Tehtävä Mitä ihmiselle tapahtuu fyysisesti ja henkisesti hänen vanhetessaan? Kirjoita kortille mihin kaikkeen vanheneminen vaikuttaa.

Muistin heikkeneminen Aktiivinen toiminta voi kompensoida hermosolukatoa (erinäiset hermoverkkoyhteydet) Hippokampus välittää tietoa lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen. Otsalohkot ovat tärkeitä tietoisen muistin ja tarkkaavuuden kannalta. Lyhytkestoisen muistin tutkimustulokset eivät eroa paljon eri ikäryhmissä. Terveeseen ikääntymiseen liittyvät aivomuutokset ovat suhteellisen yksilöllisiä Aivot kutistuu ja ihmisen ikääntyessä vaativiimmissa muistitehtävissä voi tapahtua lievää mutta selvää heikkenemistä aikasimmillaan 50-60v (eivät kovin selkeästi havaittavissa ennen 70v)

Eri muistityypit Lyhytkestoinen muisti (väliaikaista, asioiden pitämistä mielessä, aktiivinen tiedon käsittely) Voidaan pitää vain vähän informaatiota ja on altis häiriöille (vaikkapa kova ääni tai erikoinen tapahtuma keskeyttää ja vie huomion) Pitkäkestoinen muisti (semanttinen ja episodinen muisti) Semanttinen (käsitteet, niiden suhteet ja ominaisuudet) Episodinen (henkilökohtaiset kokemukset ja elämykset)

Lisää muistista Proseduraalinen muisti (kaikenlaisten älyllisten ja toiminnallisten taitojen hallintaa, fyysiset ja motoriset taidot) Eksplisiittinen muistaminen (”muistisisältöjen aktiivista palauttamista tietoisuuteen että ne voidaan kertoa, eksplikoida, muille.” Implisiittinen muistaminen (”automaattisempaa ja viittaa toimintavalmiuksien muuttumiseen harjoituksen tai toiston seurauksena.”)

Tutkimuksissa havaittua Numerosarjojen palauttaminen takaperin on iäkkäille vaikeampaa kuin esitetyssä järjestyksessä. Työmuistityyppiset ja aktiivista tiedon käsittelyä vaativat tehtävät vaikeampia iäkkäämmille kuin nuorille. Jaetun tarkkaavuuden tehtävät vaikeampia kuin nuorille. Iäkkäiden muistivaikeudet suurempia pitkäaikaisen episodisen muistin tehtävissä.(tarinoiden, erilaisten kuvioiden, sanalistojen muistaminen.) Vakavissa aivoperäisissä muistihäiriöissä asioiden pysyvämpi säilyttäminen mielessä vaikeutunutta ja uusi muistiaines voi hävitä lyhyen tauon jälkeen(terveillä iäkkäillä ei olennaisesti heikkene ikääntymisen myötä)

Mieleenpalautus Mieleenpalautuksen muodolla on vaikutusta testien tuloksiin. (erot ikäryhmien välillä selvimpiä vapaan palautuksen tehtävissä) Erot pieniä avustetussa ja tunnistavassa mieleenpalautuksessa

Muistamisen eroista Yksilölliset erot muistissa tärkeässä asemassa Nuorilla ja iäkkäillä molemmilla hyviä ja huonoja tuloksia. Jokaisen ikääntymisen aivomuutokset tapahtuvat yksilöllisesti (nopeudet muutoksissa voivat vaihdella, monta eri vaikuttajaa) (Toteamme myöhemmin mitkä asiat vaikuttavat yksilön muistin muutoksiin)

Tarkkaavuus ja nopeus Ikääntyneet eivät käytä yhtä tehokkaita muististrategioita kuin nuoret, mutta mielikuvagenerointi muistin tukena onnistuu Motivaatio voi vaikuttaa strategioiden käyttämiseen (Vanhaa ei jaksa kiinnostaa mokoma hömpötys) Muistikuvat ovat yleisluontoisia, ei muisteta yksityiskohtia niin paljoa kuin esim. nuoret (oheistieto ja konteksti vähemmän iäkkäiden muistamia) Tutkimusten perusteella ikääntyminen vaikuttaa otsolohkojen toimintaan.(neuropsykassa otsot liitetään tahdonalaiseen tarkkaavuuteen, aloitteisuuteen, suunnitelmallisuuteen sekä henkisten toimintojen, ajatussisältöjen joustavaan muuntamiseen) Aivot kutistuu! Otsalohkot pienenee (30v alkaen) Hermoratojen rappeutuminen vaikuttaa motivaatioon, vireystilaan, muistamiseen ja tapahtumien ennakointiin.

