Ranskalainen valistus II Valistuksen aatteellista taustaa Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12.

Esitys aiheesta: "Ranskalainen valistus II Valistuksen aatteellista taustaa Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12."— Esityksen transkriptio:

1 Ranskalainen valistus II Valistuksen aatteellista taustaa Dos. Timo Kaitaro 31.10.-13.12.2011 ma klo 10-12 U40 sali 8, & ti klo 10- 12, U40 sali 12

2

3 Järjen kaksi muotoa 1600-luvulla rationalistien systemaattinen ”klassinen” järki: Descartes, Spinoza, Leibniz oppineiden libertiinien (ja valistuksen) epäilevä ja kriittinen ”barokki” järki: La Mothe le Vayer, Naudé, Bayle…

4 Libertinage erudit: ”Oppineet libertiinit” Oppineita, jotka asettivat vallitsevia uskonnollisia ja muita ajattelutapoja kyseenalaiseksi, kuitenkin julkaisuissaan hyvin maltillisesti ja usein rivien välissä (sensuurinkin vuoksi välttämätöntä). L’Académie putéane, kokoontui Dupuin veljesten luona (Pierre ja Jacques), jossa muodostui kuuluisa nelikko: Asianaja Diodati, La Mothe le Vayer, Gabriel Naudé ja Pierre Gassendi.

5 La Mothe le Vayer (1588-1672) Quatre dialogues faits à l’imitation des anciens, 1630. Pseudonyymillä Orasius Tubero skeptisismi rationalismin ja systeemiajattelun kritiikki järjen ja uskon erottelu, joka säästää kristinuskon (ainakin näennäisesti)

6 La Mothe le Vayer: Cinq Dialogues, 1631 relativismi, tapojen ja moraalin suhteellisuus: hulluus/viisaus, hyve/pahe, mitätön/tärkeä - erottelut paikasta riippuvia skeptisyys kuitenkin valmistaa kristinuskoon halventamalla järkeä ja väheksymällä tiedettä. uskontojen moninaisuuden kuvaus: kumoavat toisensa taikausko voi johtaa tyranniaan, mutta ateismi ei koskaan häiritse yhteiskuntarauhaa (”L’atheisme ne trouble jamais les Estats”)

7 La Mothe le Vayer: Du peu de certitude qu’il y dans l’histoire, 1668 Aatamista Abrahamiin vallitsi luonnon- oikeus pelastus elämällä luonnonoikeuden mukaan hyve perustuu järkeen, ei uskoon

8 Gabriel Naudé (1600-1653) Kardinaali Mazarinin kirjastonhoitaja, joka kutsuttiin myös organisoimaan kuningatar Kristiinan kirjastoa.

9 Gabriel Naudé: Apologie pour les grands personnages qui ont été faussement soupçonnés de magie, 1625 luonnolliset selitykset todistuksien epäilyttävyys

10 Gabriel Naudé: Considerations politiques sur les coups d’États, 1639 machiavellistinen teoria uskonnosta vallan välineenä elitismi: filosofinen uskonnon dogmeja kyseenalaistava kriittinen ajattelu sopii eliitille, mutta ei kansalle

11 Libertiinit ja julkisuus Vallitsevia oppeja tai tapoja epäiltiin yksityisesti, mutta samalla mukauduttiin maan tapoihin (relativismi): ”Sisäisesti mielen mukaan, ulkoisesti tapojen mukaan” Intus ut libet, foris ut moris est

12 Pierre Gassendi (1592-1657) Synteesi Epikuroksen materialismista ja katolisesta uskosta

13 Cyrano de Bergerac, 1619-1655 Gassendin oppilas ”Science-fiction” -romaaneja L’autre monde ou les États et Empires de la Lune ja L’histoire comique des États et Empires du Soleil vapaa-ajattelua ja aikalaiskritiikkiä romaaneissa hylozoismi

14 Baruch Spinoza (1632-1677): Tractatus theologico-philosophicus, 1670 Raamattu inhimillinen tekele epävarmuuksineen, ristiriitaisuuksineen ja virheineen kristinusko on historiallinen ilmiö, jota tarkasteltava suhteessa sen syntyolosuhteisiin. uskonnollisten ennakkoluulojen poliittinen hyväksikäyttö monarkiassa Spinozan vapaa-ajattelu kohdistaa kritiikkinsä taikauskon lisäksi myös poliittisiin instituutioihin: demokraattinen ihanne. kielsi myös ihmeet

15 Spinoza: Ethique, 1677 kritisoi antroposofista jumalakäsitystä perusteli moraalin järjen avulla

16 Richard Simon 1638-1712 kriittinen ja historiallinen raamatuntutkimus Histoire critique du Vieux Testament, 1673 Histoire critique du texte du Nouveau Testament, 1689

17 Pierre Bayle (1647-1706) protestantti, kristitty skeptikko luki mm. Malebranchea, Montaignea, Gassendia, Naudé’ta ja La Mothe de Vayeria

18 Bayle: Lettre sur la comète, 1682 Pensées diverses sur la comète, 1694 historiallisten lähteiden rationaalinen kritiikki kriittisyys suhteessa perinteisiin ennakkoluuloihin uskonto ja moraali eivät ole välittömässä yhteydessä toisiinsa; on pahoja uskovaisia ja hyviä ateisteja. ateistien yhteiskunta ei ole välttämättä rikollinen

19 Bayle, Dictionnaire historique et critique, 1695-1696/7 Spinoza esimerkkinä hyveellisestä ateistista ja kuningas David moraalittomasta kristitystä.

