HERMOSTO Janica Karppinen 2b.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LIHAKSET.
Advertisements

Mekaaninen energia voimatarinoita
Ihminen.
Hermosolu, hermoimpulssi, synapsit, refleksit
Voimavaroja arkeen, vuorokausirytmi osana hyvinvointia
PS aivot Anne Rongas © Anne Rongas.
Kysymykset eivät ole kovin vaikeita, joten älä huijaa!.
Vireystilan säätely Ulkoiset tekijät Biologiset tekijät
Toni Auranen, (S Biological H-M Interfaces, 2 ov, L) Kuvat kirjoista:
Ihminen.
Mitä nuuska sisältää? Ruotsalainen kostea nuuska sisältää noin kemiallista ainetta, kuten * Nikotiinia 0,5–1,0% * Syöpävaarallisia aineita, esim.
RIIPPUVUUS eli ADDIKTIO
S. 152 – I7e8NrYHE Uni s. 152 – I7e8NrYHE.
Oppimisen neurokognitiivinen tausta II
Elimistön tasapaino.
Taitoihin liittyvien käsitteiden määrittelyä
Kappale 12 Tiedät keskus- ja ääreishermoston eron tässä vaiheessa. Kuva 40 B. Keskushermosto: aivot ja selkäydin Ääreishermoston tuntohermosolut tuovat.
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Kappale 11 Sähköinen tiedonkulku tapahtuu hermostossa.
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
3. TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
1. IHMINEN.
Alkoholi.
4. VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖ
Sensorinen integraatio
Tuki- ja Liikuntaelimistö
7. Vaikeuksien kanssa ystävystyminen
Muuttuva suoraviivainen liike
SYDÄN ja verenkiertoelimistö
UNI Unen rakenne 1. Vaihe >kevyt, lähes hereillä, 2. vaihe uni syvenee, 3-4. hidasaaltouni, syvä uni, josta siirtymä 2. vaiheen kautta REM-uneen, jossa.
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Henkisen hyvinvoinnin häiriöt 1,5 % väestöstä sairastuu vuosittain 20% suomalaisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä Sukupuolierot melko suuret.
Viestintätaidot Toisen varapiirikuvernöörin koulutus.
Kroppasuhde, mielihyvä ja riippuvuus Kirjan sivut
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Ongelmanratkaisu (1.) -ongelmana voidaan pitää tilannetta jossa on tavoite (>muutos) muttei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Arkipäivän ongelmia esim:
Hermosolun rakenne ja toiminta
Hermosto Hermosto jaetaan: 1. Keskushermosto (aivot + selkäydin)
Parkinson.
BIOLOGINEN NÄKÖKULMA TIEDONKÄSITTELYYN
HERMOSTON FYSIOLOGIA II
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
NUKKUMINEN aivosähkökäyrän (EEG) avulla hahmoteltu unisykli
Hermoston rakenne ja toiminta
Sukupuolihormonit Nainen:
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
Havaitseminen havainnon rakentuminen:
Päihdyttäviä paineita
Nivelten, lihasten ja luuston rakenne ja toiminta
Mielihyvä & Riippuvuus
Tekijät: Elsa, Noora ja jemina
ESIINTYMISKUUME SYY: Toisten ihmisten läsnäolo kohottaa vireystilaa.
Aivojen mielihyvärata ja päihteiden vaikutus mielihyvärataan
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
B2 Solu ja perinnöllisyys
Kognitiivinen psykologia
EMOOTIOIDEN FYSIOLOGIAA
10 Stressi uhkaa psyykkistä hyvinvointia
6 TIETOISUUDEN MUUNTUVAT TILAT
6. Havaitseminen.
4. Aivojen rakenne ja toiminta
Ms-tauti Jenina Pesonen.
Liikunta tukee työhyvinvointia
II Elimistön rakenne ja toiminta
II Elimistön rakenne ja toiminta
KIPU. KIPU KIPU fyysisestä vammasta tai tavasta käyttää kehoa stressi tai huolet voivat aiheuttaa pääkipua tai lihasjännityksiä tunteet ja ajatukset.
Esityksen transkriptio:

HERMOSTO Janica Karppinen 2b

Rakenteellisesti hermosto voidaan jakaa kahteen osaan: Aivoista ja selkäytimestä koostuvaan keskushermostoon Ja ääreishermostoon Selkäydin Välittää informaatiota ja käskyjä aivojen ja ääreishermojen väillä. Ohjaa monia refleksejä.