Jatkoa edelliseen Lääkitys voi korjata aikaisemmalla sivulla mainittujen toimintojen epävakaisuutta Otsalohkojen merkitys (muistivaikeudet, työmuistin häiriöt, aloitteettomuus, jähmeys mieleenpainamisessa, tietoisen mielenpalautuksen toteutuminen) Aivovaurio otsalohkoon siis vähän rankempi kuin ikääntymisestä johtuva heikkenimen. Vanhat ihmiset ovat hitaampia suorittamaan kuin nuoret mutta muistitestien tulosten heikentyminen suhteellisesti vähäisempää kuin hidastuminen.

Mitä vanhus saa pitää? Pitkäkestoinen muisti kestää paremmin Semanttinen muisti kestää hyvin (sanavarasto voi kasvaa) Taidot ruostuvat jos niitä ei käytä Iäkkäillä on kokemusta jota käyttää (toimintamallit proseduurit) Arkipäiväinen selviytyminen muistin muuttumisesta huolimatta hyvä. Terveydestään huolehtimalla muisti ei heikkene niin nopeasti.

Saiarauden vaikutus Iäkkäät ovat alttiimpia sairastumaan, fyysinen ja henkinen(masennus voi vaikuttaa muistamiseen) Lääkitykset ja eri taudit, sekä terveysongelmat voivat vaikuttaa muistin heikkenemiseen.(jopa isompi tekijä kuin ikä)

Yhteenveto Muistin heikkeneminen ilmenee työmuistissa ja episodisessa muistissa selvimmin. Muistin muutos alkaa jo myöhemmässä keski- iässä Semanttinen ja taitojen muistaminen eivät juuri heikkene. Aivomuutokset yksilöllisiä (aktiivinen toiminta, liikunta, ja henkiset harrastukset kompensoivat heikkenemistä) Terveydentilan vaikutus on suuri muistin muuttumiseen + lääkkeet vaikuttavat aivotoimintoihin.

Persoonallisuuden kehitys vanhuudessa Kolme pääsuuntausta Persoonallisuuden sisäiset luonteenpiirteet Kehityspsykologian: minän ja kehitystehtävien muuttuminen Interaktiivinen perspekti elämänhallinnan ja elämänkokemusten tutkimisessa

Persoonallisuuden perusulottuvuuksia Viisi ulottuvuutta Neuroottisuus (ahdistus, taipumus masennukseen, mielenterveyden muuttujia) Ulospäinsuuntautuvuus (aktiivisuus, positiivinen asenne, seurallisuus ja itsevarmuus) Avoimuus (älyllinen uteliaisuus, aktiivinen mielikuvitus ja yksilöitynyt tunne-elämä Miellyttävyys (ystävällisyys, kohteliaisuus) Tunnollisuus (järjestyksenpito, itsekuri, suoritushalu)

Persoonallisuuspiirteet Avoimet ja ulospäinsuuntautuneet vanhukset selviytyvät helpommin vaativista elämäntilanteista kuin sisäänpäinkääntyneet. Neuroottisuus, ulospäinsuuntautuvuus ja avoimuus vähenivät hieman vuosien myötä erään poikittaistutkimuksen mukaan, mutta miellyttävyys ja tunnollisuus kasvoivat. Suoritushalu ja tarve näkyä sekä hallita vähenevät iän myötä. Ikääntyneillä naisilla enemmän ahdistusta ja syyllisyydentunnetta. Ikämiehillä suurempi tarve sosiaalisiin kontakteihin ja naisilla suurempi itsenäisyyden tarve (verrattuna nuoriin). Persoonallisuuspiirteitä arvostellaan siitä ettei se kerro persoonallisuudesta dynaamisena kokonaisuutena.

