HERMOSTON FYSIOLOGIA II

Esitys aiheesta: "HERMOSTON FYSIOLOGIA II"— Esityksen transkriptio:

1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta, uni ja EEG

2 Ääreishermosto eli perifeerinen hermosto
Koostuu kahdesta osasta Somaattinen eli tahdonalainen Liike ja tuntohermot Autonominen eli tahdosta riippumaton Sympaattinen Parasympaattinen Molemmissa afferentti (tuova) ja efferentti (vievä) osa Afferentti = keskushermostoon päin Efferentti = keskushermostosta poispäin

3 Perifeerisen hermoston neuronien (hermosolujen) osat järjestäytyneet
Aksonit kimpuissa  hermo, jopa 1000 aksonia Solukeskukset ja dendriitit ryppäissä = ganglio Hermon poikkileikkaus

4 Hermorunkoja rotta sammakko Lonkkahermo n. ischiadicus

5 kapseli Ganglio solukeskukset (synapsit) tuovat/vievät hermosolun syyt

6 Somaattinen hermosto Sensorinen ja motorinen osa
Yhteydet keskushermostoon selkäytimen tai kallohermojen kautta Ihmisellä 31 paria selkäydinhermoja, kulkevat nikamaväleistä selkäytimeen (Cervical, 8; Thoracic, 12; Lumbar, 5; Sacral, 5; Coccygeal, 1) Tahdonalaisten liikehermosolujen (alfa-motoneuronit) solukeskus selkäytimessä, aksoni yltää kohde-lihakseen asti Tuntohermosolujen solukeskukset selkäytimen vieressä ganglioina Huom. Somaattiset sensoriset neuronit unipolaarisia (vain aksoni)

7 31 paria

8 Selkäydin + selkäydinhermo
dorsaali- eli selkäpuoli harmaa aine (somat) valkoinen aine (aksonit) takajuuri ganglio etujuuri

9 ganglio selkäydin Tuntohermosolu, unipolaarinen

10 Mono- ja polysynaptinen refleksi
Huom: tapahtuu monessa aksonissa yhtä aikaa

11

12 Autonominen hermosto Sympaattinen Ei-tahdonalainen Vaikuttaa mm. sileisiin lihaksiin, rauhasiin, metaboliaan ( ”fight or flight”) Sisäelinten ’tuntoaisti’ Selkäytimestä preganglioninen neuroni  sympaattinen ganglio (lähellä selkäydinhermoa!)  sympaattinen hermosyy kohdekudokseen Sympaattisen hermoston gangliorivi selkäytimen molemmin puolin, selkäytimeen samassa hermossa kuin somaattinen! Nisäkkäillä gangliot: T1-T12, L1-L3 = 15

13 Parasympaattinen Ei-tahdonalainen Gangliot lähellä kohde-elimiä Vain kaksi ”ulostuloa” keskushermostossa Vagus- l. kiertäjähermo (myös III, VII, IX) Lannehermo On useimmiten sympaattisen hermoston vastavaikuttaja Sydän: sympaattinen kiihdyttää, parasympaattinen hidastaa Suolen sileä lihas: parasympaattinen kiihdyttää, sympaattinen lamaa

14 sympaattinen parasympaattinen

15 Sympaattisen hermoston anatominen liittyminen selkäydinhermoihin

16

17

18 SYMPAATTINEN PARASYMPAATTINEN

19 Keskushermosto Aivot + selkäydin Etuaivot, telencephalon Väliaivot, diencephalon Keskiaivot, mesencephalon Pikkuaivot, cerebellum Taka-aivot, metencephalon Selkäydin, medulla spinalis

20 Selkäydin takasarvi ganglio etusarvi

21 Selkäytimen sijoittuminen selkärankaan
selkäydinhermo nikama BIOLOGIAN LAITOS,ESA HOHTOLA, 2008

22 Rustokalan aivot pikkuaivot keskiaivot etuaivot taka-aivot väliaivot

23

24 mesencephalon (näkölohkot) diencephalon
Linnun aivot cerebellum telencephalon metencephalon mesencephalon (näkölohkot) diencephalon BIOLOGIAN LAITOS,ESA HOHTOLA, 2008

25 Nisäkkään aivot  neocortex hallitsee

26

27 Eräitä aivojen toimintoja
Telencephalon (cerebrum) Motoriikka Oppiminen Muisti, esim. hippocampus Diencephalon Osat thalamus, hypothalamus (väliaivojen pohja) Nälkä, jano, lämmönsäätely, verenpaine, umpierityksen ohjaus jne. Mesencephalon Näköaisti cortex

28 Cortexin representaatio

29 Aivojen (cortexin) neuronipopulaatio tuottaa summapotentiaalin  aivosähkökäyrä, elektroenkefalogrammi, EEG valve uni REM REM eli paradoksinen uni

30 Neuronien välinen kommunikaatio
Hermoimpulssit (aktiopotentiaalit) aina vakiosuuruisia  ainoa koodaustapa on taajuus

31 Hermosolujen välinen kommunikaatio on lähes aina kemiallista  hermoston välittäjäaineet eli neurotransmitterit Välitys synapsissa TAI diffuusisti kohdekudoksissa Esim. sympaattisen hermoston post-ganglioniset aksonit eivät muodosta synapseja vaan pääte’kyhmyjä’ Dopamiini-varikositeettja aivoissa

32 Poikkijuovaisen ja sileän lihaksen hermotus
Sympaattinen neuroni + varikositeetit liikehermo-solu + päätelevyt

33 Hermoston välittäjäaineet
Asetyylikoliini (ACh) Liikehermosolut (päätelevy) Parasympaattiset neuronit Sympaattisen hermoston pre-ganglioniset neuronit Keskushermosto Eritys synaptiseen välitilaan  reseptorit  eliminointi entsymaattisesti (esteraasi) Hermokaasut (esim. sariini) inhiboi esteraasia Curare salpaa ACh-reseptorin lihaksissa (ei aivoissa)

34 Motorinen päätelevy (synapsi) poikkijuovaisessa lihaksessa

35 Katekoliamiinit Noradrenaliini NA Adrenaliini A Dopamiini DA Syntyvät tyrosiini-aminohaposta NA sympaattisten, postganglionisten neuronien välittäjäaine  esim. verisuonien supistuminen A/NA/DA aivoissa (esim. DA häiriö Parkinsonin tauti) Lisämunuaisen ydin erittää A+ NA NOR = Nitrogen ohne Radical Inaktivointi takaisinotolla hermopäätteeseen

36

37 GABA - gamma-aminovoihappo
Keskushermostossa Usein inhibitorinen hyperpolarisaatio Glutamaatti (glutamiinihappo) Yleensä aktivoiva Glysiini GABA Glutamaatti

38 Serotoniini eli 5-hydoksitryptamiini
Aivoissa (myös muualla kuin hermokudoksessa) Mieliala, lämmönsäätely, jne. Mm. hypotalamuksessa serotoniini LSD mimikoi

39 Peptidivälittäjäaineet
Suuri joukko, osa esiintyy myös suolen seinämässä  toimivat siellä hormoneina Substance P Opioidit Dynorfiini Endorfiini Enkefaliini Motiliini Neuropeptidi Y (mm. ruokahalun säätely) Jne. TYR-GLY-GLY.PHE-MET MET-enkafaliini

40 GABA-ergisiä hermosoluja pikkuaivoissa