Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Sisäelimet Taina Perkiö 2015 Lähde: Eläinten lääkintä ja hoito
-kösikirja eläintenhoitajille Toim. Sirkkola, Tauriainen, OPH Sisäelimet
2
Avaus aloitetaan
3
Rotan sisäelimet Lever Magsäck Tunntarm Blindtarm Tjocktarm Urinblåsa Testikel Prostata Anus
5
Käärmeen ruumiinavaus
6
Käärmeen henki- ja ruokatorvi
7
Rotan henkitorvi ja keuhkot
8
Rotan ruokatorvi ja mahalaukku
9
Maksa, sappitiehyet, sappirakko
Liver Gallbladder (Common) duct
10
Maksa, sappitiehyet, sappirakko
Ruuansulatuksen edistäminen Sappineste Suolen ravintorasvojen pilkkoutuminen ja imeytyminen mahdollista Käärmeen sappirakko (Esim. rotalla ei ole sappirakkoa)
11
Maksa, sappitiehyet, sappirakko
Osallistuminen aineenvaihduntaan Hiilihydraatista glukoosia, varastoi sen glykogeeninä ja vapauttaa sitä tarvittaessa Rasvojen muuttaminen toivottuihin muotoihin Proteiinista aminohappoja ja entsyymejä Valmistaa ja muuntaa nukleotideja, DNA, RNA (voit selvittää proteiinisynteesin, eli proteiinin valmistamisen)
12
Maksa, sappitiehyet, sappirakko
Valmistaa kuona-aineita Vieraat, myrkylliset aineet vesiliukoisiksi → munuaisten kautta pois Tuottaa virtsa-ainetta → typpiyhdisteet munuaisten kautta pois Hormonien poistaminen, muuntamalla toisiksi yhdisteiksi
13
Maksa, sappitiehyet, sappirakko
Osallistuu puolustusmekanismeihin Tuottaa vasta-aineita Syöjäsoluja (bakteerien, virusten, vanhojen punasolujen yms. tuhoaminen)
14
Maksa, sappitiehyet, sappirakko
Osallistuu veren muodostumiseen Tuottaa verisoluja Tuottaa hyytymistekijöitä Tuottaa plasmavalkuaista
15
Maksa, sappitiehyet, sappirakko
Toimii varastona Veri Sokeri (glykogeeni) Proteiini Vitamiinit (A, D, E, K ja B₁₂) Rauta, kupari, sinkki, mangaani
16
Maksa, sappitiehyet, sappirakko
Tuottaa lämpöä
17
Maksaongelmia Synnynnäinen maksashuntti Rappeutumat
Veri ei vie ravinteita maksaan vaan ohi Rappeutumat Rasvamaksa – väärä ruokinta Puutokset Myrkytykset – homeet, kupari (lammas, Bedlingtonin terrieri)
18
Maksaongelmia Tulehdukset Loiset, virukset, bakteerit
(sukkulamadot, maksamadot, ekinokokki) bilirubiini aiheuttaa keltaisuutta
19
Kuningasboan maksassa epänormaaliutta
20
Maksaongelmia Maksakirroosi Kudokset kovettuu (sidekudosta)
Leptospiroosi – koira FIP – kissa Salmonelloosi BVD (tarttuva virusripuli) – nauta MHV – hiiri Home- ja sienimyrkyt Diabetes mellitus ”kerääntymissairaudet”
21
Perna Spleen Ilman pernaa voi selvitä
22
Käärmeen sappirakko, perna ja haima
23
Perna Muodostaa vasta-aineita (immuunipuolustus) Muodostaa valkosoluja
Imusolut ja niiden aktivointi Vasta-aineet Muodostaa valkosoluja Hajottaa vanhoja punasoluja Verivarasto, hemoglobiinin raudan varastointi
24
Maksa Mahalaukku Haima Perna (pienin pyöreä) Sappirakko (kellertävä)
25
Haima Pancreas
26
Haima Muodostaa entsyymejä Ravintoaineiden pilkkominen
valkuaisaineista polypeptidejä ja aminohappoja → tärkkelyksestä maltoosia (amylaasi) → rasvoista rasvahappoja (lipaasi) (Haiman ruuansulatusnesteet neutraloivat ohutsuolen sisältöä)
27
Haima Langerhansin saarekkeet Veren sokerin säätely