Kehityspsykologiset mallit Monta minää (hyvä, paha, toivottu, ei-minä, pitäisi-minä) Yksilö etsii myös vanhuudessa rooleja itselleen. Roolien korvaaminen (työrooli –> harrastus, perhe, aikuisopiskelu, eläminen muiden kautta) Päämääristä luopuminen ja niiden korvaaminen uusilla. Todellisen ja ihanneminän ristiriita pienempi kuin nuoruudessa.

Persoonallisuuspyskologia Kyse on siis ihmisen kehittymisestä. Mukautumisesta erilaisiin elämänmuutoksiin, vanhus koettaa etsiä paikkaansa elämässä joka on jatkuvasti muuttuvaa. Iän myötä vanhukselle voi kehittyä realistisempi kuva itsestään, ja mahdollisuuksista joita hänellä on. Naiset ovat yksinäisempiä ikäihmisiä. Vanhuuden ulkoiset vaivat (kuten heikko terveys) voivat estää vanhusta uusimasta positiivisempaa minäkuvaa. Vanhus joutuu reagoimaan jatkuvaan muutospaineeseen. Ratkaisuna muutoksiin ovat filosofinen elämänasenne ja viisaus. Eriksonin teoriaa kritisoidaan sen vuoksi että se ”näyttää kuvaavan kehitystä sosiaalihistoriallisesta kontekstista riippumatta”. Tornstramin gerotranssensdenssi. (”Ihminen kehittää vanhuudessa kosmisen yhteyden maailmanhengen kanssa. Siihen liittyy uudenlainen käsitys ajasta ja tilasta”

Tornstam ”Ikääntynyt yksilö kokee olevansa osa luonnon prosesseja, ja hän kokee menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden samanaikaisina. Kuolemasta tulee odotettu tapahtuma, jota ei tarvitse pelätä. Ihminen kokee myös yhteyden tulevien sukupolvien kanssa, samaan tapaan kuin Eriksonin teoriassa.” Geotranssendenssiin ”liittyy vähentynyt tarve kontakteihin ja pienentynyt kiinnostus materiaalisiin asioihin.” ”Tornsatamin mukaan ikääntynyt ihminen muuttuu vähemmän itsekeskeiseksi ja käyttää enemmän aikaansa mietiskelyyn ja eletyn elämänsä pohtimiseen.” Kritisoitu metafyysisistä käsitteistä jotka on vaikea tutkia empiirisesti.

Kokemuksellisuus Kaksi päälinjaa Vanheneminen on sosiaalinen konstruktio Yksilön subjektiiviset kokemukset Viisi eri suhtautumistapaa eläkeläisyyteen: (Livson ja Peterson (1962) - Kypsät (hyväksyvät itsensä ja näkevät elämän positiivisena - Keinutuolimiehet (sopeutuvat eläkeläisyyteen ja nauttivat vastuista pääsemisestä) - Suojautuneet (eivät halukkaita eläkkeelle suojautuivat yliaktiivisuudella) - Vihaiset miehet (sisäänpäin kiukkuisia, masentuneita ja pettyneitä) - Itsensä vihaajat (katkeria ja kiukkuisia, syyttivät muita tilanteestaan)

Saarenheimo (1989) Kuusi eri persoonallisuus tyyppiä: Mukautujat (sopeutujia) Uhrit (menetyksiä kokeneet) Oman onnensa sepät (elämän käsiinsä ottaneet) Omien rajojensa vaalijat (tiukka raja itsen ja muiden välillä) Joustavat (antoivat ja ottivat) Suojautuvat (ongelmilta suojautujat ja konfliktien välttelijät) ”Joustavilla on positiivisin tai kehittynein tapa, mutta myös oman onnensa sepät ja omien rajojensa vaalijat olivat tyytyväisiä sekä elettyyn elämään että vanhuuteen. Mutta joukossa oli myös niitä joiden mielenterveys oli vaarassa, esimerkiksi uhrit ja osa mukautujista. Samoin jotkut yliaktiivisuuteen taipuvaiset oman onnensa sepät olivat mielenterveytensä kannalta vaaravyöhykkeessä vanhuudessa.”