20 Continuation des pensées diverses sur la comète, 1704 autuaitten kristittyjen yhteisön heikkous ja puolustuskyvyttömyys: todellinen isänmaa on taivaassa, täällä ollaan vain matkailijoina ja pyhiinvaeltajina Bayle korosti uskonnon ja omantunnon vapautta ja suvaitsevaisuutta, poikkeuksena ateistinen propaganda, joka on yhteiskunnallisesti kumouksellista

21 Baylen skeptisismi Bayle osoittaa usein systemaattisesti kaikki teoriat kestämättömiksi artikkeli ”Acoste”: skeptisyys tuhoaa ensin erehdykset ja sitten totuudet

22 Baylen fideismi esimerkiksi luominen on järjenvastaista, mutta kuitenkin raamatussa näin lukee… erottaessaan uskon moraalista ja vapauttaessaan uskon järjellisesti perusteltavuuden vaatimuksista Bayle myötävaikutti modernille ajalle ominaiseen eri elämänalueiden eriytymisen ja autonomisoitumisen Baylen argumentit uskon järjettömyydestä tarjosivat aseita myöhemmälle uskontokritiikille

23 Klandestiini filosofinen kirjallisuus

24 Klandestiniteetti tekstin laatimisessa ja levittämisessä 1) rivien välissä ilmaisu; väitteiden levittäminen esittämällä mutta samalla ”kieltämällä” ne; oikeaoppisuuden tunnustaminen, johtopäätöksen jätetään lukijan vedettäväksi 2) anonymiteetti, pseudonyymit, laittomat käsikirjoitukset, laiton painaminen

25 Klandestiinit filosofiset käsikirjoitukset Theophrastus Redivivus 1659 Traité des trois imposteurs / L’Esprit de Spinoza Myös käännöksiä ”englantilaisten” deistien (Toland, Tindal, Collins jne.) kirjoituksista

26 Klandestiinien filosofisten käsikirjoitusten aihepiirit Jumalan luonne ja olemassaolo raamatullisen ilmoituksen pätevyys ihmeet uskonto vallan välineenä kirkollisten instituutioiden luonne sielu ja sen kuolemattomuus

27 Filosofisten käsikirjoitusten tyypillisiä nimikkeitä ”Uskonnon tarkastelua” ”Jeesuksen ihmeistä” ”Luomiskertomuksen kriittinen tarkastelu” ”Uuden testamentin kriittinen tarkastelu” ”Jeesuksen jumaluuden tuho” ”Hävitetty usko” ”Aineellinen sielu” ”Traktaatti ihmeistä” jne.

28 Käsikirjoituksina levitettyjä ”englantilaisten” deistien kirjoituksia John Toland (1696): ”Kristinusko ilman mysteerejä eli traktaatti, jossa osoitetaan, että Evankeliumeissa ei ole mitään järjen vastaista tai sen yläpuolella ja näin ollen yksikään kristillinen mysteeri ei ole oikeastaan mysteeri” Mathew Tindal (1730): ”Todistus, että kristinusko on yhtä vanha kuin luominen tai että Evankeliumi ei ole mitään muuta kuin luonnollisen uskon toistoa”

29 Pierre Cuppée Klandestiinina käsikirjoituksena levitetty ”Taivas auki kaikille ihmisille eli teologinen traktaatti”.

30 Meslier, Jean (1664-1729) Maalaispappi Etrepignyn kylässä vuodesta1689 alkaen kuolemaansa saakka

31 Meslierin ”Testament” kirjoitettu n. 1720-luvulla levitettiin ensin käsikirjoituksina Voltairen tekemä lyhennelmä, ”Exrait des sentiments de J. M.”, painettiin 1762 d’Holbachin ”Le Bon Sens du curé M.”, 1772 koko Testamentti painettiin vasta 1864

32 Maalaispappi Meslier’n opit uskonto on poliittista sumutusta köyhyydessä pidetyn kansan pitämiseksi kurissa, vallan ja taloudellisen riiston väline materialismi ateismi

33 Käsikirjoitusten levittäminen asianharrastajat kopioivat tai teetättivät kopioita niistä itselleen tai tuttavilleen kulkukauppiaat eli kolportöörit myivät niitä ”takin alta”

34 Tekstien muotoutuminen ja suhde painettuihin teoksiin kopistit saattoivat muokata tekstiä, tehdä lisäyksiä tai poistoja: tekstin eli ja saattoi polveutua erilaisiksi versioiksi teos saattoi perustua painettuun lähteeseen: esim. Parité de la vie et de la mort perustui 1714 laillisesti painettiin teokseen niistä saatettiin myöhemmmin julkaista laittomina painoksina: esim. Tribus impostoribus/Esprit de Spinoza 1719 ja1921 ja uudelleen 1769

35 Painettu klandestiinikirjallisuus painettiin joka salaa Ranskassa tai sen ulkopuolella (yleensä Sveitsissä tai Hollannissa) ja salakuljetettiin Ranskaan myös pornografiaa ja poliittisia pamfletteja levitettiin samalla tavalla yleensä anonyymisti tai salanimellä julkaistua tekaistuja ja kokonaan keksittyjä painopaikkoja: ”Londres”, ”Neufchatel”, Kosmopoli, Eleutheropolis, In Monte Veneris, Ratopolis

36 Neufchatelin Typografisen Seuran filosofisia bestsellereitä 1700-luvun lopulla Voltaire Holbach Helvétius Rousseau