Elimistömme suurin sisäelin

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Elimistö puolustautuu
Advertisements

Sama keho ja sama pää koko elämän
Helena Rimali Mankkaan koulu 2013
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
Ruuansulatus Bg9/TH Hampaat maitohampaat, pysyvät 20 32
HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Proteiinit.
Kappale 16.
S Ruoka ja terveys s
Kaikki maailman aine koostuu ainehiukkasista. Aineen lisäksi on olemassa niin sanottua antiainetta. Antihiukkaset muistuttavat ainehiukkasia niin paljon,
Elimistön tasapaino.
PLANKTON.
Elimistö puolustautuu
Kappale 1.
© Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
5. RUoANSULATUS-ELIMISTÖ
Alkoholi.
Helena Rimali Mankkaan koulu
Proteiinien matka suusta soluille
Proteiinien tehtävät elimistössä
Fotosynteesi.
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Typpi.
Ilmakehä suojaa elämää
Sydän- ja verenkiertoelimistö
Homeostasian ylläpitäjiä
Keuhkot ja hengityselimistö
Kaisa Lahti 2B & Ira Ekholm 3A
Kolesteroli Kaarlo Hyytinen 3c.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
1. Hiili – elämän alkuaine
Paranitko lääkkeistä huolimatta? Helena Puistola Sairaanhoitaja-terveydenhoitaja, Terveystieteiden maisteri.
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
Sisäelimet Taina Perkiö 2015 Lähde: Eläinten lääkintä ja hoito
6. RAVINTOAINEET HALTUUN
RAVINTOAINEET. Hiilihydraatit Rasvat ja kolesterolit Proteiinit Vesi Makrokivennäiset, mikrokivennäiset eli hivenaineet Vitamiinit.
Verensokerin (glukoosin) viitearvot – plasmasta
Sydän ja verenkierto.
IMMUNITEETTI puolustuskeinomme. Syöpäsolut ja mikrobit ovat uhkana elimistölle.
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Kehon energiantuotto.
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Ruoansulatus-elimistön rakenne ja toiminta
2. Solun hienorakenne.
Lääkekorvausoikeudet
Solu ottaa ja poistaa aineita
Eläimen aineenvaihdunta
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Munuaiset Munuaiset huolehtivat veren ja kudosten oikeasta vesi-, suola- ja happoemästasapainosta eli säätelevät elimistön sisäistä tasapainoa = HOMEOSTAASI.
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
9. Eläimen kudokset ja lihasten toiminta
Proteiinit.
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Miten lihas tuottaa energiaa?
Ravintoaineet Hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessa glukoosimolekyyleiksi. Verenkierron kautta glukoosi imeytyy soluihin. Soluhengityksessä glukoosi.
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Diabetes - aineenvaihdunnan sairaus, jossa verensokeri on koholla
Unelmien liikuntapäivä
II Elimistön rakenne ja toiminta
MUNUAISET KPL 9.
Puolustuskeinot: 1. ulkoinen puolustus 2. sisäinen puolustus
Esityksen transkriptio:

Elimistömme suurin sisäelin MAKSA Elimistömme suurin sisäelin

Maksan rakenne ja sijainti elimistössä

Yleistä maksasta Painaa noin 1500 g Se on myös elimistön suurin rauhanen Se sijaitsee mahaontelon yläosassa pallean alla, kylkiluiden suojassa Haurasta maksakudosta ympäröi sidekudoskapseli ja keskellä maksaa on maksaportti, jonka kautta verisuonet, imusuonet ja sappitiehyet kulkevat maksaan Syvät uurteet jakavat maksan lohkoihin, kahteen suureen (oikea ja vasen lohko) ja kahteen pieneen (neliölohko ja häntälohko) Maksa syntyy yksilönkehityksen aikana ohutsuolen seinämän syventymänä. Syventymän soluista tulee maksasoluja, jotka järjestäytyvät maksalle tyypilliseen rakenteeseen ja muodostavat maksan toiminnallisen kudoksen. Maksaa ja ohutsuolta erottavasta tiehyestä tulee sappitiehyt. Sappirakko syntyy eroamalla maksasta.

Maksan tehtävät Hajottaa Aminohappoja ureaksi Varastoi Glykogeenia A-, D-, ja B1-vitamiineja Haitallisia aineita Rautaa Valmistaa Glukoosia Rasvoja Sappinestettä Kolesterolia Plasman proteiineja Hajottaa Aminohappoja ureaksi Alkoholia ja myrkyllisiä aineita Hemoglobiinia Bakteereja

Maksan toiminta Maksa osallistuu elimistön tasapainon eli homeostasian ylläpitoon Säätelee ravintoaineiden määriä veressä Sokeripitoisuuden kasvaessa maksa alkaa varastoida glukoosia insuliinihormonin avulla. Tällöin glukoosi muuttuu glykogeeniksi Sokeripitoisuuden laskiessa maksa muuttaa glykogeenivarastojaan takaisin glukoosiksi Maksa tuottaa rasvoja pilkkovaa sappinestettä Maksa tuottaa vereen proteiineja (fibrinogeeni, albumiini)

Maksa poistaa aminohapoista typen ja sitoo sen virtsa-aineeksi eli ureaksi Maksa muuttaa proteiineista vapautuneet ylimääräiset aminohapot sokereiksi Alkoholi palaa maksassa hiilidioksidiksi ja vedeksi ja samalla vapautuu energiaa Rasvamaksa tai maksakirroosi voi syntyä runsaasta alkoholinkäytöstä Terve maksa valmistaa rasvoille valkuaisainekuoren, jotta ne voivat veteen liukenemattomina lipoproteiineina kulkea veressä Maksa osallistuu punasolujen ja hemoglobiinin hajotukseen Poistaa verestä liiallista kolesterolia muuttaen sitä sappihapoiksi Maksa ei pysty tuhoamaan kaikkia haitallisia aineita (esim. sähköteollisuuden PCB-aineet, DDT-hyönteismyrkky) vaan joutuu varastoimaan niitä itseensä Maksassa olevat syöjäsolut tuhoavat bakteereita, joita on päässyt vereen suolistosta