Looginen viitekehys Logic Framework Approach (LFA)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Advertisements

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja lobbaus Ulpu Iivari KTOL:n koulutustilaisuudessa
Työhönvalmennuksella työelämään
KELPO projekti Tuija Ikäläinen, koordinaattori
Korkeakoulutus 1.Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Tämä on SUUNTA-työkalun käyttöön opastava diaesitys
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Alustava liiketoimintasuunnitelma
PK-kehittämispalvelut
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
OHJAAMINEN.
Finnvera - rooli pk-yritysten rahoittajana ja tulevaisuuden näkymät Yrittäjävaltuuskunnan kokous Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto,
Korkeakoulujen opetuksen ja oppimisen digitaalisen tuen hankkeet.
Keski-Uudenmaan teatteri KUT & TEOS-hankkeen hedelmät.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Kuinka rajata ja määritellä TKI-opintopisteet? Kaisu Piiroinen.
Kuukasjärvi Leena Nieminen Hanna-Mari Vänttilä Marika.
Hahmotelma nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta Kokkolassa Nuorta ei jätetä seminaari Ronnie Djupsund.
Miten hyvä opetus eroaa huonosta?
”YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI” Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä.
Yhteishankintakoulutuksesta apua rekrytointiin
Vinkkejä koko koulun ASPnet- profiilin kirkastamiseksi ml. toimintakulttuuri Työpaja 3.
Simulaattorikoulutuksen jälkipuinti – osa oppimisprosessia.
Toteuttava taho: nimi: pvm: 11. joulukuuta 2014 OPINNÄYTETYÖ Valttikiri.
ComPa- projektin lopetusseminaari Muurmansk HANKKEEN TEORIAA - TOIMINTATUTKIMUS JA PRAGMATISTINEN FILOSOFIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ KYÖSTI.
− työkalu toiminnan suunnittelun ja suunnitelman arvioinnin tueksi
Jukka Vehviläinen, DiaLoog AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä toteuttaa hankkeen, jonka aikana (v. 2010) suunnitellaan.
Maakunnallisesta omistajaohjaus- ja omistajapolitiikkavalmistelusta - alatyöryhmän johtopäätöksiä Paras-johtoryhmälle Jyrki Myllyvirta
Projekti käsitteenä Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta.
Onnistunut IT-projekti - Haaveesta totta? Tiken näkemys
Viestintäsuunnitelma
Matti Piispanen Seurakuntarakenteiden kehittäminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Paikallisidentiteetin merkitys
Leena Björkqvist TeiniMinno –esiselvityshanke 2014 Arviointisuunnitelma Leena Björkqvist, Metropolia AMK TeiniMinno –esiselvitys arvoidaan suhteessa.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 11 - Teemu Mutanen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Lisätiedon arvo.
Miten laatutyöhön sitoutetaan?
Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Osa: Tausta-aineisto.
Innova Länsi-Suomen akk
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
Kulttuurin ja luovan alan T&K-projektien sisäisen arvioinnin kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa Robert Arpo
Oodin kurssi-ilmoittautumisten priorisointityökalu Teemu Ajalin Opiskelijarekisteri.
Projektityöskentely Projekti käsitteenä Projektin vaiheet Projektin asettaminen Projektin suunnittelu Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Projektin.
OSKO –projekti Keski-Suomen työpajojen verkostoitumishanke itsearvioinnin näkökulmasta.
Sosiaalinen markkinointi Monikulttuurinen ehkäisevä päihdekasvatus Ohjausryhmän suunnittelupäivä
MIKÄ ON PROJEKTI / HANKE?. Projekti  …. On joukko ihmisiä ja muita resursseja, jotka on tilapäisesti koottu yhteen suorittamaan tiettyä tehtävää,
Dokumentointipohjat 1-5 milj. € hankkeiden hankearviointiin (kevennetty vaihtoehto word-arviointikehikolle) JulkICT 10/2016.
ABC – Askeleet nuorten tieto- ja neuvontapalvelun
Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja palvelutiedon hallinta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014
Yritykset 2014 Pohjanmaa.
Tuotanto 2013 Pohjanmaa.
Yritykset 2015 Pohjanmaa.
Väestönmuutokset 2015 Pohjanmaa.
Looginen viitekehys Logic Framework Approach (LFA)
Projektinhallinta ja opiskelu
Arvioinnista arkipäivää
Saatteeksi PP-pohjan käyttäjälle
Sisäinen laskentatoimi
Tuotanto Pohjanmaa.
Työvoima 2016 Pohjanmaa.
Suunnittelu Vain hyvällä suunnittelulla päästään vapaaehtoistoiminnassakin tuloksiin. Suunnittelun perustana on tilanteen analysointi. Analyysin jälkeen.
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
Väestönmuutokset 2016 Pohjanmaa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016
Yritykset 2016 Pohjanmaa.
Tuotanto Pohjanmaa.
Väestönmuutokset 2017 Pohjanmaa.
Työvoima 2015 Pohjanmaa.
Tuotanto Pohjanmaa.
Suhdannekatsaus huhtikuu 2018
Esityksen transkriptio:

