Tekesin ohjelmarahoitusinstrumentit

Esitys aiheesta: "Tekesin ohjelmarahoitusinstrumentit"— Esityksen transkriptio:

1 Tekesin ohjelmarahoitusinstrumentit
Pia Salokoski

2 Groove-ohjelman tavoitteet
Parantaa suomalaisten uusiutuvan energian pk-yritysten kilpailukykyä kv-markkinoilla liiketoimintamalleja parantamalla ja uusia verkostoja synnyttämällä Suomalaiset uusiutuvan energian pk-yritykset kasvavat globaaleille markkinoille Syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja Klusterit ja verkostot vahvistuvat ja laajenevat Liiketoimintamallit kehittyvät huomioimaan koko arvoketjun uusiutuvan energian sektorilla Uudet innovaatiot kaupallistuvat aiempaa nopeammin ja tehokkaammin DM

3 Ohjelman rahoitus segmenteittäin 2010-2013
DM

4 Millainen on fiksu kaupunki?
Käyttäjien kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa turvallista ja puhdasta elinympäristöä Liikkuminen sujuvaa, asuminen, työ ja vapaa-aika viihtyisää Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät palvelut helposti saatavilla Kaupungin kannalta Fiksu kaupunki perustuu paikallisiin olosuhteisiin ja vahvuuksiin Elinvoimainen elinkeinoelämä Moderneja, integroituja palveluja ja ratkaisuja Toteutettu kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden mukaisesti yhdessä käyttäjien kanssa Luo kaupungille brändiä Yritysten kannalta Fiksu kaupunki tarkoittaa kehitysalustaa ja uudistuvaa liiketoimintaa Mahdollistaa uusien, kansainvälisille markkinoille suunnattavien ratkaisujen kehittämisen yhdessä kaupungin ja käyttäjien kanssa

5 Energiatehokas ja kestävä Brändi ICT tehostaa toimintoja
Rakentuu paikallisille vahvuuksille Uusien ratkaisujen testaus Elinvoimainen elinkeinoelämä Käyttäjät mukaan Viihtyisä Liikkuminen on sujuvaa Turvallinen ja puhdas Palvelut helposti saatavissa Digitaaliset, tehokkaat palvelut

6 Ohjelman tavoitteet Innostaa kaupunkeja avaamaan investointeja ja aluekehityshankkeita yritysten kehitysalustoiksi Ensimarkkinan luominen uusille ratkaisuille ja toimintamalleille Eri toimialojen osaamisen yhdistäminen innovatiivisiksi käytännön kokonaisuuksiksi Uudet yhteistyö- ja liiketoimintaverkostot tuottavat kokonaisratkaisuja Toimialojen uudistuminen, uudet liiketoiminta- ja ansaintalogiikat Valmiuksien luominen kansainväliseen liiketoimintaan Kokeilualustoista ja demonstraatioympäristöistä referenssejä uusille ratkaisuille Fiksu kaupunki näkyy asukkaille sujuvina arjen palveluina

7 Suomi on edelläkävijä toimivissa arjen palveluissa
Ohjelman tavoitteet Suomi on edelläkävijä toimivissa arjen palveluissa Älykkäiden teknologioiden ja palveluiden kokonaisuudet ICT Energia Yhdyskunta-rakenne Palvelut Kehitystyö aidoissa ympäristöissä Yritykset Julkiset Käyttäjät Sijoittajat Valmiudet kansainväliseen liiketoimintaan Referenssit Verkostot Kokonais-tarjoama

8 Pilottien kautta uusiin käytäntöihin
1. Tunnista muutostarve 2. Analysoi systeemi 3. Luo uusia käytäntöjä 4. Mahdollista valtavirtaistuminen 5. Ylläpidä muutosta 6. Luo uuden valtavirran säännöt Kaupungit nyt Kaupungit tulevaisuudessa Tavoitetila Suomelle Lähde: Forum for the Future

