SKITSOFRENIA. Mitä skitsofrenia on? Skitsofrenia eli jakomielitauti on vakava psykiatrinen sairaus, joka puhkeaa yleensä nuorella aikuisiällä. Skitsofreniaa.

Esitys aiheesta: "SKITSOFRENIA. Mitä skitsofrenia on? Skitsofrenia eli jakomielitauti on vakava psykiatrinen sairaus, joka puhkeaa yleensä nuorella aikuisiällä. Skitsofreniaa."— Esityksen transkriptio:

1 SKITSOFRENIA

2 Mitä skitsofrenia on? Skitsofrenia eli jakomielitauti on vakava psykiatrinen sairaus, joka puhkeaa yleensä nuorella aikuisiällä. Skitsofreniaa sairastavien henkilöiden (skitsofreenikoiden) keskeisiä oireita ovat todellisuuden tajun heikkeneminen, tahtoelämän ja ajattelutoimintojen häiriintyminen, tunteiden ja ajatusten välisen yhteyden ja johdonmukaisuuden katkeaminen https://www.youtube.com/watc h?v=i4b- _bNsajY&feature=related https://www.youtube.com/watc h?v=i4b- _bNsajY&feature=related

3 Skitsofrenia jaetaan viiteen alatyyppiin paranoidinen skitsofrenia (vaino- ja kuuloharhat) hebefreeninen tai hajanainen skitsofrenia (taantuminen, harkitsematon käytös ja puhe) katatooninen skitsofrenia (oudot kasvojen ilmeet ja kehon asennot, autismi, nykyään harvinainen) jäsentymätön skitsofrenia (mikään edellä mainituista alatyypeistä ei sovi, yleisin) jäännöstyyppinen skitsofrenia (positiiviset oireet puuttuvat, negatiiviset oireet)

4 Skitsofrenian määritelmä Nykyisen määritelmän mukaan skitsofrenian diagnoosi edellyttää, että henkilöllä on ilmennyt 1-6 kuukauden ajan ainakin kaksi sairaudelle ominaisesta viidestä oiretyypistä: 1.Harhaluulot 2.Aistiharhat 3.Hajanainen puhe (esimerkiksi toistuva selvä puheen syrjähtely tai epäyhtenäisyys) 4.Pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvä motorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys 5.Niin kutsutut negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen, puheen selvä köyhtyminen tai tahdottomuus). Näiden oireiden lisäksi skitsofrenian diagnoosin edellytyksenä on se, että sairastuneen sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ja että tämä toimintakyvyn heikentyminen on kestänyt yhtäjaksoisesti muutaman kuukauden ajan.

5 Skitsofrenian oireet http://psychcentral.com/quizzes/schizophrenia.htm Esioireena voi olla henkilön muuttuminen avoimesta sulkeutuneeksi tai kiltistä vihamieliseksi. Hän kokee epäluuloisuutta ympäristöä kohtaan ja vetäytyy yhä enemmän omiin oloihinsa. Nuoren kohdalla samantapainen käytös saattaa liittyä murrosikään, eikä sitä pidä sotkea sairauteen. Sairastunut saattaa jatkuvasti valvoa, hän on levoton, keskittymiskyky romahtaa ja ruokahalukin häviää. Ehkä hän herättää huomiota naureskelemalla itsekseen tai itkemällä jatkuvasti. Hän voi saada ”puheripulin” tai hänen ajatuksensa hyppii sinne tänne. Puheesta on vaikea saada selvää. Samoin tunteiden ilmaisu ei noudata totuttuja tapoja esim. muut ovat surullisia niin hän on iloinen, ja päinvastoin. Skitsofrenian varsinaisiin oireisiin liittyy aina todellisuudentajun häiriöitä. Sairastumishetkellä mieli hajoaa ja harha-aistimukset valtaavat alaa. Sairastunut pyrkii eristäytymään todellisuudesta. Sen rinnalle syntyy ikään kuin hänen oma sisäinen maailmansa. Hän kuulee, tuntee ja näkee sellaista, mikä syntyy hänen omassa mielessään. Sisäisen maailman muutos ja siihen liittyvät pelot vaikeuttavat hänen elämäänsä, eikä hän pysty toimimaan kuten aikaisemmin.

