DIABETES

PERUSASIAT Diabetesta on kahdenlaista: Tyypin 1 diabetes ja Tyypin 2 diabetes Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 40 000, tyypin 2 diabeetikoita noin 250 000. Diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan olevan noin 200 000. Tyypin 1 diabetes puhkeaa tavallisesti lapsuudessa, jonka takia sitä kutsutaan myös lapsuusiän diabetekseksi. Noin kolmannes tyypin 1 diabeteksista huomioidaan vasta sen jälkeen kun ihminen on täyttänyt 25 vuotta

Diabeteksen oireet Kun elimistössä on insuliinin puutos tai insuliini ei tehoa, sokeria kertyy liikaa vereen. Tästä aiheutuvat tyypilliset diabeteksen oireet ovat: virtsanerityksen lisääntyminen jano tahaton laihtuminen väsymys. Tyypin 1 diabeteksen toteamisen viivästyminen voi johtaa happomyrkytykseen, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja asetonin haju hengityksessä, uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus. Syynä on kun elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Tyypin 2 diabetekselle on ominaista hidas kehittyminen ja salakavala oireettomuus. Oireina voi ilmetä väsymystä ja vetämättömyyttä varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä. Tyypin 2 diabeetikkojen lähisukulaisten on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa aika ajoin, varsinkin jos ilmenee taipumusta keskivartalolihavuuteen. Syynä on kun haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Insuliinintuotanto voi vuosien kuluessa ehtyä kokonaan.

Toteaminen Diabeteksen toteaminen Diabeteksen toteamiseen tarvitaan veren sokeripitoisuuden määritys. Diabetes diagnosoidaan, kun oireisella henkilöllä paastoplasman glukoosipitoisuus (vähintään 8 tuntia ravinnotta) on 7 mmol/l tai suurempi  tai 2 tunnin arvo sokerirasituskokeessa on plasmasta mitattuna yli 11 mmol/l oireettomalla henkilöllä jompikumpi kohta tulee todeta vähintään kahdesti.

Hoito Tyypin 1 diabeteksessa jatkuva, elinikäinen insuliinihoito on elämän edellytys. Insuliini annostellaan pistoksina tai pumpulla. Verensokerin omaseuranta ja hiilihydraattien arvioiminen ruuasta on tärkeää, koska insuliiniannokset sovitetaan hiilihydraattimäärien mukaisiksi. Liikunta ja terveellinen syöminen auttavat verisuonia voimaan hyvin ja ehkäisevät siten lisäsairauksia. Hoidon päämääränä on hyvä elämä. Tavoitteena on pitää veren sokeripitoisuus sopivana. Tällöin sekä lisäsairauksien että liian matalien verensokereiden eli hypoglykemioiden vaara on mahdollisimman pieni. Tyypin 2 diabeteksessa. Painonhallinta liikunnan ja oikean ruokavalion avulla. Tarvittaessa myös lääkehoito. Kohonneen verenpaineen ja veren rasvahäiriöiden hoito sekä veren liiallisen hyytymisen esto ovat tärkeitä lisäsairauksien estämiseksi ja hoitamiseksi.