9 Usean toimialan integrointia
ICT Big data, älyliikenne, paikkatieto, open data, tiedon jakaminen ja ansaintalogiikat, laadunhallinta ja tietoturva Energia Uusiutuvan energian käyttö, kaukolämpö ja -kylmä, liikenteen sähköistyminen, vetytalous, energiatehokkuus, mittausteknologiat Rakentaminen Nollaenergiatalot, kaavoitus, kiinteistönhoito, investointien tuotto, uudet materiaalit, valaistus, turvallisuus, viihtyisyys Palvelut Loppukäyttäjien palvelutarjonta, käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta, uudet palvelumallit, yllättävät kohtaamiset innovaatioiden lähteenä Valmistava teollisuus Vertikaaliliikenne, liikennevälineiden yhteensovittaminen, materiaalit, tietoliikenteen tukiasemat, esivalmisteet

10 Tekes Huippuostajat ohjelma 2013-2016, 30M€
Fiksu kysyntä kasvun moottoriksi Kehitetään fiksua kysyntää ja luodaan edellytyksiä uusille markkinoille, joiden kautta yritykset kehittävät kilpailukykyään ja joissa yhteiskunnallisiin haasteisiin saadaan parhaita ratkaisuja.

11 Innovatiivisen ratkaisun hankinta voi tarkoittaa…
Lähde VTT, Ville Valovirta, 2013 DM

12 Miksi (julkiset) hankinnat ovat tärkeitä yrityksille?
Fidelix Oy, tj. Jussi Rantanen: ”Referenssit ovat tärkeitä uusien toimijoiden tai kokonaan uusien tuotekonseptien markkinoille saamiseksi. ”Vaativan ostajan tulisi seurata alan kehitystä ja saada uudet ideat mukaan jo suunnitteluvaiheessa … Tarjouspyynnöstä puuttuvat hyvätkin innovaatiot jäävät käytännössä aina toteutumatta.” Fira Oy, tj. Jussi Aho: ”Olen kokemuksesta huomannut, että jo yhden vaativan ja ennakkoluulottoman asiakkaan hanke pystyy kehittämään koko yrityksen toimintaa enemmän kuin usean vuoden tavalliset hankkeet yhteensä.”

13 Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -rahoitus 2009->
Tekes voi rahoittaa julkisten hankintojen suunnittelua, kun tähtäimessä on palvelun ja toiminnan uudistaminen. Rahoituksen tavoitteet Parantaa palveluiden laatua ja tuottavuutta Kehittää markkinoiden toimintaa Edistää tarjoajien innovatiivisuutta Edistää elinkaariajattelua ja innovatiivisten ratkaisujen syntymistä LOPPUKÄYTTÄJÄT TARJOAJAT TILAAJA Innovaatiot

14 Ohjelman tavoitteet Fiksu kysyntä luo yrityksille referenssejä.
Hankintojen ja fiksun kysynnän vaikuttavuuden kasvu Fiksun kysyntä kasvun moottoriksi Hankinnat osaksi muutosten johtamista Fiksu kysyntä luo yrityksille referenssejä. Fiksu kysyntä ja yhteistyö mahdollistaa innovaatioiden markkinoille pääsyä. Ratkaisujen leviäminen, osaamisen levittäminen Syntyy alueellisia / temaattisia innovatiivisten tilaajien ja toimittajien keskittymiä. Esimerkkejä yritysten innovoinnin kautta parantuneista julkisen sektorin toiminnoista (vaikuttavuus ja tuottavuus). - Innovatiivisten hankintojen kautta syntyy merkittävä määrä ensimmäisiä innovatiivisia ratkaisuja sisältäviä toimituksia (referenssejä), joita voidaan tarjota myös kv-markinoille - Syntyy merkittäviä alueellisia / temaattisia innovatiivisten tilaajien ja toimittajien keskittymiä - Strategisen hankintatoimen kautta yritykset mahdollistavat verkoston uusien innovaatioiden markkinoille pääsyä - Esimerkkejä, joissa julkinen sektori on parantanut toiminnan laatua innovatiivisten hankintojen ja yritysten innovoinnin kautta - Yleinen asennemuutos, jossa viisas kysyntä nähdään tärkeänä uudistumisen keinona - Luodaan osaamista edelläkävijä-markkinoiden synnyttämisestä sekä kysyntälähtöisen innovaatiotoiminnan vaikutuksesta. Toimijat osallistuvat aktiivisesti EU:n Horizon 2020 hakuihin - Tekesillä työkalupakki kysyntälähtöisen innovaatiotoimintaan ja Tekesin palveluissa kysynnän ja tarjonnan kehittäminen kohtaa Kysynnän tukemisen ja innovatiivisten hankintojen osaaminen ja tutkimustieto kasvavat. Asennemuutos: Viisas kysyntä on tärkeä uudistumisen keino.