A-solut → Glykogeenistä (varastohiilihydraatti) glukoosia (rypälesokeri, verensokeri) B-solut → Glukoosin hajoaminen, muuttaminen glykogeeniksi ja rasvaksi (insuliini) Glukoosi (rypälesokeri) + fruktoosi (hedelmäsokeri) = sakkaroosi (ruokosokeri) Glukoosi + galaktoosi = laktoosi (maitosokeri) Glukoosi + glukoosi = maltoosi (mallassokeri)
28
Haimaongelmia Akuutti haimatulehdus Krooninen tulehdus
→ ei tuoteta ruuansulatusentsyymejä → ravinto ei imeydy →nälkä, syö paljon, kakkii paljon, laihtuu, kova kipu Krooninen tulehdus
29
Haimaongelmia Periytyvä haiman toimintahäiriö Surkastumat Kasvaimet
Koirilla tavallisimmin (saksanpaimenkoira, resessiivisesti periytyvä) Surkastumat Kasvaimet Vaikutus sen mukaan, mitä solukkoa kasvain on Leviää usein koko haimaan Saarekesoluissa voi aiheuttaa sokeritaudin
30
Munuaiset Kidneys Munuaiset + virtsanjohtimet + virtsarakko + virtsaputki = virtsaelimet
31
Munuaiset Parillinen elin Alla sydän ja toinen munuainen
32
Käärmeen munuainen
33
Käärmeen sappirakko ja munuainen, sekä suolta
34
Munuaiset Poistavat typpiaineenvaihdunnan jätteitä
epäorgaanisia suoloja Vettä hyödyttömiä ja myrkyllisiä aineita kuona-aineet virtsa-aine virtsahappo (linnut, matelijat)
35
Munuaiset Miltä normaali virtsa näyttää, mille se haisee?
Hevonen – sakeaa (C₂CO₃, kalsiumkarbonaatti) Nauta – kirkkaampaa Petoeläin – ammoniakin haju, kun virtsaa seisottaa, tai se on väkevää Petoeläin, sika – vaalean kellertävää, punaisen-oranssin sävyistäkin voi olla Kasvinsyöjien virtsa tummuu seistessä
36
Virtsaelinongelmia Munuaistulehdus Bakteerit verestä tai virtsateistä
Vaikea löytää, selkäkipu oireena, näytteet verestä, virtsasta
37
Virtsatieongelmia Virtsakiteet, virtsakivet Väärä ruokinta
Liikaa väkirehua – pukki, pässi Liikaa valkuaista – kissa, koira Krooninen virtsatietulehdus - hevonen Sakkaantuu, tiivistyy + kivennäisaineet Tiheä virtsaaminen Voi jumittua virtsaputkeen (uros, eturauhasen kohta ahdas!)
38
Virtsatieongelmia Munuaiskasvaimet Virtsateiden kasvaimet
Yleensä etäpesäkkeitä Kuona-aineet alkaa kertyä kehoon Virtsateiden kasvaimet Näkyy sakkana, bakteerit lisääntyy
39
Lisämunuaiset Ydin Tuottaa adrenaliinia, noradrenaliinia
Verenpaineen säätely Supistavat, laajentavat verisuonia, vaikutus sydämen toimintaan Vaaratilanteisiin valmistautuminen Rauhoitusaine ei aina auta, jos eläin on säikähtänyt / suuttunut
40
Lisämunuaiset Kuorikerros Kortikoidituotanto + muita steroidihormoneja
Säätelee elimistön suola- ja nestetasapainoa
41
Lisämunuaisongelmia Kasvain – Cushingintauti Cushingin syndrooma – kudos lisääntyy muista syistä Kortikoidien tuotannon lisääntyminen Lihaskudos surkastuu, vatsalihas myös – roikkuva maha tyypillistä (+muitakin oireita) Addisonin tauti Kortikoidien vajaatuotto
42
Lisämunuaisten ja haiman sijaitseminen linnulla
43
Lopetettu viiriäinen, juuttunut muna
44
Rotan umpisuoli
45
Rotan paksusuoli
47
Kotiläksyt Selvitä sokeritauti esim. koiralla (s.84)
diabetes in english Listaa lihomisen syitä! (s.88-89)
48
Rotan elimiä vielä
Samankaltaiset esitykset
