EU:n kestävän kaupunkikehityksen työkalun (RFSC) Kestävän kehityksen mittaaminen – Lahden kokemuksia ja näkemyksiä Kari Porra, ympäristöjohtaja LSYP,

Esitys aiheesta: "EU:n kestävän kaupunkikehityksen työkalun (RFSC) Kestävän kehityksen mittaaminen – Lahden kokemuksia ja näkemyksiä Kari Porra, ympäristöjohtaja LSYP,"— Esityksen transkriptio:

1 EU:n kestävän kaupunkikehityksen työkalun (RFSC) Kestävän kehityksen mittaaminen – Lahden kokemuksia ja näkemyksiä Kari Porra, ympäristöjohtaja LSYP, Lahden kaupunki

2 Lahdella on kokemusta kestävän kehityksen mittaamisesta
Lahden paikallisagendatyö 1990-luvulla antoi alkusysäyksen kaupungin kestävän kehityksen työlle ja myös siihen liittyvään mittaamisen taustalla olivat YK:n Rion kokouksen Agenda 21 -ohjelma ja Aalborgin julistus Lahden ympäristöfoorumi perustettiin vuonna 1993 ja sen yhteydessä laadittiin kaupungin ensimmäiset ympäristöindikaattoriselvitykset vuonna 1995 kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 1996 Lahden kestävän kehityksen toimintaohjelman visioineen ja tavoitteineen, sisältäen seurannan Kestävän kehityksen hankkeet 2000-luvun alkupuolella vuosille 2000–2003 ajoittunut Vellamoinen 21 -hanke ja vuosina 2003–2008 toteutettu Vanamo-hanke olivat seudullisia kestävän kehityksen hankkeita Vellamoinen 21 keräsi vuonna 1999 kestävän kehityksen indikaattoritietoja ja julkaisi vuonna 2003 indikaattoriselvityksen Vanamo-hankkeessa tehtiin kaksi kestävän kehityksen indikaattoriraporttia vuosina 2006 ja 2008

3 Kestävää kehitystä mitataan Lahdessa nykyisin laaja-alaisesti
Aalborgin sitoumus kaupunginvaltuusto allekirjoitti sitoumuksen vuonna 2007 peruskartoitus Lahden kestävän kehityksen tilasta valmistui 2009 ja tavoitteet, toimenpiteet ja niiden mittarit määriteltiin vuonna 2010 julkaistussa Lahden kestävän kehityksen ohjelmassa Ympäristöraportit ja -katsaukset vuodesta 2002 alkaen neljän vuoden välein ilmestynyt Lahden kaupungin ympäristön tilaa esittelevä ympäristöraportti vuodesta 2003 alkaen vuosittain ilmestynyt ympäristökatsaus (2008 alkaen mukana Lahden lisäksi Hollola ja Nastola) Hyvinvointikertomus Lahden kaupungin sosiaaliseen kestävyyden mittareihin painottava raportti on julkaistu vuodesta 2008 lähtien Ympäristötiedot kaupungin tilinpäätöksessä ympäristönsuojelukustannuksia on seurattu jo 2000-luvun alusta lähtien kaupungin tilinpäätökseen mukaan vuodesta 2008 alkaen Talouden seurantaluvut, työttömyys, asumisväljyys, liikennetietoja

4 Lahden kokemuksia ja näkemyksiä RFSC:stä
RFSC voisi olla hyödyllinen väline kestävän kehityksen kansainvälisessä vertailussa ja eurooppalaisten ympäristökaupunkien yhteistyössä mutta miten varmistetaan, että kaupunkien avainindikaattoritiedot on keskenään vertailukelpoisia miten voidaan taata yhtenäiset menettelytavat ja periaatteet avainindikaattoreiden tietojen keräämiseen RFSC ei ole välttämättä joustava tuodakseen tarpeeksi lisäarvoa Lahden kaupungin strategisen johtamisen arviointiin Lahdessa RFSC:stä voisi kehittyä strategia-, politiikka-, ohjelma- tai hanketyötä tukeva arvioinnin apuväline keskeisten kaupunginvaltuuston päätösten kestävyyden mittaamisessa erilaisten päätösten arviointi samasta lähtökohdasta mutta toimiiko RFSC tällaisena helppokäyttöisenä päätöksenteon vaikutusten arviointivälineenä Vielä hankaluuksia sisään kirjautua, siksi ei käyttökokemuksia Liikaa mitattavia muuttujia Suomenkielisen aineiston viivästyminen estänyt kokeilun laajentamisen

5 Lahden kokemuksia ja näkemyksiä kestävän kehityksen mittaamisesta
Indikaattorien tietojen saaminen voi olla hankalaa erityisesti seudullisessa tarkastelussa Miten indikaattoritiedot ja -tulokset siirtyvät tavoitteenasetteluun? Kestävän kehityksen indikaattoreita on paljon ja uusia tulee koko ajan Indikaattorien päivittäminen Onnistuuko olennaisimpiin indikaattoreihin keskittyminen Usein mitataan mittaamisen ilosta Kuvaako indikaattori kohdettaan? Mitataanko oikeaa asiaa? Onko kestävän kehityksen mittareista hyötyä päätöksenteossa muutoksen aikaansaamiseksi? Kenelle indikaattori on tarkoitettu? Tarvetta ja mielenkiintoa tasavertaisten ja luetettavien tietojen vertailuun

6 Integroitu johtamisjärjestelmä - IMS
Kehitystrendit Poliittinen keskustelu Viestintä Jatkostapäättäminen Tulosten ja toiminnan arvio Riskit & Haavoittuvuus Päästötase Nykyisten tavoitteiden kartoitus Sidosryhmäanalyysi Lakisääteiset velvoitteet Priorisointi ja tavoitteiden asettaminen/päivit-täminen (SMART-C) Indikaattoreiden määrittely Toimenpideohjelmat Toimenpiteet Seurantarutiinit VIESTINTÄ ja OSALLISTAMINEN Voimavara, jonka avulla edistetään ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista Dialogi, josta saadaan uusia tietoja ja resursseja ilmastotyöhön Laadiviestintäsuunnitelmahuolella.....(ohjausryhmänvastuulla) Sidosryhmienosallistaminenjokavaiheessa, muttamitä?kuka?milloin?miten? täytyyanalysoida Tee viestinnänjaosallistamisenpääpiirteistäjulkisia – sidosryhmientäytyytietäämilloinjamiten he voivatosallistua ORGANISAATIO Löydäoikeatihmisetoikeillepaikoille Ohjausryhmä&koordinaattori (kaupunginjohtoryhmänjäseneksi) Ohjausryhmä (10-15, ohjausjavalvonta, virkamiehiä, sidosryhmienjäseniä) / Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja – vie asiattarvittaessavaltuustokäsittelyyn Johdonsitoutuminen “Kansalaisparlamentti” (Sidosryhmäfoorumi – tuki&viestintä) Selvästimääritetytvastuut Julkinen keskustelu Valtuuston hyväksyntä Viestintä Visiot käytännöksi, Pekka Salminen

7 KIITOS !!!!