1 Päämääriä Semantiikka tutkii merkitystä siten, että yrittää muodostaa teorian siitä. - yleistyksiä : esim. konjunktioilla on erilainen merkitys kuin.

Esitys aiheesta: "1 Päämääriä Semantiikka tutkii merkitystä siten, että yrittää muodostaa teorian siitä. - yleistyksiä : esim. konjunktioilla on erilainen merkitys kuin."— Esityksen transkriptio:

1 1 Päämääriä Semantiikka tutkii merkitystä siten, että yrittää muodostaa teorian siitä. - yleistyksiä : esim. konjunktioilla on erilainen merkitys kuin adjektiiveilla. - miten määritellä sanojen todellinen ydinmerkitys. - individuaalinen merkitys ei periaatteessa kuulu semantiikan piiriin (runous, idiomit, metaforat, ironia rajamailla) - semantiikka tutkii kielen sanojen tai lauseiden 'merkitystä' ja pragmatiikka taas niiden 'käyttöä'

2 2 Järjestelmämerkityksen ongelma eli kirjaimellinen vs. ei-kirjaimellinen merkitys (literal vs. non-literal meaning) surffailla, hiiri - merkitykset muuttuvat: milloin ei-kirjaimellisesta merkityksestä tulee kirjaimellinen ? - esim. metaforat haalistuvat ajan myötä

3 3 Peruskäsitteitä Sanan määritelmä: - " a minimum free form" - lekseemi, lemma -sanojen syntagmaattiset ja paradigmaattiset suhteet Orava luikahti puunkolosta oksalle. Koira juoksi aidanraosta tielle. Mies kompuroi kaupasta puistoon.

4 4 Semantiikan ongelmia - kehäpäätelmä - lingvistinen vs. maailmantieto : missä raja ? - kontekstin osuus

5 5 Lausuma, lause ja propositio -Lausuma (utterance): -konkreettinen, puhujan ääneen esittämä puhejakso. -sana, fraasi, lause, lauseita -'toimintaa', fysikaalinen tapahtuma -Lause: -abstraktimpi kuin lausuma, ei edellytetä käyttöä. -lingvistinen, syntaktinen yksikkö. -SAMASTA LAUSEESTA VOI OLLA USEITA LAUSUMIA.

6 6 Lausuma, lause ja propositio -Propositio: -abstrakti, merkitysyksikkö. -puhuja esittää jonkin proposition esittäessään väitelauseen. -semanttinen yksikkö. -mutta koska propositio on abstrakti, se ei EDELLYTÄ lausumaa.

7 7 Merkitysteorioita 1.Referentiaalinen teoria: Kielen ja maailman välinen suhde = referenssi

8 8 Merkityksen referenssiteoria (l. referential or denotational theory) -referentti eli tarkoite: se definiittinen yksilo, ulkomaailman kohde, johon sana viittaa. sana viittaa tarkoitteeseen -Kissa -----------------  - sanan merkitys on sanan ja tarkoitteen välinen suhde eli referenssi (l.viittaussuhde)

9 9 Käsitteitä a) Referentti eli tarkoite -aikapaikkaan sidottu, puhujasta riippuvainen -puhuja poimii tarkoitteen (yksilon tai luokan), asettaa sen puhunnoksenTEEMAKSI, josta muu lause predikoi jotain. -Bedeutung (saks.), denotaatio, denotatiivinen merkitys, ekstensio, reference (engl.)

10 10 Käsitteitä b) Ekstensio - sanan kaikki mahdolliset tarkoitteet. Geneerinen ilmaisu : viittaus on geneerinen jos tarkoitteena onkin tarkoitteiden “luokka”.

11 11 Käsitteitä referring expression : käytetään osoittamaan tiettyä puhujan mielessä olevaa tarkoitetta (nominaalilauseet) non-referring expression : esim. hei, kun, paljon, ei… -Referenssi on ihmisten ominaisuus (to refer): puhuja viittaa maailmassa oleviin tarkoitteisiin eli referentteihin.

12 12 Esimerkkilauseita a) Liisa Lahtinen/naapurin rouva/yhdistyksen puheenjohtaja/paras ystäväni... -samaan kohteeseen eli tarkoitteeseen maailmassa voi viitata erimerkityksisin ilmaisuin, jolloin ilmaisut ovat samatarkoitteisia, samanviitteisiä, koreferentiaalisia. kiinteä referenssi: esim. erisnimet vaihteleva referenssi: esim. pronominit ja yleisnimet

13 13 Esimerkkilauseita: Näyttöpäätteeni 1. Näyttöpäätteeni on aivan uusi. Näyttöpäätteet 2. Näyttöpäätteet vahingoittavat silmiä. näyttöpääte 3. Tuo romuläjä on näyttöpääte. näyttöpäätteeni 4. Tuo romuläjä on näyttöpäätteeni. Em. olivat aikapaikkaisesti olemassa, reaali- maailman olioita.

