Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen voimavarana Energiaverkkojen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreä sähkö.
Advertisements

Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset
Resurssitehokkaat ratkaisut – kestävää liiketoimintaa Pekka Paasikivi Lähivesistä Itämereen
Mistä puhutaan, kun puhutaan bioenergiasta?
Tekesin ohjelmarahoitusinstrumentit
Elinkaariajattelu autoalalla
Jukka Heinonen, tutkija
” Julkisen liikenteen uudistamiseen julkisin hankinnoin ” Mikko Jokinen,Ympäristötoimenjohtaja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto TEKES-aamukahvit.
Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa
YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA JA
Uusiutuvan energian kuntakatselmus. päivämääräEtunimi Sukunimi, Motiva Oy Katselmustoiminta lähtee kansainvälisistä tavoitteista • Euroopan komission.
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Neuvotteluaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy © Senior.
Hinku- hanke Uusikaupunki MEREMME TÄHDEN – lähivesistämme Itämereen HINKU- Kuntien kehittäminen vihreän talouden keinoin Kari Koski Uudenkaupungin.
Yritysvastuu sosiaalialalla Perustietoa yritysvastuusta | Aino Närkki 1.
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
Energinen Suomi.
LÄHIRUOKA – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN RUOKA
Ruoka- ja ruokateollisuusperunan strategia vuoteen 2020 Hallinnon keinot -ryhmä Esa Hiiva.
Tuulivoima Tekesin strategiassa
1 Mitä kuntani voi tehdä ilmastonmuutoksen suhteen? Kuntapäättäjän ja kansalaisjärjestön yhteistyö Ilmastovastaava Leo Stranius.
Maaseutuvisio Verkosto- ja hanketapaaminen Tampere Hilkka Vihinen.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Uusiutuva energia ja Suomi Timo Juurikkala.
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
Energiaratkaisut kestävässä taloudessa –avoimet energiaverkot
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Timo Helenius Piispan teologinen sihteeri Oulun hiippakunnan tuomiokapituli KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI JA ILMASTONMUUTOS.
– 10 kysymystä ja vastausta–
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Energia ja energiapolitiikka kouluopetuksessa
VISIO 2015 Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia uusiutuvasta luonnonvarasta Liite 6.
Kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet
Innovatiiviset kaupungit
Kuljetusjärjestelmätason tarkastelut ja energiatehokkuuden näkökulmat Logistiikkaseminaari Pöyry Infra Oy Jarkko Rantala.
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
Energiavuosi 2014 Kaukolämpö TILASTOTIETOJA 2014  Kaukolämmön myynti (sis. verot) 2330 milj. €  Kaukolämpöenergian myynti31,7 TWh  Kaukolämmön.
4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia energiantuotannossa.
Energiakatsaus Martti Kätkä Ryhmäpäällikkö.
Kestävä ja ilmastoystävällinen aluetason elintarvikeketju (KESTI) Suomen ympäristökeskus
Hiilineutraali ympäristökeskus Jari Viinanen 1.
Energiavuosi 2015 Sähkö Energiateollisuus ry.
Energiavuosi 2012 Kaukolämpö Kaukolämpö ja –jäähdytys 2012 Kaukolämmön myynti (sis. verot)2,25 mrd € Kaukolämpöenergian myynti33,6 TWh Kaukolämmön.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Sauli Rouhinen, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Ympäristöministeriö.
Energiavuosi 2015 Kaukolämpö Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän.
Jätteet energiantuotannossa. Miten jätettä tuotetaan? Me kaikki tuotamme jätettä joka päivä. Suomalainen tuottaa jätettä yli 500 kiloa vuodessa, josta.
Energiavuosi 2016 Sähkö Energiateollisuus ry.
Ilmasto-ohjelmasta Greenrealityyn
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Energiavuosi 2014 Kaukolämpö.
Uusiutuvan energian kuntakatselmukset Tampereen seudulla
Ilkka Reko, myyntijohtaja
Kulutus ja jätehuolto.
Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) - edelläkävijäkuntien yhteisö
Helsingin energiarenessanssi
Hinku-päästölaskenta ja 2030-tiekartta - esimerkkinä Hämeenkyrö
Energiavuosi 2015 Sähkö (päivitetty )
Tiivistelmä 12. Energian tuotanto ja käyttö
Ympäristöviisas biotalous 2050
Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa
Tulevaisuuden energiantuotanto
Kaupungit.
Päivitetty Energiateollisuus ry
Metallienjalostuspäivät 2014 Toimitusjohtaja Mika Nykänen Metallinjalostajat ry
Kaukolämpöverkkojen avaaminen
Rakennemallin sisältö teemoittain
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Esityksen transkriptio:

Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen voimavarana Energiaverkkojen yhdistelmä tuottaa varastointia ja kysynnän ja tuotannon tasausta Energiatehokkuus takaa hyvinvoinnin jälkipolville Energiaosaaminen luonut merkittävää liiketoimintaa Hiilineutraali ja kestävä liikkuminen sekä hyvinvointia edistävä yhdyskuntarakenne. Elinvoimainen ja tiivis autoriippumaton keskusta, josta hyvät yhteydet monimuotoisiin aluekeskuksiin eri liikkumismuodoilla. Kansainvälinen vihreän logistiikan solmukohta. Käsitettä jäte ei ole enää olemassa. Elinkaariajattelu sisältyy, hankintoihin, tuotesuunnitteluun ja päätöksentekoon. Kuluttajat, yritykset, teollisuus ja kaupunki ovat sitoutuneet resurssiviisaaseen toimintaan. Lappeenrantalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa. Ruoan tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät jätteet hyödynnetään 100 prosenttisesti. Pinta- ja pohjavesien tila vastaa luonnontilaa. Lappeenranta vesiteknologian ja –liiketoiminnan kansainvälinen keskittymä. Veden kulutus ja vesihuollon energian käyttö on puolittunut. Yhdyskunta- ja teollisuusvesien ja lietteiden energian sekä ravinteiden hyödyntäminen täysimääräisesti Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kulutus ja materiaalit Energian tuotanto ja -kulutus Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Ruoan tuotanto ja kulutus Vedenkäyttö ja luonnonvedet

Energiatehokkuus ja aurinkoenergia mukaan kaavoitukseen Turpeen korvaaminen uusiutuvalla polttoaineella Kaukaan voimalassa Teollisuuden energiankäyttö virtuaalisena energiavarastona 80 tuulivoimalaa Lappeenranta-Imatra – välille Aurinkovoimalat: 50 MWp lentokentälle, 50 MWp kiinteistöjen katolle Sähkövarastointi (autojen akut + keskitetyt varastot) Energian varastointi nestemäiseen metaaniin, liikennekäyttö Kansainvälisesti menestyviä energia-alan teknologiayrityksiä 6 kpl Kimppakyytipysäkit valituilla väylillä Houkuttelevan ja viihtyisän kevyen liikenteen väylien rakentaminen Pyöräily ja –pysäköintiverkoston kehittämien & bussireittien tarkastelu UE tankkausasemat ja kaupungin kulkuneuvot esimerkkinä Parkkiruutu ja nopeiden kaistojen edut ekoautoille Katetut pyöräparkit ja –huoltopisteet keskustassa ja liityntäpysäköinti aluekeskuksissa Liikenneväylät uusiomateriaaleilla CO2 neutraali joukkoliikenne ja autonomiset taksit Katettu, esteetön kävelykeskusta ja läpinäkyvät aurinkopaneelit 80% liikenteestä uusiutuvilla Uusia paikallisia materiaalivirtatoimijoita Kaupungilla toimenpide ohjelma uusiokäytön ja kierrätyksen sisällyttämisestä suunnitteluun ja julkisiin hankintoihin Vuosittaiset resurssitehokkuuspalkinnot Rakennusmateriaalien ”kontti” ja kierrätys ja uusiokäyttö mahdollisuuksien suunnittelupalvelut Biokaasulaitos alueen biojätteille ja lietteille Kestävän kulutuksen elämys/ostoskeskus, joka tunnetaan kansainvälisesti Kukkuroinmäen komposiittituotanto Hankintastrategia, joka huomioidaan talousarvioissa Asennemuutos: Julkisten keittiöiden ja työpaikkaravintoloiden kampanjat, kuntalaiskampanja Paikallisen ruoan tuotannon uudet arvoketjut Hankintajärjestelmien kehittäminen ja koulutus Lisätään ihmisten tietoisuuttaa millaista ja miten paljon jätettä he tuottavat Vaihtoehtoisten kotimaisten proteiinilähteiden kehitys ja tuotanto Ruoan tuotannon sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen Kuluttajakäyttäytymisen muutos: lihankulutus enintään 35kg/hlö vuodessa, käytetään kotimaista lihaa Pien-Saimaan hoito-ohjelman toteutus Vesihuollon energiatehokkuuden toimintasuunnitelma Kansalaisten ja alueen toimijoiden sitouttaminen vesien suojeluun konkreettisin keinoin Vesiteknologian koeympäristöt vedenpuhdistamoilla Teollisuuden jätevesien lämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa Yhdyskunta- ja teollisuuden lietteiden energiakäyttö ja ravinteiden käyttö maa- ja metsätaloudessa Kaukokylmäverkon rakentaminen Jätevesien vaarallisten ja haitta- aineiden poistaminen ratkaistaan Lappeenrannassa Kierrätyslannoitteiden tehdas Lappeenrannassa Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen Kulutus ja materiaalit Energian tuotanto ja -kulutus Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Ruoan tuotanto ja kulutus Vedenkäyttö ja luonnonvedet