Looginen viitekehys Logic Framework Approach (LFA) LFA on: - keino hankkeen jäsentämiseen ja analysointiin - jäsennellyn vuoropuhelun kysymyspatteristo - suunnitteluväline (ongelmat, tavoitteet, jne.) - tapa osallistaa, luoda omistajuutta jne. - tavallista maalaisjärkeä. Lisätietoja: www.google.com: Logic Framework Approach

LFA-metodin vaiheet Hankkeen kontekstin analysointi Hankkeen sidosryhmien analysointi Ongelma-/tilanneanalyysi Hankkeen tavoitteiden analysointi Toimintasuunnitelma Resurssien suunnittelu Indikaattorit/mittarit tavoitteiden toteutumiselle Riskien analysointi ja hallinta Olettamusten analysointi ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Miksi LFA-analyysi tulee tehdä? LFA-analyysin käyttö hankkeen valmistelussa edistää: OSALLISTUMISTA: Hankkeen tärkeimmät sidosryhmät tulee kutsua mukaan suunnittelemaan, tai ainakin kommentoimaan esitettyjä hanketoimenpiteitä. YHTEISYMMÄRRYSTÄ: Analyysi tulee tehdä yhteistyönä, jotta hankkeen osapuolet saavat yhteisen käsityksen hankkeen roolista. SELKEYTTÄ: Ennen hankkeen alkua kaikilla tulee olla visio siitä, mitä hankkeella halutaan saavuttaa. OMISTAJUUTTA: Tärkeimpien sidosryhmien tulee kokea hankkeeseen kohdistuvaa omistajuutta sekä olla halukkaita sitoutumaan hankkeen tuloksiin. AVAINTEKIJÖITÄ: Hankkeen tulee olla merkityksellinen, toteutettavissa ja kestävä. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Mikä heikentää LFA:n kiinnostavuutta? Sidosryhmillä saattaa olla omat intressinsä: HANKESALKKU: Rahoittaja voi joissain tapauksissa tavoitella monipuolista hankesalkkua; mikäli samankaltainen hanke juuri on hyväksytty, saattaa hyväkin hanke jäädä ilman rahoitusta. STRATEGISET PAINOPISTEET: Rahoittaja haluaa ehkä kohdistaa käytettävissä olevat varat tietyille strategisesti keskeisille sidosryhmille tietyllä alueella. TÄYDENTÄVYYDEN PUUTTUMINEN: Hankevaroja ei käytetä suunnitellusti, vaan budjetin paikkaamiseen leikkausten vuoksi. POLIITTINEN TAHTO: Saattaa olla tahtoa rahoittaa tietynlaista jatkuvaa toimintaa hankkeilla. BUDJETTIRAJOITTEET: Tietynlainen toiminta halutaan varojen uupumisen vuoksi rahoittaa ulkopuolisella rahoituksella. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Vaihe1: Kontekstianalyysi Mikä on hankkeen konteksti? Mitkä ovat aikaisemmat kokemukset? Kontekstianalyysi voidaan tehdä monin eri tavoin, mutta tyypillinen siihen käytettävä metodi on SWOT-analyysi. Analyysin tavoitteena on luoda yhteinen lähtökohta niille haasteille, joihin hankkeen tulee vastata. Kontekstianalyysin hyödyn havainnollistamiseksi näytämme esimerkkinä fiktiivisen hankkeen ”Meta Happy”, jonka tavoitteena on rakennusalan kehittäminen. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Meta Happyn kontekstianalyysi (SWOT-SW) Vahvuudet (S) Heikkoudet (W) 1. Alalla on menestyneitä yrityksiä 1. Yritysten yhteistyö on heikkoa 2. Yritykset tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa 2. Vastavalmistuneilla rakentajilla ei ole samaa osaamista kuin alalla pitkään olleilla 3. Työ tehdään lähellä asiakasta 3. Aikataulut eivät pidä ja tästä syystä koordinointi kärsii Meta Happy –ryhmittymän päätelmät: “Parhaat mahdollisuutemme kehittää alaa piilevät heikkouksien korjaamisessa.” ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Meta Happyn kontekstianalyysi (SWOT-OT) Mahdollisuudet (O) Uhat (T) 1. Uuden kärkiteknologian mahdollistamat materiaalit tekevät asumisesta edullisempaa 1. Yritysten välinen kilpailu on alalle haitallista 2. Yritysten kansainväliset verkostot ovat hyviä 2. Hankintatapojen vuoksi rakennushankkeet ovat pirstoutuneita – kukaan ei ole vastuussa 3. Edistykselliset tuotantomenetelmät 3. Yksittäiset laatupoikkeavuudet vahingoittaa koko alan mainetta Meta Happy -ryhmittymän päätelmät: “Työstetään heikkouksia, jotta uhat eivät toteudu.” ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Vaihe 2: Sidosryhmäanalyysi Hankkeen sidosryhmät voidaan jakaa neljään ryhmään: edunsaajat/kohderyhmät toteuttajat päättäjät rahoittajat Jotta voimme tietää, onko henkilö (tai organisaatio) hankkeen sidosryhmä, tulee kysyä miksi henkilö on sidosryhmä ja miten hän tulee hyötymään hankkeesta. Hankesuunnittelussa suositellaan, että kaikki sidosryhmät saavat osallistua suunnitteluun, tai ainakin ovat siitä tietoisia. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Meta Happyn sidosryhmämatriisi Hyödynsaajat/ kohderyhmä Organisaatio/ henkilö Miksi on sidosryhmä? Miten hyötyy hankkeesta? Rakennusalan yritykset Muodostavat teollisen pohjan Saavat omalle toiminnalleen tarpeellista tietoa Korkeakoulut Kouluttavat tulevaa työvoimaa Hyötyvät paremmista koulutusohjelmista Toteuttajat Meta Happy -ryhmittymä Omaa tarvittavan osaamisen hankkeen läpivientiin Kartuttavat osaamista hankkeen avulla Päättäjät Kunnalliset rakennustarkastajat Lopputarkastavat rakennuksia ja osallistuvat hankintaprosesseihin Saavat tietoa riskeistä ja niiden kustannuksista, mikäli toteutuvat Rahoittajat Pohjanmaan liitto Liitto hallinnoi saatavilla olevia EAKR-varoja Hyödyllisen ja tärkeän, EAKR-vaatimukset täyttävän hankkeen muodossa ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Vaihe 3: Ongelma-/tilanneanalyysi Vaikutukset Havaittu ongelma Syyt

