Kuljetusjärjestelmätason tarkastelut ja energiatehokkuuden näkökulmat Logistiikkaseminaari Pöyry Infra Oy Jarkko Rantala

Sisältö 1) Kuljetusjärjestelmät globaalissa logistiikassa 2) Logistiikan kehityssuuntauksia 3) Toimitusketjujen energiatehokkuus

Kuljetusjärjestelmät globaalissa logistiikassa Logistiikka tärkeä yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä – Infrastruktuuri eri kuljetusmuodoilla, alueen saavutettavuus, logistiikka- ja kuljetuspalvelujen saatavuus, imagotekijät Ominaisuuksien painotus toimiala-, yritys- ja tuotekohtaista – Perusteollisuudessa kustannustehokkuus ja täsmällisyys – High-tech aloilla usein nopeus ja täsmällisyys avainasemassa – Logistiikka voi olla myös tiiviisti integroituna tuotantoprosesseihin Logistiikalla keskeinen rooli asiakasarvon tuottajana Kaikilla kuljetusmuodoilla on oma roolinsa globaalissa kuljetusjärjestelmässä – Kaikilla kuljetusmuodoilla mahdollista muodostaa kustannustehokkaita kuljetusratkaisuja Poliittinen päätöksenteko vaikuttaa ohjaukseen – Esim. EU:n liikennepolitiikka tuki lyhytmatkaiselle merenkululle sekä rautatie- ja yhdistetyille kuljetuksille – Päästöt ja ruuhkautuminen usein ohjaavana tekijänä

Mikä kuljetusjärjestelmässä on oleellista? Hyödynnetään kaikkien kuljetusmuotojen ominaisia toiminta-alueita – Kustannustehokkuus – Nopeus, oikea-aikaisuus – Yksikkökuorma – millä volyymilla kuljetusmuoto on tehokkaimmillaan Terminaalitoimintojen merkitys – Kuljetusnopeus ei niin merkittävä kuin terminaalitoimintoihin ”hukattu” aika – Mahdollistaa joustavat siirrot kuljetusmuotojen välillä Jakelurakenteen suunnittelu vastaamaan asiakasohjautuvan toimitusketjun tarpeita Yksiköityjen kuljetusten (esim. kontit) merkitys kasvaa – Tehokkaiden terminaalikäsittelyjen ja kuljetusketjujen peruselementti – Luo mahdollisuuksia eri kuljetusmuotojen joustavalle käytölle Kuljetusjärjestelmän kehitystä tulee tarkastella kokonaisuutena kaikki ohjaavat tekijät ja kuljetusmuodot huomioon ottaen ja osaoptimointia välttäen

Logistiikan kehityssuuntauksia Kustannustehokkuus Ilmastonmuutoskeskustelu ja sen seurauksena energiatehokkuuteen keskittyminen (esim. USA:ssa carbon footprint erityisfokuksena) Tuotannon jalostusasteen kasvu → pienenevät toimituserät, asiakaskohtaiset tuotteet, lisääntyvä frekvenssi Asiakasohjautuvuus – nopea reagointi nopeasti muuttuviin tarpeisiin, toimintaympäristön dynaamisuus on kasvanut Tuotanto- ja jakelurakenteen uudelleensuunnittelu Tuotantorakenteen muutokset, esim. tuotannon siirtyminen Kiinaan, Intiaan, Etelä-Amerikkaan, Puolaan, jne. Jakelurakenteen kehityksellä vastataan erityisesti perusteollisuudessa asiakastarpeiden muutoksiin pienenevistä toimituseristä, tuotteiden räätälöinnistä Haasteena on yhdistää kustannustehokkuus ja asiakasvaatimusten kehitys kannattavalla tavalla

Logistiikan päätöksenteon tasot ympäristövaikutusten kannalta

Energiatehokkuuteen vaikuttavia päätöksiä logistiikassa

Logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen Logistiikan energiatehokkuutta on tähän mennessä mitattu lähinnä kuljetussuoritteena Kokonaisvaltainen näkemys logistiikan energiatehokkuudesta edellyttää kuitenkin koko logistiikkaketjun tarkastelua Koko logistiikkaketjun energiatehokkuuden mittaamisessa yhdistetään hankintojen, tuotannon, varastoinnin, pakkausten, jakelun ja jätehuollon energiankulutus sähkön, lämmön ja veden kulutuksena sekä kuljetusten energiankulutuksena mitattuna Energiatehokkuutta voidaan mitata koko toimitusketjussa mittaamalla kukin toimitusketjun osa erikseen ja yhdistämällä tulokset yhdeksi tai useammaksi indikaattoriksi Logistiikan energiatehokkuutta on ehdotettu mitattavaksi päästöjen ja ominaisenergiankulutuksen avulla – Toimitusketjujen hallinnassa päästökertoimet ja energiatehokkuus voidaan suhteuttaa esimerkiksi materiaalitonnien määrään Logistiikan energiatehokkuutta on mitattu myös toimitusajan avulla

Logistiikan tarkastelun taserajat (Lähde: TTY:n EPO-hanke)

Logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen Esimerkkejä mittareista Kokonaisenergiankulutus (MJ, kWh) Ajoneuvokohtainen energiankulutus (MJ/ajoneuvokm) Suoritekohtainen ominaisenergiankulutus (MJ/tonnikm) Kuljetusintensiteetti ja kuljetusjalanjälki Hiilijalanjälki (CO 2 -päästöt tuotetonnia kohti) Sähkön, veden ja lämmön kulutus Päästöt Toimitusaika Täyttöasteet, toimitusvarmuus, laatu, reklamaatiot, palautukset jne. Kuljetussuorite (tonnikilometrien määrä)