan ei ole mitään, joka ei jotenkin liittyisi yhteen; ei niin erilaisia merkkejä, ei niin kummallisia ajatuksia, etteivätkö ne kohtaisi toisiaan. Kuinka monta hienoa löytöä onkaan syntynyt runoilijoidemme riimeistä!”

15 Diderot ja mielikuvitus ”Mielikuvitus, siinäpä ominaisuus jota ilman ei voi olla runoilija, filosofi, nokkela ihminen, eikä järkevä olento.”

16 Diderot: ilmaisu ja kieliopin säännöt ”kielellisellä nerokkuudella (…) ei voi olla muita periaatteita kuin alistuminen merkitykselle” säännöistä saa siis poiketa, jos merkitysten ilmaiseminen vaatii, mutta tämä poikkeama ei saa olla mielivaltaista vaan tarpeen, harmonian tai analogian perustelemaa kielen säännötkin perustuvatkin alun perin analogioille