Sija ja vaihtoehtoiset strategiat Arla Niemi

Esitelmän rakenne 1)Sijamerkinnän, kongruenssin ja sanajärjestyksen funktiot 2)Sijamerkinnän ja perussanajärjestyksen suhde 3)Sijamerkinnän ja kongruenssin distribuutio kielen sisällä

Sijamerkinnän funktiot Ilmaisee substantiivien suhteita verbiin Erottelee argumentit toisistaan Ilmaisee argumenttien referenttien ominaisuuksia

Esimerkki Desano a)bari - re ai – ga – ke food-SPC take-move-IMP ’Take the food to another spot.’ b)era bere diɁta baɁba-ba they fruit only eat - 3PL ’They eat mere fruit.’

Kongruenssin funktiot Ilmaisee kongruenssisuhteen jäsenen ominaisuuksia Voi erotella argumentteja toisistaan Voi myös ilmaista argumenttien referenttien semanttisia tai pragmaattisia ominaisuuksia

Esimerkki Gapapaiwa a)wiwine - si a – vi – yava – i – si woman-3pl 1sg-CAUS.PAST-count-TR- 3pl ’I counted the women.’ b)wakima a – vi – yava – i rock 1sg-CAUS.PAST-count-TR ’I counted rocks.’

Sanajärjestyksen funktiot Informaation järjestäminen Argumenttien erotteleminen Referenttien ominaisuuksien ilmaiseminen

Sijamerkinnällä, kongruenssilla ja sanajärjestyksellä on erilaiset päätehtävät, mutta limittäisyyttä esiintyy niiden toissijaisten tehtävien kohdalla Kaikkia voidaan käyttää argumenttien erottamiseen toisistaan ja niiden referenttien ominaisuuksien ilmaisemiseen

Sijamerkintä ja perussanajärjestys Greenbergin universaali nro. 41: ”If in a language the verb follows both the nominal subject and the nominal object as the dominant order, the language almost always has a case system.”

Distribution of case over word order types V-finalV-medialV-initial Dryer72%14%47% S&B71%21%42%

AVP-kielissä argumenttien sijoittuminen eri puolille verbiä vähentää tarvetta sijamerkinnälle Verbialkuisissa ja erityisesti verbiloppuisissa kielissä sijamerkintä varmistaa A:n ja P:n tunnistamisen

Verbialkuisissa kielissä verbin semantiikka auttaa agentin ja patientin tunnistamisessa ja vähentää sijamerkinnän tarvetta Sijamerkintä verbiloppuisissa kielissä nopeuttaa agentin ja patientin tunnistusta Verbialkuiset kielet suosivat kongruenssia, verbiloppuiset sijamerkintää

Kielensisäinen sijamerkinnän ja kongruenssin distribuutio Kielissä joissa on sijasysteemi on usein myös kongruenssia Transitiivilauseissa yleensä vain joko A tai P on merkitty sijalla, harvoin molempia Verbi kongruoi usein sekä A:n että P:n kanssa Jos verbi kongruoi vain yhden argumentin kanssa, se on lähes aina A

Ditransitiivilauseissa sijalla merkitään yleensä vastaanottajaa, ei teemaa Vastaanottaja myös aiheuttaa kongruenssia todennäköisemmin kuin teema

A > P > R Agentti todennäköisimmin kaksoismerkitty, vastaanottaja vähiten todennäköisesti kaksoismerkitty

Esimerkki Hindi a)laRiyaa rooTtii khaa-tii hai girls bread eat-IMPF.PL be.PRES.3PL ’The girls eat bread.’ b)laRiyaa=ne rooTtii khaa-ii girls=ERG bread eat-PRF.F.SG ’The girls ate bread.’

c) laRiyaa=ne rooTtii=koo khaa-yaa girls=ERG bread=ACC eat-PRF.M.SG

Lopuksi On olemassa korrelaatio perussanajärjestystyypin ja sijamerkinnän välillä Entä korrelaatio sijamerkinnän ja/tai kongruenssin ja vapaan sanajärjestyksen välillä?