Skitsofrenia

Yleistä Skitsofrenia on vakava psykiatrinen sairaus joka alkaa yleensä nuorella aikuisiällä. Se on yleisin psykooseiksi eli mielisairauksiksi luokitelluista sairauksista (ICD-10-tautiluokituksessa skitsofrenia luokitellaan päätyyppeihin F20.0-F20.3) Skitsofrenialle ominaisia piirteitä ovat aistiharhat, ajattelun ja havaitsemisen vääristymät sekä tunneilmaisujen poikkeavuudet Skitsofreniaan koko elinikänään sairastuu noin 1% väestöstä Miehet sairastuvat keskimäärin 20-28 vuoden iässä, naiset muutamaa vuotta myöhemmin Skitsofrenia on vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestävä sairaus, mutta on tutkittu, että 5-20% sairastuneista paranee täysin, ja 40-70% toipuu lähes kokonaan Sairauteen liittyy myös huomattava itsemurha vaara, sillä 10-13% sairastuneista tekee itsemurhan Sairauteen liittyy täysin oireettomia, sekä todella vaikeita jaksoja

Sairauden määrittely - Vuosien kuluessa kriteerit diagnosointiin ovat jonkin verran vaihdelleet. Tällä hetkellä skitsofrenian diagnoosi edellyttää että potilaalla on ilmennyt vähintään kahden kuukauden ajan ainakin kaksi sairaudelle tyypillistä oiretta näistä viidestä: 1. harhaluulot 2. aistiharhat 3. hajanainen puhe (esimerkiksi toistuva puheen syrjähtely tai epäyhtenäisyys) 4. pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvämotorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys (katatonia) 5. niin kutsutut negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen, puheen selvä köyhtyminen tai tahdottomuus). - Lisäksi diagnoosin saamiseksi edellytetään sosiaalisen toimintakyvyn selvää heikentymistä

Riskitekijät Perinnölliset tekijät edistävät taudin puhkeamista siten, että lapsella jonka vanhempi sairastaa skitsofreniaa, on 10% todennäköisyys sairastua samaan tautiin. Muita riskitekijöitä voivat olla keskushermoston varhaiskehityksen häiriöt ja sisäiset tai ulkoiset stressitekijät, kuten elämänkriisi On löytynyt myös viitteitä siitä, että erilaiset infektiot raskausaikana saattavat edesauttaa taudin puhkeamista myöhemmällä iällä. Alkoholin ja huumeiden, varsinkin kannabiksen käyttö lisää huomattavasti riskiä sairastua skitsofreniaan.

Ennakko-oireet Kolmella neljästä sairastuneesta on ilmennyt erilaisia ennakko-oireita kuukausia, tai jopa vuosia ennen varsinaisen taudin puhkeamista Ennakko-oireita voivat olla mm. - masentuneisuus ja mielialan vaihtelu - lisääntyvä vaikeus tuntea nautintoa - eristäytyminen ja vetäytyminen ihmissuhteista - oudot ajatukset - vaikeus keskittyä, muistaa tai tehdä päätöksiä - huono stressinsietokyky - unihäiriöt, psyykkisen energian ja motivaation heikentyminen - Monet näistä ennakko-oireista saattavat kuitenkin olla ohimeneviä, murrosikään liittyviä, tai viitata masennusjakson alkamiseen

Oireet Aistiharhat eli hallusinaatiot: Yleisimpänä kuuloharhat, jolloin potilas kuulee puhetta tai sanoja ja saattaa jopa keskustella kuulemiensa äänien kanssa. Kuuloharhojen lisäksi skitsofreniaa sairastavalla voi ilmetä myös näköharhoja, ja harvoin myös haju- tai makuaistin harhoja Puheen häiriöt: Puhe voi olla hyvin epäloogista, sisältää omia sanoja, takertua yksityiskohtiin ja olla samojen asioiden toistamista Ajatustoiminnan häiriöt: - Estyneet motoriset toiminnot, toisten ihmisten matkiminen, tahdottomuus, sekä motivaation puute, jotka voivat johtaa totaaliseen liikkumattomuuteen ja puhumattomuuteen - Tahdottomuus voi myös johtaa kyvyttömyyteen tuntea nautintoa, pelkoa, ahdistusta tai muita tunteita

Harhaluulot: Harhaluulot ovat perusteettomia uskomuksia, joista henkilö pitää tiukasti kiinni Yleisiä harhaluuloja ovat erilaiset pelot seuratuksi tai vakoilluksi tulemisesta ja ihmisten eleitten ja sanojen väärin tulkitseminen Keskushermoston toiminnan häiriöt: Yleisimpiä ovat vaikeudet keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä, lyhytkestoisessa muistissa, tiedon vastaanottamisessa ja käsittelyssä sekä päätöksen teossa. Kaikilla skitsofreniaa sairastavilla näitä oireita ei esiinny, vaan jotkut ovat hyvin lahjakkaita ja luovia

Oireiden jako Skitsofrenian oireet voidaan jakaa kahteen ryhmään: ~positiiviset oireet, joihin kuuluvat ns. normaalin elämän kannalta ylimääräiset asiat kuten aistiharhat, harhaluulot, käyttäytymisen ja puheen hajanaisuus ja katatonia ~negatiiviset oireet, joihin taas luokitellaan normaalin elämän kannalta puutoksellisia asioita kuten tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, tahdottomuus ja kyvyttömyys tuntea mielihyvää

Hoitomenetelmät Skitsofreniaa hoidetaan ensisijaisesti antipsykoottisilla lääkkeillä, eli neurolepteillä, joiden teho perustuu rauhoittavaan vaikutukseen Lääkkeet tehoavat eri potilaille eri tavalla, ja joillekkin niistä ei ole lainkaan apua Ongelmana on, että neuroleptit heikentävät elämänlaatua, ja on tutkittu, että vain kahden vuoden käyttö pienentää aivoja jo huomattavasti Lääkkeisiin liittyy myös hyvin paljon sivuvaikutuksia, joista yleisimpiä ovat: väsymys lihominen tunteiden latistuminen muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen Suun kuivuminen kömpelyys eli motoriset häiriöt pakkoliikkeet impotenssi ja muut sukupuolitoimintojen häiriöt näköhäiriöt huimaus rauhattomuus ihottumat pahoinvointi ja oksentelu

Lääkehoidon lisäksi potilaalle annetaan yleensä psykososiaalista hoitoa, esimerkiksi tukea antavia keskusteluja ja terapioita, joiden tarkoituksena on tukea paranemista Joskus saatetaan käyttää myös rajumpia rauhoitusmenetelmiä, kuten lepositeitä ja sähköshokkeja

http://www. youtube. com/watch. v=PVHNGZ0Omx0 http://www. youtube http://www.youtube.com/watch?v=PVHNGZ0Omx0 http://www.youtube.com/watch?v=0vvU-Ajwbok

Lähteet http://fi.wikipedia.org/wiki/Skitsofrenia http://fi.wikipedia.org/wiki/Neurolepti http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148#s5 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00031& p_haku=skitsofrenia#s4 http://z6.invisionfree.com/bbubuset/ar/t2.htm https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/35879/Opinnaytetyo. pdf?sequence=1