Elämäntapa, vanheneminen ja hyvinvointi Eri elämäntavat Ruht ja Öberg (1995) Katkera elämä(vaikeuksia, ankeat olot, ongelmalliset läheissuhteet, sairastelu, elämän kärsijöitä), elämän sudenkuopat(vastoinkäymisten kohtaaminen ja käännös aina huonompaan suuntaan, puolison sairaus jne.), elämän estejuoksu(työläistausta, emotionaaliset ja taloudelliset ongelmat, elämä kääntyi paremmaksi vanhuudessa vastakohta aikaisemmalle elämälle), vaiennettu ja uhrautuva elämä(Muista huolehtiminen, tyytyväisiä vapauduttuaan toisten hoitamisesta, sopeutuvaisia), elämä ammattiurana(elämä oli työtä, vanhuuskin eräänlainen työtehtävä), ihana elämä(tukea ja hyvät läheissuhteet, vanhuus koettiin hyväksi ja positiivinen tulevaisuus).

Vanhuuden elämänkulku ”vanhuutta ei voi ymmärtää ilman elämänkulkuperspektiiviä” ”Vanhuus luodaan vuorovaikutuksessa ulkoisten elämäntapahtumien ja sisäisten voimavarojen kanssa. Ainoastaan tuntemalla ihmisen elämänhistoria voidaan merkitystä luovia tekijöitä ymmärtää.” Kritiikkinä on tuloksien reliabiliteetti ja validiteetti kokemuksellisuuden mallia tarkastellessa.

Vuorovaikutteiset persoonallisuusteoriat Transaktionaalisen näkökulman teorioita - Kognitiivinen teoria sopeutumisesta vanhuuteen Thomae (1992). ”keskitytään elämäntilanteiden kognitiivisiin representaatioihin. Ne sisältävät sekä emotionaalisia että motivaationaalisia tekijöitä.” ”muutoksen kokeminen pikemmin kuin itse muutos määrää yksilön käyttäytymisen ja hänen elämän hallintastrategiansa. Thomae on kuvannut vanhenevaa minää aktiivisena päätöksentekijänä eikä pelkästään passiivisena sopeutujana.”

Selektiivisyysteoriat Carnstensenir (1993) Sosio-emotionaalinen selektiivisyysteoria. - Ikäihminen säästää resurssejaan ja mieluummin viettää aikaansa ystäviensä kanssa kuin etsisi uusia ystäviä. Baltes ja Baltes (1990) Selektiivinen kompensaatioteoria. - Ihminen voi kohdistaa resurssejaansa toimiakseen tehokkaammin muuttuvassa elämässään ”ikääntyneellä ihmisellä voi olla reservikapasiteettia ja kyky ohjata itse elämäänsä.” Lawton (1994) Kompetenssiteoria - Jokaisella omat persoonalliset lähtökohtansa, ja yksilön ja ympäristön vuorovaikutus luo adaptiivista tai epäadaptiivista sopeutumista vanhuuteen. (laajan kompetenssin ihminen tarvitsee stimuloivan ympäristön, ja vähäisemmän kompetenssin ihminen taas tarvitsee sisäinpäinkääntyneemmän rauhallisemman ympäristön) ”Ihannetapauksessa yksilön kompetenssi ja ympäristö vastaavat toisiaan. Yksiön ja ympäristön ollessa tasapainossa voidaan vanhenemismuutoksiakin kompensoida.”

Yhteenveto Persoonallisuuspiirteet (persoona melko stabiili jo 30 ikävuoden jälkeen) Kehityspsykologisessa Ihminen muuttuu elämänkulussa eri elämänvaiheissa uudeksi kokonaisuudeksi. Prosessi: ulkoiset elämäntapahtumat yhtä tärkeitä kuin sisäinen minä. Vuorovaikutusteoriat: ”Muuttuva persoonallisuus löytyy siis tämän tutkimussuunnan mukaan yksilön ja itse elämän leikkauspisteestä.”