15 Miten hankinnoissa tuetaan innovaatioita?
Hankinnan sisältö määritellään tarpeen kautta, hankintaan tuloksellisuutta (toiminnallisten ja laadullisten kriteerien painottaminen) Markkinavuoropuhelu tai yhteistyö potentiaalisten tarjoajien kanssa riittävän ajoissa ja laajasti Hankintatavan valinta, esim. kilpailullinen neuvottelumenettely ja sopimusmallien miettiminen (kannusteiden käyttäminen) Loppukäyttäjät ja sidosryhmät mukaan tarpeen määrittämiseen Uudet yhteistyömallit tilaajatahojen välillä ja kokonaisuuden optimointi

16 Tampere hakee yhteistä näkemystä palvelurakennusten energiatehokkuudesta Tampereen kaupunki Idea Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (Tapre) -hankkeessa työstetään yhteisiä sopimusmalleja, joissa energiatehokkuus on otettu huomioon. Lisäksi laa- ditaan työkaluja, joiden avulla suunnittelun, rakentamisen ja rakennusten käytön energiatehokkuutta voidaan arvioida. Vaikutus Aineistoa testataan rakentamis- ja huoltopalveluja tarjoavilla yrityksillä. Näin varmistetaan, että hankkeessa valmistelluilla sopimus- ja toimintaperiaatteilla on markkinoiden hyväksyntä. Koulutuksella parannetaan osapuolien valmiuksia energiatehokkaaseen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon. Tekesin rooli Tekesin rahoitus mahdollisti sen, että hanke voidaan toteuttaa syvällisemmin ja laajemmin. Tekes on myös tarjonnut hyvän kontaktiverkon ja tuonut näköalaa sille, mitä muut alalla tekevät. Tampere hakee yhteistä näkemystä palvelurakennusten energiatehokkuudesta. Tampere hakee yhteistä näkemystä palvelurakennusten energiatehokkuudesta Energiamääräykset muuttuvat sellaista tahtia, että se on nostanut energia-asiat entistä korkeammalle kiinteistönomistajien agendalla. Tampereella on ollut vuodesta 2011 käynnissä hanke, jossa luodaan alueelliset energiatehokkuusmarkkinat. Käytännössä Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (Tapre) -kehityshankkeen aikana sorvataan yhtenäiset sopimus- ja toimintaperiaatteet sille, miten energia-asiat sisällytetään hankinta-asiakirjoihin. Tähän asti yksittäinen kiinteistönomistaja on joutunut määrittelemään energiatehokkaat hankintamenettelyperiaatteet, mikä on vaatinut resursseja ja osaamista. Palveluntuottajat ovat puolestaan joutuneet vastamaan eri tavoin ja energiatehokkuusnäkökulmasta heikoin perustein tehtyihin tarjouspyyntöihin. Tämä on työllistänyt tarpeettomasti palvelutarjouksien tekijöitä ja vaikeuttanut tarjousten oikeudenmukaista vertailua. ”Tapre-hankkeessa on Tampereen kaupungin lisäksi mukana koko joukko palveluntuottajia, urakoitsijoita ja kiinteistönomistajia. Tarkoituksena on aikaansaada sellaiset hankintaan liittyvät dokumentit, jotka helpottavat ja tehostavat julkisten hankintojen tekemistä. Palveluntuottajat ja julkinen palvelun hankkija saadaan ikään kuin puhumaan samaa kieltä”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Teuvo Aro AX-Suunnittelusta. ”Palvelutuottajat ja urakoitsijat kommentoivat esimerkiksi tarjouspyyntöasiakirjoja eli ne saavat ottaa kantaa onko määritellyistä lähtökohdista hyvä tarjota.” Aro murehtii kuitenkin hieman nykyistä hankintalakia, joka ei juurikaan avaa tarjoajille mahdollisuutta tuoda esiin uusia ideoita ja toteutustapoja. ”Julkisten hankintojen innovatiivisuuden edistäminen on vaikeaa, jos periaate on hölmö.” ”Jos yrityksellä on idea, jota vastaavaa markkinoilta ei muilta löydy, ollaan tilanteessa jossa julkinen toimija ei voi kilpailuttaa sitä tai hankinta vaatii rohkeutta ja erityismenettelyitä. Uusia ajatuksia on helpompi markkinoida yksityisille kuin julkisille tahoille. Yksityisen puolen päättäjä voi toimia hankinnoissaan joustavasti tilanteen mukaan”, Aro toteaa. Rakentamisen toimijat kattavasti koolla Tapre-hankkeessa on mukana kiinteistön omistajina Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun muut kunnat, Kesko, Pirkanmaan osuuskauppa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennus- ja huoltoliikkeitä on mukana 10, arkkitehtitoimistoja kaksi ja suunnittelu- ja konsulttitoimistoja kolme. ”Koossa on siten varsin kattava kokonaisuus pirkanmaalaisia rakentamisen toimijoita. Pirkanmaan palvelurakennuskannasta on hankkeessa mukana selvästi yli 50 prosenttia”, Aro iloitsee. Tampereen kaupungin Tilakeskus on hankkeen hallinnoija ja sopimusosapuoli. Ohjausryhmässä on edustettuina kiinteistön omistajatahoja sekä Tekes, Motiva ja Pirkanmaan ELY-keskus. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin euroa. Rahoittajina ovat Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseutu, kiinteistönomistajia ja rakennus- ja huoltoliikkeitä, Tekes, Motiva ja ympäristöministeriö. Hanke valmistuu kesällä 2013. Mukana olevat kiinteistönomistajat ovat allekirjoittaneet vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Sopimuksen perustavoite on 9 prosentin energiansäästö vuosina 20082016. Vertailuvuosi on 2005. Lisätietoja Teuvo Aro, projektipäällikkö, AX-Suunnittelu, puh , teuvo.aro(at)ax.fi Teksti: Teonsana Oy

