Rawlsin vastaukset: • periaatteiden hierarkkinen (leksikaalinen) järjestys: - kaikkien tasa-arvoiset perusvapaudet ja -oikeudet ovat ensisijaisia (1. periaate ensisijainen) - rajana kaikkien muiden vastaavanlaiset vapaudet ja oikeudet (liberalistisen filosofian perusperiaate) 1. Each person has an equal claim to a fully adequate scheme of equal basic rights and liberties, which scheme is compatible with the same scheme for all; and in this scheme the equal political liberties, and only those liberties, are to be guaranteed their fair value (tasa-arvoinen vapaus) • tietty epätasa-arvoisuus on oikeudenmukainen: (perustelu: Rawlsin konstruktivismi, valitaan tietämättömyyden verhon takana) 2. Social and economic inequalities are to satisfy two conditions: - first, they are to be attached to offices and positions open to all under conditions of fair equality of opportunity (mahdollisuuksien tasa-arvo) - and second, they are to be to the greatest benefit of the least advantaged members of society (the difference principle, eroperiaate).

?! eroperiaate : miten pitää ymmärtää? PL: to the greatest benefit of the least advantaged members TJ: reasonably expected to be to everyone’s advantage ?! kelpaa Rawlsille? (ainakin TJ: ”everyone’s advantage”) Gerald A. Cohen (Rescuing Justice and Equality, 2008): - vahvemmin egalitaristinen ja aidosti yhteensopiva Rawlsin ”greatest benefit” periaatteen kanssa

utilitarismi intuitionismi perfektionismi Rawlsin teorian perustelujen keskeisiä käsitteitä: • liberalismi • poliittinen, ei metafyysinen • konstruktivistinen ja deontologinen utilitarismi (mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monille) intuitionismi (perustavien periaatteiden pluralismi) perfektionismi ym. muita teleologisia teorioita (kokonaisvaltainen käsitys hyvästä)

konstruktivismi • liittyy: - perusteluihin - argumentaatiotapaan (menetelmään) • deontologinen moraaliteoria: - Kant (Rawls: ”Kantian constructivism”) - tiettyjen moraaliperiaatteiden ehdottomuutta ja ensisijaisuutta - oikean ensisijaisuutta hyvän suhteen, ”priority of right over good” - Rawlsin vastapoolit: intuitionismi, perfektionismi, utilitarismi

perfektionismi (kokonaisvaltainen käsitys hyvästä) • substantiaalinen (sisällöllisesti määritelty) käsitys hyvästä yhteiskunnasta - voi lähteä ihmisen hyvästä - Rawls: huonosti perusteltuja, metafyysisiä, liian yksi-ulotteisia ja aina kiistanalaisia teorioita • Aristoteles: teorian onnellisuudesta (eudaimonia) => määrittää yhteiskunnan keskeisiä tavoitteita - esim. mahdollisuuden osallistua politiikkaan ja päätöksentekoon - ei pelkästään oikeutena, vaan koska on onnellisuuden yhtenä ennakkoehtona • muunlaisia: - inhimillinen täydellisyys (human excellence) - yhteisöllisyyttä (esim. etninen, uskonnollinen tai kommunistinen yhteisö) - hyvä valtio • Martha Nussbaum & Amartya Sen - ”capabilities approach” (toimintamahdollisuus) - määrittää siedettävän ja hyvän elämän sisällölliset ehdot

utilitarismi yleisenä moraalifilosofisena teoriana sovellusalue: yksilön toiminta yhteiskunnallisena teoriana • sovellusalue: yhteiskunnan normatiivinen perusta - Robert E Goodin: Utilitarianism as a Public Philosophy, 1995. • yhteiskunnan tehtävä on maksimoida hyvää yhteiskunnassa ”mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monille” • hyvä? - ennalta määriteltyä hyvää - yksilöiden preferenssit => yleinen hyvä = yhteenlaskettu hyvä • hyvinvointivaltio? • klassisia jatkokysymyksiä ja ongelmia: - miten hyvää märitellään? - tarjoa mahdollisuuden uhrata jotain/joitakin yhteisen hyvän nimessä - Rawls: oikean/oikeudenmukaisuuden ensisijaisuutta!

• esim. tasa-arvo, yksilön oikeudet, yhteinen hyvä intuitionismi tai perustavien periaatteiden pluralismi yhtenäiselle perustalle palauttamaton ensimmäisten periaatteiden joukko • esim. tasa-arvo, yksilön oikeudet, yhteinen hyvä - kaikki tärkeitä, ei voida palauttaa yhtenäiseen perustaan - intuitiivisia ≈ nouse ajattelutavoistamme (Walzer) - vaatii tilannesidonnaista harkintakykyä eli intuitioita • Michael Walzer, G. A. Cohen Rawls: - ei välttämättä huonoa - voidaan osoittaa vääräksi ainoastaan perustellun yhtenäisteorian avulla -> oikeudenmukaisuusteoria ongelma: konfliktit eri arvojen välillä - tasa-arvo vai ihmisoikeudet?

konstruktivismi jatkuu • minkälainen deontologinen käsitys voidaan tänä päivänä pitää perusteltuna ja oikeutettuna? - Rawls: ainoastaan tietyillä ehdoilla varustettu ja tietynlaiseen julkiseen prosessiin altistettu konstruktio - vastakohta: universaali ja ei-historiallinen ehdottomuus • teoria ei luo yleispäteviä, universaalisia periaatteita - pätee tietyin ehdoin, ja - tietyissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa (moderni liberaali demokraattinen yhteiskunta/kansallisvaltio) = ”political, not metaphysical” – osa 1 • ”They are the principles that free and rational persons concerned to further their own interests would accept in an initial position of equality … as defining the fundamental terms of their association. (A Theory of Justice, s. 11) - vrt. kategorinen imperatiivi, sopimusteoria

konstruktivismi jatkuu • oikeudenmukaisuusteorian periaatteet - koskee ainoastaan yhteiskunnan perusrakennetta (basic structure) - ovat yhteiskunnallisen yhteistyön (social cooperation) periaatteita - ”justice is the first virtue of social institutions” (A Theory of Justice, s. 3) • oikeudenmukaisuus-periaatteet saavutetaan ja perustellaan tietyn menetelmän avulla (sopimusteoreettinen perinne) • menetelmän peruskäsitteet: - veil of ignorance (tietämättömyyden verho) - original position (alkutila) - reflective equilibrium (reflektiivinen tasapaino) - overlapping consensus (limittäinen yksimielisyys) • ”… the guiding idea is that the principles of justice for the basic structure of society are the object of the original agreement … These principles are to regulate all further arrangements; they specify the kinds of social cooperation that can be entered into and the forms of government that can be established. (A Theory of Justice, s. 11)