Ongelmapuun suhde tavoitepuuhun: Tavoitteena ongelman ratkaisu Ongelmapuun suhde tavoitepuuhun: Vaikutukset Kehittämistavoite Havaittu ongelma Hanketavoite Tulos Syyt Toiminta

LFA-työpaja Hyvä ongelma-/tilanneanalyysi on hyvän hankkeen lähtökohta. Kokonaisen LFA-työpajan läpivienti kestää 2 ½ päivää, mutta se voi loppupäässä säästää useamman kuukauden edestä hanketyötä. Yhteinen kokous on joka tapauksessa suositeltava. Moderaattori jakaa kortit ja pyytää sidosryhmiä muodostamaan ongelma- ja tavoitepuut. Tärkeä osa työpajaa on osallistujien haastaminen kyseenalaistamaan ongelman juuren, syiden ja vaikutusten väliset yhteydet.

Meta Happyn ongelmapuu Sairaudet ja kärsimys Suuressa osassa uusista taloista on vesi- ja kosteusvaurioita Hankintamenettely johtaa siihen, ettei vastuullisia käytännössä ole Ne, jotka rakentavat itse, yliarvioivat oman osaamisensa Uusilla rakennusmiehillä ei ole riittävästi osaamista Tarve säästää energiankulutuksessa eristämällä johtaa taloihin, jotka eivät hengitä Sairauksista johtuvat yhteiskunnan taloudelliset menetykset ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Vaihe 4: Tavoiteanalyysi Tavoiteanalyysi kuvaa tilannetta, jossa ongelmapuun ongelmat on ratkaistu. Tavoiteanalyysi jaetaan kahteen osaan; kehittämistavoitteisiin ja hanketavoitteisiin. Näiden ero on olettamuksessa, jonka hanke tekee ja joka toimii lähtökohtana rahoittajan päätökselle. Taustalla olevat eri työpaketit (TP) ovat perusteltuja, sillä ne johtavat hanketavoitteeseen. Johdonmukaisuus työpakettien ja hanketavoitteen välillä on keskeinen arviointikriteeri. Tavoiteanalyysiin yhdistyy olettamus/riskianalyysi, jolla on tärkeä rooli sekä hankkeen valmistelussa että hankkeen arvioinnissa. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Meta Happyn tavoitematriisi Toimintalogiikka (interventiologiikka) Tavoite Indikaattori/ mittaustapa tulosten arvioinnissa Olettamus/riski Kehittämistavoite Korkeampi teollinen tuottavuus Rahoittajan olettamus Olettamus on väärä Hanketavoite Hyvinvoivaa työvoimaa terveissä taloissa Sidosryhmähaastattelut TP1 - TP4 johtavat hanketavoitteeseen TP1: Talojen remontointi Uusien kustannustehokkaiden remontointikäytäntöjen luonti Uusien suositeltavien käytäntöjen määrä Suosituksia ei noudateta TP2: Käsityöläisten ja rakentajien kouluttaminen Rakentajat tuntevat väärien työtapojen tuottamat riskit Uusien kurssien ja niihin osallistuvien opiskelijoiden määrä Vanhoja, huonoja työtapoja käytetään myös jatkossa TP 3: Turvalliset ja energiatehokkaat talot Energiaa säästävien materiaalien riskien tuntemus Kursseille ei tule osallistujia TP4: Koordinoidut hankinnat “Omistajuus” tuotantoketjussa Julkaistujen tutkimusraporttien sekä konferenssien määrä Tulokset eivät vaikuta alaan

Vaihe 5: Toimenpidesuunnitelma Hankkeen toimenpiteet pitää suunnitella, jotta hanke etenisi ongelmasta tavoitteeseen. Siirtyminen ei onnistu, mikäli hankkeella ei ole SMART-tavoitetta: SMART on kirjainlyhenne sanoista Specific = täsmällinen Measurable = mitattavissa Acknowledged = tunnustettu Realistic = realistinen Time-bound = aikataulutettu Tavoitteet, jotka eivät noudata SMART-mallia, tulee pitää selkeästi muista erillään ja käsitellä hankkeen olettamuksina. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Meta Happyn toimintamatriisi TP Tulos Indikaattori Toiminta Milloin 1 Uudet remontointi-käytännöt Uusien, käyttöön otettujen käytäntöjen määrä Työpajat ja seminaarit Näytöskohteiden rakentaminen Ennen 6. kk 2 Rakentajien osaamisen lisääntyminen Kurssien ja niihin osallistuvien opiskelijoiden määrä Opiskelijoille suunnatut kurssit Yleisölle suunnatut kurssit Ennen12. kk 3 Eristyksen vaikutusten parempi tuntemus Kurssien määrä Yritystyöpajat Tutkimus Sidosryhmille suunnatut kurssit Ennen18. kk 4 Uudet hankinta-käytännöt Julkaistujen raporttien sekä konferenssi-osallistumisten määrä Alan tutkimus Viranomaiskeskustelut Ennen 24. kk ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Vaihe 6: Resurssien suunnittelu Kun hanke suunnittelee toimintaansa, on tärkeää, että sillä on käytettävissä oikeanlaista osaamista ja henkilöitä, jotka voivat toteuttaa toimenpiteet. Liian usein henkilöstöresurssit unohtuvat ja keskitytään vain taloudellisiin voimavaroihin. Henkilötyökuukaudet voivat toimia taloudellisten voimavarojen suunnittelun perustana. Hankkeen suunnittelussa apua voi olla Gantt-taulukosta: Project month 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Vaiheet 7-9: Indikaattorit, olettamukset & riskit Indikaattoreiden tulee mitata hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Ne voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä. Olettamukset ja riskit ovat kolikon kaksi eri puolta. Oletamme, että tietynlainen toiminta johtaa tiettyyn tavoitteeseen. Riskianalyysin avulla määritämme ne tekijät, jotka voivat johtaa muuhun lopputulokseen. Monimutkaisemmissa tapauksissa riskit voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin sellaisiin, ja joissain tapauksissa niiden tärkeysjärjestys voidaan osoittaa numeerisella arvolla. Tämä on useimmiten tarpeen vain erityisen pitkälle kehittyneissä hankkeissa, jotka ajallisestikin ovat pidempiä. ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO www.obotnia.fi facebook.com/obotnia

Kiitos mielenkiinnosta!