14 14 Viittaavat ilmaisut: NP ja sen viittauspotentiaali viittaavana ilmaisunasilloin kun NP viittaa kohteeseen maailmassa, se toimii viittaavana ilmaisuna. Irmeli asuu tuossa talossa. Ei täällä asu ketään Irmeliä. Jos viittaavia ilmaisuja käytetään osoittamaan tiettyä puhujan mielessä olevaa tarkoitetta= spesifi tarkoite

15 15 Esimerkkilauseita Tuo mies/joku mies ’Joku mies ’Tuo mies/joku mies ’Joku mies kyseli sinua eilisiltana.’ Tämän pankin ryöstäjänTämän pankin ryöstäjän täytyy olla ilkeä ihminen. ja postittaa Järven rannalla rantakivellä istunut tyttö Minulla ei ole autoa. Saimaannorppa on harvinainen.

16 16 Esimerkkilauseita a Norwegian.Paul married a Norwegian. a Norwegian.Paul wants to marry a Norwegian. a car.Jane is looking for a car. ELI: epämääräistä artikkelia ei voi käyttää vihjeenä (engl.).

17 17 Referenssi Kuitenkin myös ei-spesifejä referenssejä edustuma voitaisiin pitää referentiaalisina mikäli voidaan ajatella että puhujalla on mielessään jonkinlainen edustuma tarkoitteelle.

18 18 Referenssi Anna on toimittaja. Predikaattiasemassa oleva NP voi olla ei- referentiaalinen tai referentiaalinen. Irmeli on mukavin naapurini. Suomen nykyinen presidentti on T. Halonen.  EKVATIIVILAUSEITA: identifioivat saman kohteen.

19 19 Definiittiset vs. indefiniittiset NP:t. Definiittiset NP:t ovat yleensä referentiaalisia: –Erisnimet –Eri tavon definiittisiksi merkityt NP:t - Tietyt pronominit Jos joku vie tämän kynän pöydältäni, hän tulee tuntemaan sen luissaan. - paljolti kontekstista riippuvainen

20 20 Eräs henkilö kysyy sinua. Minä etsin erästä kirjaa. Laitos etsii uutta esimiestä. Indefiniittiset voivat olla referentiaalisia tai ei. Subjektiasemassa oleva NP on yleensä referentiaalinen. Nyt otti ohraleipä. Hän ei lotkauttanut korviaan. - idiomeissa olevat NP’t eivat yleensa referentiaalisia: eivat muodosta viittausketjuja.

21 21 Smithin murhaajan Smithin murhaajan t ä ytyy olla hullu. -referentiaalinen opaakkisuus - Donnellan (1966): definiittisiä kuvauksia voidaan käyttää kahdella tavalla: referentiaalinen käyttö: puhuja pystyy tunnistamaan kohteen attribuuttinen käyttö: puhuja ei tunnista kohdetta.

22 22 Referenssi: ongelmia Iltähti loistaa tummenevalta taivaalta. Aamutähti loistaa vaalenevalta taivaalta. Venus on aurinkokuntamme toinen planeetta. - Onko noilla yhteinen tarkoite puhujalle ? Muumimamma katselee auringonlaskua Muumilaaksossa. Koska. Kun. Riennamme vapauteen. - Viittaus tapahtuu ihmisen mielessään rakentamaan malliin maailmasta. kieli  maailma vai kieli  mieli  maailma

23 23 Ongelmia kieli – maailma -suhteessa 1. Abstraktisanat kuten vapaus, demokratia. Ratkaisuja: - Kielen, mielen ja maailman välinen suhde - Odgen ja Richards (1923): semanttinen kolmio THOUGHT OF REFERENCE SYMBOL REFERENT

24 24 Ongelmia kieli – maailma –suhteessa: ratkaisuja 2) - Kuvitellut oliot kuten yksisarvinen, keijukainen, peikko kuuluvat M2:een: - Karl Popperin (1963) M1, M2, M3 - 'kaikki on kielennettävissä.' - monta tapaa kielentää sama asia: samanviitteisyys, koreferentiaalisuus1

25 25 Merkitysteorioita 2.Representationaalinen teoria: Kielen, mielen ja maailman välinen suhde = sense

26 26 Sense - Frege erotti toisistaan referenssin ja sensen. - Sense: tulee suhteesta toisiin ilmauksiin samassa kielessä: kielen sisäisiä suhteita. a. kissani on puussa/pensaassa b. Harriet wrote the answer down c. Harriet wrote down the answer d. The chicken is ready to eat

27 27 REPRESENTATIONAALINEN TEORIA -merkitys riippuu meidän mentaalisesta mallistamme ja meidän käsityksestämme tilanteesta: heijastuu kielelliseen muotoon: "J. is sleeping" "J. is asleep"

28 28 Referenssi ja sense Kaksi tapaa käsittää merkitys: referenssi ja sense. Referenssi keskittyy kielen ja maailman väliseen suhteeseen ja sense kielen sisäisiin suhteisiin. Me emme voi kääntää senseä merkitykseksi, koska silloin se kattaisi sekä referenssin että sensen.