Kieli ja tyyli eriteltävänä Tyyli syntyy pienien seikkojen muodostamasta kokonaisuudesta. Tyylin jäljille pääseminen edellyttää pikkutarkkaa lukemista!

Mitä tyyli on? Tyyliin vaikuttavat ainakin kirjoittajan persoonallisuus, tekstin aihe ja teema, tavoite, tekstilaji sekä konteksti. Tyyli (ja sävy) välittyy lukijalle tekstin sanastosta, kielikuvista, kokonaisrakenteesta, lause- ja virkerakenteista, rytmistä jne.

Tyypillisiä tehtävänantoja Erittele ja arvioi uutisen / kolumnin / runon jne. kieltä ja tyyliä. Erittele novellin sanastoa ja sanaryhmiä. Erittele tekstin kieltä ja rakennetta. Erittele kielen piirteiden avulla tekstityyppiä. Vertaile suomennosten kieltä. Tutki, miten tekstin kieli ja tyyli sopivat sen kontekstiin ja kohderyhmälle. Miten tekstin myönteisyys / kielteisyys näkyy kielessä?

Tyylistä ja kielestä koetehtäviä Millä keinoin Anna-Leena Härkösen romaanikatkelma luo vaikutelman puhekielisyydestä? (romaanikatkelma) (Syksy 2007) Millä tavoin arvostelijan mielipiteen kielteisyys näkyy arvostelun kielessä? (arvostelu) (Kevät 2009)   Kari Hotakainen on Suomen taitavimpia kielenkäyttäjiä. Miten kielenkäytön taidokkuus ilmenee kolumnissa Kasvukertomus? (kolumni) (Syksy 2009)

Kieleen ja tyyliin liittyviä termejä Kielikuva: metafora, vertaus, personifikaatio Lainaus, sitaatti, johtolause Puhekieli, arkikieli, ylätyyli, alatyyli, asiatyyli, murre, slangi, jne. Referointi Lause, päälause, sivulause Virke, ydinvirke, tukivirke, teema, reema Ydinmerkitys, sivumerkitys, miellemerkitys, päämerkitys Lauseenjäsen: subjekti, objekti, predikaatti, määrite, pääsana Lausetyyppi: väite, kysymys, käsky, huudahdus

Lisää kielitermejä Sanakenttä, merkityskenttä, sivistyssana, konnektori, sidosteisuus Merkitys, tarkoite Persoonamuoto: aktiivi, passiivi, sinä-passiivi Aikamuoto: preesens, imperfekti jne. Päättömerkki, välimerkki Sanaluokka: verbi, adjektiivi jne. Verbi: persoonamuoto, nominaalimuoto, modus, tempus Kohosteinen, huomaamaton

Pikaohjeet, kun analysoit kieltä ja tyyliä 5. Tutki lauseita ja virkkeitä Lausetyypit, rytmi, sivu- ja päälauseet? Pitkät ja lyhyet virkkeet? Välimerkkien käyttö virkkeissä? Sanajärjestys virkkeissä? 6. Miten kuuluu kirjoittajan ääni? Miten sitä tehostetaan? Toimittaja, tutkija, kirjailija vai tavis? Miten näkyy kielessä? Mitä oletuksia tehdään lukijasta? Miten näkyy kielessä? Avaa tekstin tavoite Kuka, mitä kenelle, miksi? Tekstilaji, aihe, kohderyhmä, konteksti 2. Tee yleishavainto kielestä Yleiskieltä? Puhekieltä? Asiatyyliä? Murretta? Tekstityypit? (Kuvailua, kerrontaa, pohdintaa jne.) 3. Tutki sanastoa Sanaluokat, sanakentät, abstraktia, konkreettista? Verbien muodot? 4. Miten otetaan kantaa? Tunteeseen vetoavat sanat, toisto, muut retoriset keinot?

1. Sanasto ensin syyniin! - Ovatko sanat juhlavaa ylätyyliä, sivistynyttä akateemista tyyliä, tavallista arkipäiväistä tyyliä, kansanomaista tyyliä kuten slangia tai murretta? - Minkälainen on sanojen luoma tyylin voimakkuusaste, tyylivalööri, -sävy? - Ovatko sanat intensiivisiä eli ponnekkaita, tehokkaita, vahvoja vai neutraaleja eli tavallisia, ponnettomia, jokapäiväisiä? - Ovatko predikaattiverbit aktiivissa vai passiivissa? Mitä persoonamuotoa käytetään? - Esimerkiksi pakinassa on tyylitikkoja, kohosteisuutta: käytetään tahallisesti esim. viralliseen tyyliin kuuluvassa tekstissä arkikieltä, slangia, murretta.