6 Kahdenlaisia oireita ja väkivaltaisuus Skitsofrenian oireet jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin. Positiiviset oireet ovat harhaluuloja, aistiharhat (kuuloharhat), outo käyttäytyminen ja ajatushäiriöt. Negatiivisiin oireisiin luetaan tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, epäsosiaalisuus, apatia ja huomiokyvyn lasku. Skitsofreniaa sairastava on harvoin väkivaltainen. Sairauteen liittyvä levottomuus ei ole merkki aggressiivisuudesta. Tilasta kuitenkin saattaa kehkeytyä väkivaltainen, mikäli sairas tuntee, että hänen toiveitaan ei oteta lainkaan huomioon tai jos hän on voimakkaiden harhojen vallassa. Hän saattaa tuntea itsensä uhatuksi. Itsensä vahingoittaminen on tavallisempaa kuin väkivaltaisuus toisia kohtaan. Aggressiivisuus on myös yksilöllistä. Sairaus ja sen oireet saattavat tuntua käsittämättömiltä. Kun potilas kokee itsensä uhatuksi, tunne on hänelle todellinen. Olotilan aiheuttaa sairaus. Uhkaava käyttäytyminen, yhtä lailla kuin vetäytyminenkin, saattavat olla puolustuskeinoja.

7 Skitsofrenian syyt Tutkimusten valossa erilaiset perinnölliset tekijät lisäävät alttiutta sairastua skitsofreniaan. Noin joka kymmenes lapsi sairastuu elinaikanaan skitsofreniaan, jos jompikumpi hänen vanhemmistaan sairastaa skitsofreniaa. Toistaiseksi suurelta osin tuntemattomien perinnöllisten tekijöiden lisäksi erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat sairauden kehittymiseen. Osalla skitsofreniaan sairastuneista henkilöistä on todettu toiminnallisesti merkittäviä muutoksia erityisesti aivojen otsa- ja ohimolohkojen hienorakenteessa ja toiminnassa. Nämä löydökset voivat selittää ainakin osin sen seikan, että osalla skitsofreniaan sairastuneista ilmenee vaikeuksia tarkkaavaisuuden ylläpidossa, lyhytkestoisessa muistissa ja päätösten toimeenpanossa. Näitä muutoksia aivojen toiminnassa ja neuropsykologissa toiminnoissa ei kuitenkaan todeta läheskään kaikilla skitsofreniaa sairastavilla. (http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot)http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot

8 Yleisyys ja periytyvyys Noin joka sadas ihminen sairastaa skitsofreniaa. Sairauden esiintyvyys Suomessa on 0,5-1,5% eli Suomessa on noin 50 000 skitsofreniapotilasta. Sairaus puhkeaa miehillä yleensä aikaisemmin kuin naisilla. Joka vuosi noin 13% skitsofreenikkoa saa sairaalahoitoa ja 6% on pysyvästi sairaalahoidossa. Jos suvussa on esiintynyt skitsofreniaa, myös jälkeläisillä on suurempi riski sairastua verrattuna normaaliväestöön. Tarkkaa tietoa periytyvyyden osuudesta taudin puhkeamiseen ei ole. Normaaliväestön skitsofreniariski on noin 1 %, skitsofreniapotilaiden sisarusten 9 %, lasten 13 % ja 2. asteen sukulaisten noin 5 %. Jos molemmat vanhemmat sairastavat skitsofreniaa, lapsen riski on noin 45 %. Skitsofreniavanhempien adoptoitavaksi antamien lasten sairastumisriski on pienempi kuin sairaiden vanhempien kanssa kasvaneilla lapsilla. Myös äidin raskausaikaan ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot voivat lisätä lapsen sairastumisriskiä. Identtisen kaksosen riski sairastua skitsofreniaan on noin 50 %, jos hänen kaksosparinsa jo sairastaa skitsofreniaa. Erilaiset raskauden ja raskauden aikaiset sairaudet tai synnytyshäiriöt lisäävät jonkin verran syntyvän lapsen alttiutta sairastua skitsofreniaan.

9 Parantumisen ennuste Skitsofrenian sairastamiseen liittyy jaksoja, jolloin potilaat ovat lähes täysin oireettomia. Näitä jaksoja seuraa kuitenkin toistuvasti psykoosivaiheita. Noin 30 % ensimmäistä kertaa skitsofreeniseen psykoosiin sairastuneista on 5 - 10 vuoden kuluttua oireettomia. Vain noin 10 % jää niin vaikealle asteelle, että jokapäiväinen sosiaalinen elämä ei onnistu ilman apua. Skitsofrenian ennuste paranee, jos sairaus tunnistetaan varhain ja siten hoito myös päästään aloittamaan varhain. Lisäksi on osoitettu, että jos psykoosivaihetta ei hoideta nopeasti ja riittävän hyvin, se huonontaa myös sairauden kokonaisennustetta, sillä hoitamaton psykoottinen tila on vahingollinen keskushermostolle. Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on 2-3 kertainen normaaliväestöön nähden. Kuolleisuus on suurin niillä, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä. Nuorten skitsofreniapotilaiden ylikuolleisuus johtuu pääasiassa itsemurhista.

