Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Advertisements

VERSOLAN PÄÄSIVU Tämän dian tarkoitus on olla koko Versolan pääsivu. Ehdotus pääsivusta löytyy Työelämätaidot –materiaalin yhteydessä. Tältä pääsivulta.
Korroosionesto ja pinnoitustekniikka: korroosioympäristöjä
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemiaa pyykinpesussa.
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
pH:n matemaattis-kemiallinen tulkinta
Proteiinit.
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Sähkökemian perusteita, osa 2
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Liukoisuus-ja ionitulo
Heterogeeninen tasapaino
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Kuonien rakenne ja tehtävät
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Hiilihydraatit Monosakkarideillä on sekä suoraketjuinen että rengasrakenteinen muoto Renkaat voivat liittyä toisiinsa polykondensaatioreaktiolla, jossa.
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Puskuriliuos Puskuriliuos on liuos, joka pystyy vastustamaan pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa tai emästä Puskuriliuos koostuu heikosta haposta.
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
Kelatoivia aineita β-alaniinidietikkahappo
6. Luonnon happamoituminen
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
Typpi.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
Kemikaalit ja työturvallisuus
Reaktioita ruoanvalmistuksessa
1. Hiili – elämän alkuaine
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Amiinit.
Hiilivedyt.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Indikaattorityö Työn suoritus (OHJE): Laita 3-4 tippaa hapanta (HCl-liuos), neutraalia (vesi) ja emäksistä (NaOH-liuos) ainetta kuuteen mikrokemian alustan.
14. Aminohapot ja valkuaisaineet  Aminohapon rakenteessa on sekä aminoryhmä -NH 2 ja karboksyyliryhmä –COOH  Aminoryhmä on yleensä liittynyt karboksyyliryhmän.
Kpl 9 hapot ja emäkset - tehoaineet Aineilla on PH-arvo Hapan Mikä on PH? Maistuu kirpeälle Mitä vahva happo tekee? Esim. Emäksinen Mikä on PH? Maistuu.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Eliöt rakentuvat soluista
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
Proteiinit.
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Orgaanisia reaktioita
Orgaanisten yhdisteiden luokittelua
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Mikrobiologia.
Kiteiset ja amorfiset aineet
Aine rakentuu atomeista
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Orgaaniset typpiyhdisteet
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Orgaaniset yhdisteet Biomolekyylit C + O C + N C + H Alkoholit Amiinit
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Kemialliset sidokset Metallisidos
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Neutraloituminen ja suolat
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Esityksen transkriptio:

Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa Lämpötila Ionihilan sidosten vahvuus/ionien koko Niukkaliukoisia (liukoisuus alle 1g/l) ovat yleensä yhdisteet, joissa on pieni ionin koko ja/tai suuri varaus

Ionit happoina ja emäksinä Vahvojen happojen vastinemäkset ovat vesiliuoksessa käytännössä neutraaleja Heikkojen happojen vastinemäkset ovat emäksisiä Jos anionissa on jäljellä happamia protoneja se voi toimia sekä happona että emäksenä Vastaavasti heikon emäksen vastinhapot ovat happamia esim. NH4+ Suolan kationin ja anionin happo-emäsominaisuuksista voidaan päätellä onko suolan vesiliuos hapan, neutraali vai emäksinen

Aminohappojen vesiliuokset Aminohapoissa on sekä hapan karboksyylihapporyhmä että emäksinen aminoryhmä Elimistön olosuhteissa (pH =7,4) molemmat ryhmät reagoivat ja aminohaposta muodostuu kahtaisioni Aminohappojen liittyessä toisiinsa amidisidoksin muodostuu proteiineja Syntynyt amidisidos on neutraali ja proteiinin happo-emäsominaisuudet määräytyvät aminohappojen sivuketjujen ominaisuuksista