2. Pureudu sanastoon syvemmin! - Ovatko tekstin sanat vaikeita ja harvinaisia vai helppoja ja yleisiä, käytetäänkö abstrakteja vai konkreetteja substantiiveja? Ovatko sanat pitkiä vai lyhyitä? - Ovatko sanat vanhoja vai tuoreita? Onko kuluneita muotisanoja ja kliseitä? - Ovatko verbit staattisia (paikallaan pysyvyyttä ilmaisevia) vai dynaamisia (liikettä, liikkumista, eloisuutta) ilmaisevia? - Tarkastele yhdyssanoja ja johdoksia? Ovatko ne abstrakteja vai helppoja, yleistajuisia, kansantajuisia? Mihin kirjoittaja pyrkii? - Hae tekstistä kuvailmaukset: metaforat ja vertaukset. Sanojen tutkimisen avulla löydät kirjoittajan näkökulman ja asenteen.

2. Vieläkin tutkitaan sanastoa! - Onko teksti (yleensä elävää) verbityyliä vai (yleensä abstraktia) substantiivityyliä? Mihin kirjoittaja pyrkii tällä valinnallaan? - Käyttääkö kirjoittaja paljon adjektiiveja? Missä yhteydessä? Mihin pyritään? - Onko tekstissä runsaasti pronomineja? Ovatko viittaussuhteet selvät vaiko tarkoituksellisen epäselvät? - Onko tekstissä paljon lukusanoja, numeroita? Mitä ne ilmentävät?

3. Rakenne tarkasteluun! - Tarkastele, miten kirjoittaja on jäsentänyt koko tekstinsä: ajallisesti (kronologisesti), paikallisesti (horisontaalisesti), vertailevasti (komparatiivisesti), vastakohta-ajatteluun perustuvasti (antiteettisesti), tärkeysjärjestyksen mukaan ym.? - Minkälainen on tekstin jaksotus: kappalejako? - Miten kirjoittaja rakentaa tekstistä sidoksista? Miten asiat liittyvät kappalejakotasolla toisiinsa? Mitkä seikat sitovat tekstiä? Sanatko? Sanajärjestyskö? Vai juoniko? - Millainen on tekstin kokonaisuus ulkoasun kannalta: typografia ja taitto? Onko niillä jotain vaikutusta?

4. Virkkeiden ja lauseiden kimppuun! - Ovatko tekstin virkkeet yleensä rinnasteisia päälauseita vai onko myös selittäviä, tarkentavia sivulauseita? - Esitteleekö, kuvaileeko, kertooko, analysoiko vai perusteleeko tekstin kirjoittaja (tekstityypit)? - Mihin kirjoittaja pyrkii vaikkapa pelkillä toteavilla väitelauseilla? - Ovatko lauseet tai virkkeet kysymyslauseita? Väitteitä? Käskyjä? Huudahduslauseita? - Pyrkiikö kirjoittaja sanomaan pääasian virkkeen alkuun vai loppuun sijoittamassaan päälauseessa? Vaikuttaako tämä virkkeen tematiikkaan? - Ovatko virkkeet pitkiä vai lyhyitä? Vaikuttaako virkkeiden pituus tai lyhyys ymmärrettävyyteen. Pysyykö lukija helposti perässä pitkissäkin virkkeissä? - Seuraa myös virkkeiden välistä välimerkitystä. Mitä huomaat?

5. Lauserakenteet luupin alle! Sisältääkö teksti lauseenvastikkeita? Ovatko ne luontevia, ovatko ne tehokkaita? Pyrkiikö kirjoittaja niillä luonnollisuuteen, tiiviyteen tms.? - Ovatko lauseet ns. täyteläisiä lauseita, joissa on subjektin ja predikaatin lisäksi muitakin jäseniä? Minkälaisia ja mitä lauseenjäsenet ovat? - Käyttääkö kirjoittaja elliptisiä lauseita, joista tahallisesti puuttuu jokin lauseenjäsen, esim. predikaatti? - Onko lauseissa etupainoisia, predikaatin edelle kasautuvia määriteketjuja? Ovatko lauseet helposti ymmärrettäviä? - Onko lauseen sanajärjestys normaali, vai tahallaan poikkeava? Miten lause kulkee lukijan ajatuksissa? - Seuraa myös lauseen sisäistä välimerkitystä.

Mistä kerrata kokeeseen? KK: Käsikirjan loppuosa sekä s. KV 5 sekä KV 8 (s. 85, sanasto)