Sosiaalinen kehitys lapsuudessa

Lapsi oppii toverisuhteissa suuren osan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavista taidoista Toverisuhteiden kautta hahmottaa omaa identiteettiään ja toimii erilaisissa rooleissa Jaettujen mielikuvitusleikkien kautta lapset käsittelevät elämää ja huolia Läheiset ystävät toimivat tärkeänä emotionaalisena turvaverkkona ja tuen lähteenä

Toverisuhteissa täytyy ansaita kiintymys, toisin kuin perhesuhteissa, myös vuorovaikutus vaatii enemmän työtä Piaget´n mukaan vuorovaikutus tovereiden kanssa on olennainen tekijä egosentrismin väistymisessä Vygotskyn mukaan vuorovaikutuksen rooli on tärkeä kulttuuristen merkitysten syntymisessä

Toveriryhmässä vuorovaikutuksen kautta lapselle muodostuu tunne ryhmään kuulumisesta ja lapsi kokee kumppanuutta Ystävyyssuhteet ovat intensiivisiä kahdenkeskisiä ja vastavuoroisia ihmissuhteita – ominaista sitoutuminen ja kiintymys Ystävien kesken enemmän: -emotionaalista jakamista -hymyjä -katseita -koskettamista

Ystävyys suhteet tärkeitä yhteistyötaitojen ja vuorovaikutuksellisen herkkyyden kehittymisessä Lapsella, joka ei ole toveriryhmässä kovin suosittu, voi olla läheisiä ystäviä Vuorovaikutus on sidoksissa kognitiiviseen kehitykseen Lasten toiminnan tärkein konteksti on leikki

Sosiaalinen kehitys eri ikäisenä Vauvat suuntautuvat ensimmäisistä elinpäivistään lähtien erilaisiin ärsykkeisiin 3-4 kk iässä pyrkivät tavoittelemaan ja koskettelemaan toista vauvaa 6kk ikään mennessä ottavat kontaktia hymyllä ja äännellen -> vuorovaikutus pääosin yhdensuuntaista Ensimmäisen ikävuoden lopulla vauvat erottavat tutun ikätoverin tuntemattomasta

Toisen ikävuoden aikana lasten vastavuoroisen käyttäytymisen määrä lisääntyy ja vuorovaikutusketjut pitenevät Vuorovaikutusta ylläpitävät positiivisten tunteiden ilmaukset lisääntyvät, myös negatiiviset mielenilmaukset ja konfliktitilanteet lisääntyvät

Toisen ja kolmannen ikävuoden välillä kuvitteellisessa toiminnassa ja kielellisessä toiminnassa dramaattista kehitystä -> tovereiden määrä kasvaa Lapsi ei ole riippuvainen rutiineista, tiettyyn tilanteeseen liittyvistä ilmaisuista tai tutuista leikkitovereista Esikouluiän lähestyessä toisten toiminnan katselu ja aikuiseen turvautuminen vähenee -> suuntautuvat enemmän yhteisleikkeihin Leikki-ikäisellä huoli muiden lasten seuraan pääsystä ja pyrkimys hallita omaa toimintaansa

Vuorovaikutuksen laatu on riippuvaista aiemmista kokemuksista ja kulloisestakin kontekstista Yhdysvaltalaisia tutkimuksia ei voida suoraan yleistää koskemaan Pohjoismaita Pienet lapset ovat ryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen piirissä päiväkodeissa Suomessa mm. Harriet Strandell on havainnoinut lasten toimintoja päiväkodin arjen puitteissa ja kuvannut, miten lapset siellä suuntautuvat ja tuottavat yhdessä sosiaalisia merkityksiä

13-18kk ikäiset toisilleen tutut lapset ilmentävät kahdenkeskistä sosiaalista leikkiä päivähoidossa ja kykenevät toimimaan harmonisesti Ryhmässä lapset oppivat suojaamaan leikkiään, leikkivälineiden menettämiseltä tai toisten tunkeutumiselta omaan leikkitilaansa

Pohdittavaa: Sopiva ikä aloittaa päivähoito? Tarvitseeko lapsi ikätovereidensa seuraa ja kuinka paljon? Loma-ajan hoito? Onko menty liian pitkälle? Miten tukea lasta, joka jää leikin ulkopuolelle?