Mikä on geenien rooli mikro- ja makroevoluutiossa?

Mikä on mikroevoluutio? Mikroevoluutio on samaan lajiin kuuluvien toisistaan poikkeavien populaatioiden kehittymistä. Perustuu muutoksiin populaation geenistössä. Se tarkoittaa lajitasoa alempaa evolutiivista muutosta. Se ei ole kuin makroevoluution eli uusien lajien syntyyn johtavan evoluutio vaan vastakohta, koska sillä tarkoitetaan samoja eliöiden geneettisiä muutoksia. Eri populaatioihin kohdistuu erilaiset valintapaineet, ja ne alkavat kehittyä omiin suuntiinsa sopeutuen paikallisiin ympäristöoloihin. Mutaatiot muuttavat kunkin populaation geenivarastoa ja luonnonvalinta suosii kussakin populaatiossa erilaisia ominaisuuksia ja sitä kautta niihin vaikuttavia geenejä. Tätä ilmiötä jossa saman lajin populaatiot muuttuvat perimältään vähitellen erilaisiksi sanotaan mikroevoluutioksi

Mikä on makroevoluutio? Makroevoluutio on uusien lajien syntyyn johtava evoluutio joka perustuu populaatioiden perinnölliseen erilaistumiseen eli mikroevoluutioon Kun kaksi tai useampi samaan lajiin kuuluvaa populaatiota on kehittynyt niin erilaisiksi, että niiden jäsenet eivät voi saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, on syntynyt uusia lajeja. Lajitason yläpuolella tapahtuvaa makroevoluutiota on esim. uusien adaptiivisten vyöhykkeiden (=sopeutumisalueiden) valtaaminen sekä siihen liittyvät uudet evolutiiviset "keksinnöt", joita ovat esimerkiksi lintujen siivet ja sopeutuminen maalle. Käsitettä, makroevoluutio, käytti ensimmäisenä ilmeisesti Juri Filiptšenko 1927, ja sen tekivät tunnetuksi Theodosius Dobzhansky 1937, Ernst Mayr ja John Maynard Smith

Geenien rooli mikroevoluutiossa Geeneissä tapahtuu esimerkiksi mutaatioita, jotka vaikuttavat lajin perimään. Useimmat mutaatiot tapahtuvat sellaisissa osissa DNA:ta, ettei niistä koidu mitään konkreettista muutosta eliölle. Myös geenivirta on osa mikroevoluutiota. Geenivirrassa geenejä siirtyy populaatiosta toiseen. Geneettisessä ajautumisessa on kyse siitä, että lajin lisääntyessä jälkeläisten geneettinen rakenne perustuu pelkästään sattumanvaraisuuteen. Usein kuitenkin myös luonnonvalinnalla on vaikutusta siihen, millaisia geenejä omaavat yksilöt pääsevät lisääntymään, joten syntyvien jälkeläisten geeniperimä ei ole täysin sattumanvaraista.

video https://www.youtube.com/watch?v=jeza0g3E8wE

lähteet Internetix Wikipedia YouTube Happonen, P. ja ym. 2011. Bios 1 – Eliömaailma. Porvoo. WSOY.