HENKILÖSUOJAIMET TkT Sakari Halmemies 6.5.2005.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aineen yhtymistä happeen
Advertisements

Koulutusaineistoa EIGA TP 12.
KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2
Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys Vedenlaatutietoja
Olomuodosta toiseen.
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Muovien tunnistus FT-IR-laitteella
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
SUOJAINMATERIAALIEN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAIMIEN VALINTA
Aurinkomalli - rakenne, energiantuotanto ja kehitys Perustuotanto: protoneista heliumia (klikkaa vaiheet esiin):
Grafiikka ja kuvankäsittely Julkaisu ov Katja Harjajärvi / Taok2 Kurssin tavoitteet  Kurssin aikana suunnitellaan ja toteutetaan graafinen.
HARJOITUSTEHTÄVIÄ TkT Sakari Halmemies
HARJOITUSTEHTÄVIÄ SUOJAIMIEN VALITSEMISEKSI TkT Sakari Halmemies
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Kestävään kehitykseen kasvattaminen kemian opetuksessa DI, FM, Marianne Juntunen Kemian opetuksen keskus, Helsingin Yliopisto.
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta
LÄÄKELASKENTA Kaasulaskut
Metallurgiset liuosmallit: WLE-formalismi
Pk-yritysbarometri, kevät 2015 Alueraportti, Pohjanmaa 1.
Japanin tsunamista johtunut ydinonnettomuus Tekijät: Karoliina, Mikael, Rasmus, Jaakko.
Proteiinien tehtävät elimistössä
Typpi.
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
Höyrystyminen ja tiivistyminen
Tehnyt : Vihtori Pummila ja Elmeri Pessinen
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
BI1 - Eliömaailma.
KORROOSIONESTO YMPÄRISTÖÄ MUUTTAMALLA Vedenkäsittely
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta
RAAKAÖLJY JA SEN JALOSTUS Öljyn jalostus.
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Savonia-ammattikorkeakoulu,
Ympäristöviisas biotalous 2050
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Olomuodosta toiseen.
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Aurinkokunta.
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
TUPAKAN JA NUUSKAN AINESOSAT
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Orgaanisia reaktioita
Alkoholeissa ketjurakenteiseen tai sykliseen hiilirunkoon on liittynyt poolinen OH-ryhmä eli hydroksyyliryhmä.
Tiivistelmä 8. Palaminen
Puhdas aine ja seos Puhdas aine muodostuu keskenään samanlaisista rakenneosista. Puhtaalla aineella on kolme olomuotoa ja tarkat sulamis- ja kiehumispisteet.
Lämpölaajeneminen Lämpötila johtuu rakenneosasten liikkeestä
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Elinympäristömme alkuaineita
Tiivistelmä 4. Aineosien erottaminen
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta
Työperäinen altistuminen ja terveysriskit
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
TUOTANNONTEKIJÄT s
Esityksen transkriptio:

HENKILÖSUOJAIMET TkT Sakari Halmemies 6.5.2005

HENKILÖSUOJAIMET

Hengityssuojaimet Eristävät Suodattavat

Eristävät hengityssuojaimet Paineilma- tai happilaite maski + paineilma- tai happipullo Käyttö aine tuntematon pitoisuus > 1 t-% (mitattu) happipitoisuus alle 17 t-% (mitattu)

Suodattavat hengityssuojaimet Suodattimet kokonaamari, puolinaamari, pölysuojaimet Käyttö aine tunnettu HTP15 < pitoisuus < 1 t-% (mitattu) happea > 17 t-% (mitattu) suodattimen tulee soveltua ko. aineelle

Suojapuvut Ei-kaasutiiviit suojapuvut Kaasutiiviit suojapuvut

Ei-kaasutiiviit suojapuvut 1/3 Yleistä yhdessä, hengityssuojaimen suojakäsineiden ja –jalkineiden kanssa suojaa kehoa suoralta kemikaalikontaktilta (kiintoaineet ja nesteet) puku ei ole kaasutiivis

Ei-kaasutiiviit suojapuvut 2/3 Paloasu (Nomex) - esimerkkejä aineista, joilta voidaan suojautua paloasulla: argon, metaani, naftaleeni, kaliumsulfidi, sinkkipulveri, natrium, ammoniumnitraatti

Ei-kaasutiiviit suojapuvut 3/3 Roiskesuojapuku esimerkkejä aineista, joilta voidaan suojautua roiskesuojapuvulla: freonit, hiilidioksidi, asetaldehydi, rikkihiili, valkoinen fosfori, bensiini, peroksietikkahappo, nestemäiset ja kiinteät radioaktiiviset aineet, sinkkikloridi

Kaasutiiviit suojapuvut 1/3 Yleistä yhdessä, hengityssuojaimen suojakäsineiden ja –jalkineiden kanssa suojaa kehoa sekä kiinteiltä, nestemäisiltä että kaasumaisilta kemikaaleilta

Kaasutiiviit suojapuvut 2/3 Kemikaalisuojapuku esimerkkejä aineista, joilta voidaan suojautua kemikaalisuojapuvulla: typpioksidi, perkloorihappo, anilliini, fenoli, kloroformi, rikkihappo* * saatetaan tarvita laitesuojaa

Kaasutiiviit suojapuvut 3/3 Kylmäsuojapuvulla täydennetty kemikaalisuojapuku - esimerkkejä aineista, joilta voidaan suojautua kemikaalisuojapuvulla: ammoniakki, kloori, vetykloridi