17 INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-20
Uusi innovaatiopolitiikan väline jota hallinnoi Tekes Nostaa kaupunkiseudut kehityksen keskiöön 5 kaupunkiseutua vetovastuussa: Oulu –Tulevaisuuden terveys, Vaasa- Kestävät Energiaratkaisut, Jyväskylä – Kyberturvallisuus, Joensuu- Biotalous, Tampere – Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus Kuhunkin teemaan nimetty kumppanikaupungit, yht 12 kaupunkiseutua Hankekumppanuuden kautta ohjelma avoin kaikille Rahoitus n. 30 Meur/vuosi: Valtio 10 Meur + Kaupunkiseudut 10 Meur + EAKR n.10 Meur Jatkuva prosessi, jossa neuvotteluissa mukana INKA johtoryhmä sekä kaupunki, korkeakoulut ja seudun muut avaintoimijat INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa INKA kiihdyttää innovaatioiden käytäntöön vientiä INKA avaa markkinoita innovatiivisille ratkaisuille, joilla yritykset pyrkivät kansainvälisille markkinoille. Kehittäminen ja pilotointi toteutetaan aidoissa kehitysympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Julkisen sektorin, erityisesti kaupunkien, investoinneilla ja toimintamallien uudistamisella on merkittävä rooli markkinoiden muovautumisessa.

18 Fiksu energia -kilpailu
Kunnat, energiayhtiöt, kiinteistönomistajat sekä palvelu- ja teknologiatoimittajat haastetaan tekemään ehdotuksia fiksuiksi energiajärjestelmiksi Ideoilla on oltava on uskottavuutta ja mahdollisuuksia myös kansainvälisille markkinoille DM

19 Fiksu energia -kilpailu
Kilpailun käynnistys Kilpailuaika päättyy Ehdotusten arviointi Tulosten julkistus Tuomaristo EK, Energiateollisuus, Kiinteistöliitto, Kuntaliitto, RAKLI, Tekes, TEM Palkitseminen Tekes voi rahoittaa periaatteidensa mukaisesti Rahoitus mahdollistaa myös esimerkiksi konsulttien tai tutkijoiden käyttämisen kehitystyön tukena Kilpailu tarjoaa parhaiden ideoiden esittäjille myös positiivista julkisuutta