ISOPANDA

Yleistä Isopanda tunnetaan myös nimillä bambukarhu, panda, pandakarhu ja jättiläispanda Karhu heimoon laskettu isopanda asustelee Kiinassa Panda on erittäin uhanalainen ja se tunnetaankin maailman eläintensuojelu säätiön WWF:n tunnuksena. Panda kuuluu petoeläimiin, mutta on tottunut elämään kasvisravinnolla

Tieteellinen luokittelu Domeeni Aitotumaiset Kunta Eläinkunta Pääjakso Selkäjänteiset Alajakso Luokka Nisäkkäät Lahko Petoeläimet Heimo Karhut Suku Ailuropoda Laji Melanoleuca, Isopanda

Ulkonäkö Naaras pandalla painoa on alle 100kg, mutta urokset ovat kookkaampia, noin 110kg, pituus vaihtelee 120-190cm välillä. Isopandan turkki on mustavalkoinen, korvat, kuono, raajat, silmien ympäristö ja hartiat ovat mustat, muuten valkoinen. Turkki on paksu ja tiheä, mikä edesauttaa sopeutumista viileisiin metsiin Karhusta panda eroaa lyhyellä kuonolla, karvaisilla tassun pohjilla ja puoli kanta- astunnalla Pandalla on vahvat leukalihakset ja poskihampaat, millä se pystyy syömään vahvaa bambua

Elinympäristö Isopandaa voi tavata enää hyvin pienellä alueella Kiinassa. Kiinassa Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa. Pandan elinympäristöstä noin 16 000 km2 on suojelualuetta, tällä alueella elää noin 60% pandoista. Kuitenkin pandojen elinalue pienenee jatkuvasti Isopandoja elää lehti- ja havumetsissä, joissa esiintyy tiheää Bambu kasvillisuutta. Asuinmetsät ovat usein sateisia ja sumuisia ympäri vuoden.

Elintavat Vankeudessa eläneet pandat saattavat elää jopa yli 30 vuotiaaksi, mutta vapaat pandat elävät noin 14-20 vuotiaaksi. Pandat eivät elä laumoissa, vaan on yksineläjiä ja uros pandat merkkaavat reviirinsä hajumerkein. Toistensa seuraan ne hakeutuvat kiima-aikoina. Panda on yöeläin, mutta usein liikkeellä myös päivisin Muihin karhuihin verraten pandat eivät vaivu talviuneen, eivätkä ole taitavia kiipeilijöitä. Panda käyttää suurimman osan päivästään syömiseen

Ravinto Panda on bambujen suurkuluttaja, sillä sen on syötävä jopa 12-18kg bambua päivässä jotta saavuttaisi pelkällä bambulla riittävän energian Bambusta pandat käyttävät bambunversoja, bambun lehtiä ja varsia. 99% ravinnosta on bambua, mutta lisäksi ne syövät lihaa, pieniä nisäkkäitä, heinäkasveja ja kalaa

Lisääntyminen Panda saavuttaa sukukypsyyden 5-7 vuoden iässä. Kiima-aika on vain kerran vuodessa, keväällä Raskaus kestää noin 100 päivää, jolloin syntyy yleensä yksi karvaton ja sokea poikanen (paino noin 140g) Poikanen usein elää emon kanssa, kunnes emo synnyttää uuden poikasen. Emo synnyttää noin joka toinen tai kolmas vuosi Elinaikana panda saa noin 5-8 poikasta.

Uhanalaisuus ja uhat Vuoden 2004 tutkimuksen mukaan kiinassa asustaa noin 16000 pandaa Bambu kukkii 10 -120 vuoden välein, jonka jälkeen se kuolee kokonaan pois (pandojen ravinto) Maatalous alueiden raivaus Salametsästys Muille eläimille tarkoitetut ansat Kiinan laki suojelee

ISOPANDAN SUOJELUSTA WWF:N SIVUILTA olemme mukana perustamassa ja hallinnoimassa pandan suojelualueita autamme yhdistämään pandojen erillään olevat elinalueet ”bambukäytävillä”, joita pitkin pandat voivat siirtyä elinalueelta toiselle ehkäisemme pandojen salametsästystä, esim. salametsästyksen vastaisten partioiden avulla ehkäisemme pandojen kotimetsien laittomia hakkuita tutkimme pandojen elintapoja, jotta niiden suojelutoimet osataan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti: jo vuonna 1980 autoimme mm. rakentamaan tutkimuslaboratorion ja tarhaustiloja Kiinan suurimmalle pandojen suojelualueelle Wolongiin tiedotamme pandojen suojelun tärkeydestä autamme kehittämään kestäviä tulonlähteitä pandojen elinalueiden ihmisille ja autamme Kiinan hallitusta toteuttamaan kansallista pandansuojeluohjelmaansa. ISOPANDAN SUOJELUSTA WWF:N SIVUILTA

Kirjan kysymys

http://www.youtube.com/watch?v=6At3qjurhOs

Lähteet http://wwf.fi/elainlajit/panda/ http://www.tunturisusi.com/panda/ http://www.kaleva.fi/karhu/karhulajit/is opanda/114223/ http://greenenvironment.suntuubi.com/? cat=14&img=16