Emotionaalinen kehitys lapsuudessa Emootio = lyhytaikainen tunnereaktio - positiivinen vs negatiivinen Kasvoilta erotettavat perusemootiot: mielihyvä, hämmästys, pelko, viha, inho ja suru Yleinen käsitys: emootiot ailahtelevia ja ennustamattomia – Frijdan (1987,1988) eri mieltä: emootioden lait (laws of emotion) henkilökohtaisten ja tilannekohtaiseten merkitysten lait

Affektijärjestelmä Emootioiden toistuessa samoissa yhteyksissä ne muodostavat affektijärjestelmiä Perheen affektijärjestelmä: ”tunteiden verkko, joka arvottaa ja ohjaa perheen toimintaa” Dixie (1991) pienen lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa 3-15 kertaa tunnissa konfliktiin liittyviä emootiota – useammin, jos lapsi on sairas, aggressiivinen tai jälkeenjäänyt – positiivisia emootioita kuitenkin 2,5 kertaa enemmän (Amerikkalainen tutkimus) Affektien purkauksilla eri merkityksiä

Affektijärjestelmässä ongelmia Jos lapsella on käytöshäiriöitä, joudutaan syventymään perheen affektijärjestelmään – asenteita ja muita emotionaalisia seikkoja on vaikea käsitellä ja korjata ”Emootioiden avulla voidaan ennustaa pitkiä ja epäloogisiakin etäisyyksiä paikasta ja ajasta toiseen”

Kiintymyssuhde Kiintymysteoria Bowlby (1971) ja Ainsworth & Wittig (1969) Kiintymyssuhde – lapsen ja hoitajan Sosio-emotionaalinen kehitys: vanhemman sensitiivinen reagointi lapsen viesteihin auttaa lasta tunnistamaan omat tarpeensa ja tunnetilansa, samalla oppii ilmaisemaan tunteitaan ja jakamaan niitä. Tärkeää lapsen emotionaalisen itsesäätelyn ja hyvän itsetunnon muodostumiselle - (Soinnuttaminen?)

Kiintymyssuhteen arviointi Strange situation- asetelma: tarkkaillaan lapsen suhtautumista vieraaseen ihmiseen hallitussa tilassa. Kertoo lapsen vuorovaikutushistoriasta -Mittaako oikeasti kiintymyssuhteen laatua vai tuoko vain esiin lapsen tendessiä (pyrkimystä) ahdistua tai olla ahdistumatta? - Olisiko olennaista että lapsi oppii hallitsemaan ahdistusta? (Jaanan tunnilta)- Jos lapsi ei vierastakkaan - onko hahmotuskyky herännyt vaiko ei osaa eritellä piirteitä?

Hoivan laatu Hoivan laatua voidaan tarkkailla hoitajan käyttäytymisen sensitiivisyydessä arkipäiväisissä tilanteissa Koska äiti on lapsen primaari objekti/ympäristö, hänen persoonalliset piirteet ja emootiot vaikuttavat lapseen – äidin masennus= turvaton kiintymyssuhde Myös ympäristön tekijät vaikuttavat – töissä käynti ja parisuhteen laatu

Emootiot ja kehitys Yksivuotiaan lapsen kiintymyssuhteen arviointi voi ennustaa kehitystä. Sroufe (1983) : turvallisen kiintymyksen omaavat lapset pärjäävät paremmin ongelmanratkaisuissa äidin kanssa ja pystyvät siirtymään yhteisleikkeihin ikätoverien kanssa, verrattuna turvattomasti kiintyneisiin Vastaa Ainsworthin tuloksia: ”turvallinen kiintymyssuhde vapauttaa ja kannustaa lasta tutkimaan ympäristöään” (Liian kiintynyt (sitominen?) ja ei uskalla?)

Emootiot ja kehitys Emotionaalisen tuen saaminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä stimulaation lähteitä varhaislapsuudessa Lapsen saaminen tarkkailemaan aktiivisesti äidin toimintoja saattaa ennustaa tulevaa kehitystä: mm. leikin taso, sanavarasto, kielen ymmärtäminen. Äiti voi osata aistia lapsen mielentiloja - tunteenosoitusten ja hymyn avulla pitää lapsi tarkkaavaisena - luodaan edellytykset oppimiselle - (Soinnuttaminen?)

Isän rooli? Vasta 1970-luvun lopulta alettiin tutkimaan isän ja lapsen suhdetta – isät enemmänkin leikkitovereita – Turvaton isä-lapsisuhde?

Temperamentti ja sen eri määritelmiä Temperamentti ilmentää yksilöllisyyttä – varhaislapsuudessa näkyvä persoonallisuuden ydin Interaktionismi (Thomas,Chess ja Birch) – käyttäytymisen tyyli Piirreteoreettinen (Buss ja Plomini) – sisältää emotionaalisuuden, aktiivisuuden ja sosiaalisuuden ulottuvuudet - synnynnäinen ominaisuus Biobehavioristinen (Rothbart ja Derryberry) – temperamenttien yksilölliset erot reaktiivisuudessa ja itsesäätelykyvyssä

Artikkelit: Varhainen kognitio, temperamentti ja vuorovaikutus 40-63 (Melkein pelkästään kiintymyssuhteesta s.61-->) Perheen affektijärjestelmä 359-367