Ääreishermosto voidaan jakaa SOMAATTISEEN HERMOSTOON Motorinen hermosto: Keskushermostosta luustolihaksiin tahdonalaisia käskyjä vievä liikehermot. Sensorinen hermosto: Aistinsoluista keskushermostoon informaatiota tuovat tuntohermot. AUTONOMSEEN HERMOSTOON Rauhasiin, sydämeen ja sileisiin lihaksiin keskushermostosta käskyjä vievät hermot sekä sisäelimistä keskushermostoon informaatiota vievät hermot. Sympaattinen hermosto toimii aktiivisesti fyysisen ja henkisen rasituksen aikana. Parasympaattinen hermosto toimii aktiivisesti levossa.

Aivojen rakenne 1. isoaivot 2.pikkuaivot 3.aivokurkiainen 4.keskiaivot 5. ydinjatke 6.- 7.hypotalamus 8.aivolisäke 9. aivosilta 10.??????

Hermosolu Tuojahaarakkeet eli dendriitit ottavat vastaan viestejä aistisoluista tai muista hermosoluista ja välittävät niitä eteenpäin kohti solukeskusta Tuojahaarakkeet ovat yleensä voimakkaasti haaroittuneita ja lyhyitä. Viejähaarake eli aksoni välittää hermoimpulssin solukeskuksesta poispäin. Se on usein pitkä ja päästään haaroittunut. Myeliinituppi toimii eristävänä kerroksena viejähaarakkeen ympärillä, nopeuttaa impulssinkulkua ja auttaa vaurioitunutta viejähaaraketta uusiutumaan

HERMOTUKIKUDOS ELI NEUROGLIA Hermosolujen ympärillä on hermotukisoluja eli neuroglia-soluja. Hermotukisoluja on noin 10 x enemmän kuin neuroneja. Hermokudoksessa ei ole varsinaista soluväliainetta. Hermotukikudos eristää neuronit toisistaan, tukee hermokudosta ja osallistuu neuronien ravitsemukseen.

synapsi

TÄRKEITÄ HERMOSTON VÄLITTÄJÄAINEITA vaikutuspaikka vaikutus asetyylikoliini keskus- ja ääreishermostossa Säätelee lihasten supistumista, vireystilaa, oppimista ja muistamista dopamiini aivoissa Säätelee mielihyvää, lihasten toimintaa, oppimista gamma-aminovoihappo keskushermostossa Estää impulssien kulkua glutamaatti Kiihdyttää erilaisten impulsien kulkua glysiini selkäytimessä noradrenaliini Sympaattisessa hermostossa Kiihdyttää impulssien kulkua esim. stressin aikana seratoniini Säätelee ruokahalua, seksuaalista halukkuutta, vireystasoa, mielialaa ja muistia

TEHTÄVÄ 1 SIVU 49 HERMOSTON TOIMINTA a) liikehermot vievät informaatiota keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin. Väärin. b) kaikki tuntohermojen tuomat viestit tiedostetaan. Väärin. c) sympaattinen hermosto voi nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja veren glukoosipitoisuutta ja kiihdyttää ruuansulatusta. Väärin. d) aivorunkoon kuuluva ydinjatke säätelee hengitystä. Oikein. e) liikkumista ohjaa yksinomaan isoaivojen liikekeskus. Väärin. F) hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen välittäjäaineen avulla. Väärin. g) hermon kuljettaman viestin voimakkuuteen vaikuttaa impulssien jännite. Väärin. h) hermosolut käyttävät paljon energiaa. Oikein, -- rauhasiin viestejä vievät siihen erikoistuneet solut -keho tottuu joihinkin ärsykkeisiin eikä enää reagoi siihen. ( esim. vaatteet iholla) - sympaattinen hermosto voi hidastaa ruuansulatusta - liikkumista ohjaa osittain myös refleksit.  Välittäjäaineiden ja sähköimpulsien avulla viestin voimakkuuteen vaikuttaa Impulssien tiheys

http://www.oireet.fi/ms-tauti.html http://www.solunetti.fi/fi/histologia/ http://virkkulaps3.wikispaces.com/Luku+II+(KK) https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQMDBl8FY56Jzp6YQGXeFxTy8HgerHY06HQddux5aHoZEVKHgP3uw