10 Hoito, lääkitys ja seuranta Skitsofrenia on pitkäaikainen, usein elinikäinen sairaus. Keskeistä hoidossa on suunnitella hoito, potilaan ja hänen omaistensa tarpeet huomioon ottaen. Hoito toteutetaan ensisijaisesti avohoidossa. Hoito koostuu lääkehoidosta, psykososiaalisesta yksilöhoidosta, perheen psykoedukaatiosta ja potilaan kuntoutuksesta. Lääkehoito jakautuu tehokkaaseen akuuttien psykoosien hoitoon sekä pitkäaikaishoitoon, jolla varmistetaan akuuttivaiheen oireiden pysyminen poissa. Käytetyt lääkkeet ovat kummassakin tapauksessa pitkälti samoja. Tavanomaiset sekä toisen ja kolmannen polven psykoosilääkkeet ovat tehokkaita skitsofrenian hoidossa. Psykoosivaiheen jälkeen lääkitystä vähennetään asteittain, kunnes saavutetaan annos, joka on pienin mahdollinen oireet hallinnassa pitävä ja ei aiheuta sivuoireita. Sivuoireiden vuoksi lääkitystä suunniteltaessa on otettava huomioon potilaan aikaisemmat kokemukset lääkkeistä sekä mahdolliset muut sairaudet tai lääkkeet, koska yksilöllisiä eroja esiintyy. Toisen polven uudet atyyppiset eli epätyypilliset psykoosilääkkeet ovat osoittautuneet tavanomaisten veroisiksi skitsofrenian hoidossa ja koska niihin liittyy vähemmän haittavaikutuksia, ne ovat syrjäyttäneet perinteiset psykoosilääkkeet skitsofrenian nykyhoidossa. Psykoosilääkkeitä tulee pyrkiä käyttämään monoterapiana eli yhtä lääkettä kerrallaan. Pitkävaikutteisten injektiolääkkeiden käyttömahdollisuus tulee huomioida aina, kun suun kautta tapahtuvaa lääkitystä ei voida varmistaa toteutuvaksi. Skitsofreenikon seurantaan kuuluvat elinikäiset hoidot, niin lääkkeelliset kuin terapiamuotoisetkin. Myös erilaiset kuntoutusohjelmat kuuluvat seurantaan. Terapian, muiden psykososiaalisten hoitojen ja kuntoutuksen tarve määritetään ja toteutetaan yksilöllisesti potilaan ja hänen perheensä tarpeiden mukaisesti kirjallista hoitosuunnitelmaa noudattaen.

11 Tosiasioita skitsofreniasta sairaus sairauksien joukossa valtaosa potilaista kuntoutuu skitsofrenia ei ole itse aiheutettu puhkeamisesta ei voi syyttää vanhempiaan tai perinnöllisyyttään sairastuneet eivät ole yleisesti väkivaltaisia eivätkä vaarallisia sairastuneella ei ole kahtia jakautunutta persoonaa älykkyydeltään skitsofreniaa sairastavat eivät poikkea muista skitsofrenia on monen tekijän summa sairastuminen liittyy selviytymiseen elämän taitekohdissa

12 Lähteet NETTI: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148 http://www.skitsofreniainfo.fi/oireet/Skitsofrenian_oireet_moninaisia_ja_yksilollisia http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=CFE480DFB9054B360485AE9951E4F4A5?id=hoi35050 http://www.introspekt.fi/artikkelit/tietoa-skitsofreniasta-totuus-on-harhaa-vain-harha-on-totta/ http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot http://www.nimh.nih.gov/health/topics/schizophrenia/index.shtml KUVAT: https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#imgrc=LkMMBJwAbbzS-M%3A https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#imgrc=LkMMBJwAbbzS-M%3A https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#imgrc=EDhLzbxSkJZ2MM%3A https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#imgrc=EDhLzbxSkJZ2MM%3A https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#imgrc=1E_IE8vxRGaSyM%3A https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#imgrc=1E_IE8vxRGaSyM%3A https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#tbm=isc https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#tbm=isc https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#tbm=isch&q=schizophrenia&imgrc=y9RRt-BBRT4-HM%3A https://www.google.fi/search?q=skitsofrenia&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0CAcQ_AUoAWoVChMImuC3rub7xwIVKNVyCh3vTw as&biw=1366&bih=633#tbm=isch&q=schizophrenia&imgrc=y9RRt-BBRT4-HM%3A