Syntaksin harjoituskurssi CYK140

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Puolipiste, Kaksoispiste, Ajatusviiva ja Yhdysmerkki
Advertisements

Kysy kysymys parilta. Vastaus on tekstissä s
Suomen kielen ominaispiirteet.
Mitä on kirjoittaminen? (s. 55)
Monikko.
ESITYKSEN RAKENTAMINEN JA HAVAINNOLLISTAMINEN
Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Preppaus ENA 4.
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 Harjoitustehtäviä 10, tehtävä 2 (X-bar -puut)
Referointi ja referaatti
TAUOLLA TYÖKAVEREIDEN KANSSA
METATEKSTI, METADISKURSSI = tekstiä tekstistä (Minna-Riitta Luukka 1992 ja 1995) Tieteellisetkään tekstit eivät ole pelkkiä faktakokoelmia, vaan niissä.
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 Syksy 2007, 2. periodi Luennot ja kurssin suorittaminen Anu Airola Yleisen kielitieteen laitos.
Nauru kritiikin keinona
Nauru kritiikin keinona.  Naurun avulla voi vahvistaa vallitsevia käsityksiä.  Toisaalta nauru on keino purkaa valtarakenteita.  Nauru etäännyttää.
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Esityksen havainnollistaminen Eeva-Leena Aittoniemi
ESITYKSEN RAKENTAMINEN JA HAVAINNOLLISTAMINEN Rinna Toikka.
1 Päämääriä Semantiikka tutkii merkitystä siten, että yrittää muodostaa teorian siitä. - yleistyksiä : esim. konjunktioilla on erilainen merkitys kuin.
2. a. Pareittain esittele kirjoittamasi esittelyteksti ja valitsemasi lehtijutut. 2. b. Tarkastelkaa yhdessä valitsemianne lehtijuttuja ja merkitkää juttuihin.
omena banaani appelsiini tomaatti kurkku paprika
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 Harjoitustehtäviä 4.
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 Tehtäviä 10 Ratkaisut.
ESITYKSEN RAKENTAMINEN JA HAVAINNOLLISTAMINEN
Puhu parin kanssa! Mitä sinä teit viikonloppuna?
Minä luen kirjan. Minä luen kirjaa. Minä luin kirjan
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 P Luento ma
Kielen- ja tekstinhuoltoa
Yleisen kielitieteen peruskurssi CCYK110
Runon erittelyä tekstitaitokokeessa
Kielioppi 1 Ssu luento.
Syntaksin harjoituskurssi CYK luento to 9.11.
1 Syntaksin harjoituskurssi CYK140 4.luento
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
Etsi ensin predikaatti.
Näytelmä-tekstistä tekstitaito-vastaukseksi
Kappale 8: Onnea uuteen kotiin!
Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet
Yleisen kielitieteen peruskurssi CYK110 Ryhmä 2 8. luento ma Esko Niiranen Yleisen kielitieteen laitos.
Suomi 2B Sanna Rämö. Hei! Kuka sinä olet? Kuka? Mikä? Mitä? Missä? Mistä? Mihin? Millainen? Minkänäköinen? Minkävärinen? Kuinka? Milloin? Miksi?
Määräysmuodot englanti - ruotsi. Sukulaiskielestä on hyöytä!  Englanti ja ruotsi ovat sukulaiskieliä ja tämä näkyy mm. siinä, että lauserakenteet ovat.
Tervetuloa keskustelukurssille!. Kurssi-info Puhutaan suomea Tilanteet, puhefunktiot Keskustelut, pelit, roolileikit… Vaihdetaan ryhmää / paria usein.
FINSKÝ INTENSIVNÍ MOI KAIKILLE! Titta Hänninen.
Ohjeet Kandidaattiseminaariin integroitu kypsyysnäytesuorittaminen
Runo auki! ÄI6, syksy 2016.
TUKIVIITTOMAT JA KUVAT KOMMUNNIKOINNIN TUKENA
Suomi 2A SELKOUUTISET:
Määräysmuodot englanti - ruotsi
Tieteellisen tekstin piirteitä
Kirjallisuuden käsitteitä
Suomen kirjoituskurssi edistyneille
Suomen kirjoituskurssi edistyneille
Yhteenvetoa mediatekstien vaikutuskeinoista
Mitä on kongruenssi?.
FIBS
Suomi 2A Keskiviikko
Videoesitelmät FIBS 5 kevät 2016.
ESSEE.
Runon erittelyä tekstitaitokokeessa
AI8 Argumentatiiviset tekstit
Asiatekstien tyylilaji: asiatyyli
Kuvat ja teksti
Konteksti polttopisteessä
Kielen- ja tekstinhuoltoa
Suomi 1B Maanantai 29. elokuuta 2016.
KUINKA VALITSEN OBJEKTIN MUODON ?
Esityksen transkriptio:

Syntaksin harjoituskurssi CYK140 5. luento ma 13.11.

NP:n tehtäviä lauseessa: viittauspotentiaali Referenssi: suhde puhujan käyttämän ilmauksen ja sitä kielen ulkopuolella vastaavan entiteetin välillä. Definiittisyys (määräisyys / epämääräisyys): kysymys on NP:n tarkoitteen tai potentiaalisen tarkoitteen yksiselitteisestä tunnistettavuudesta kontekstissa. (Ks. Vilkuna 1992: Referenssi ja määräisyys suomenkielisten tekstien tulkinnassa.)

Spesies (’määräisyyslaji’) Kvantitatiivinen spesies: ’määräinen ja epämääräinen paljous’, jota ilmaistaan suomessa partitiivin ja nominatiivin (akkusatiivin) oppositiolla. Notiivinen spesies: NP:n tarkoitteen tunnettuus (kuulijan/lukijan näkökulmasta).

Kvantitatiivinen ja notiivinen määräisyys Notiivisesti definiittinen Notiivisesti indefiniittinen Kvantitatiivisesti definiittinen Auto on kadulla. Maito on kannussa. Autot ovat kadulla. Kadulla on auto. Minulla on uudet kengät. Kvantitatiivisesti indefiniittinen Kannussa on maitoa. Kadulla on autoja. Ks. Hakulinen & Karlsson 1988: Nykysuomen lauseoppia.