Työperäinen altistuminen ja terveysriskit

Esitys aiheesta: "Työperäinen altistuminen ja terveysriskit"— Esityksen transkriptio:

1 Työperäinen altistuminen ja terveysriskit
Marika Päällysaho Työperäinen altistuminen ja terveysriskit

2 Sisältö Altistuminen Henkilönsuojaimet Marika Päällysaho

3 Altistuminen

4 Vaara vs. riski Vaaran tunnistaminen (toksikologia)
Tunnistaa potentiaaliset vaikutukset terveyteen, jotka voivat ilmetä erilaisten altistumisreittien kautta (eläinkokeet) Vaaran luonnehdinta Annosvaste eli pitoisuudet ja niiden aiheuttamat vaikutukset lyhyt-ja pitkäaikaisessa altistumisessa Riskin arviointi Tarkoittaa aineen/valmisteen vaaraominaisuuksia luonnehtivien tietojen ja altistumistiedon yhdistämistä Riski = altistuminen x vaaraominaisuudet Marika Päällysaho

5 Altistuminen Imeytymisreittejä elimistöön iho, hengitystiet, ruoansulatuskanava, silmät (limakalvojen kautta) Ihon osuus imeytymisestä suurin (jopa 90%), imeytyminen jatkuu niin kauan kuin aine on ihokontaktissa Käytännössä käsien kautta altistuminen merkittävintä sekä käsistä suuhun altistuminen huonon käsihygienian takia. Marika Päällysaho

6 Ihoaltistuminen Iholäpäisevyys erilainen kehon eri osissa, erityisesti lämpimillä ja kosteilla ihoalueilla, joissa paljon verisuonia läpäisevyys ↑ Ihon kunto vaikuttaa läpäisevyyteen, haavaumien, ihottumien ja hiertymien kautta avoin reitti. Traktoriruiskutus vs. reppuruiskutus Valmisteen koostumuksen vaikutus (konsentraatio, liukoisuus) Lower absorption Higher absorption

7 Suun kautta altistuminen
Vakavimmat myrkytykset seuraavat jos ks-valmisteita on nautittu suun kautta, joko vahingossa tai tarkoituksenmukaisesti (säilytä aina asianmukaisesti alkuperäispakkauksessa!) Suun kautta altistutaan myös välillisesti käsien kautta (syöminen, juominen, tupakan poltto, suuttimien puhdistaminen puhaltamalla) Hyvä käsihygienia! Marika Päällysaho

8 Hengitystiealtistuminen
Osuus kokonaisaltistumisesta verrattain pientä (voi olla jopa n. 1%) Altistuminen mahdollista erityisesti sekoitettaessa pulveri- ja jauhemaisia valmisteita. Nestemäisiä valmisteita käsiteltäessä altistuminen epätodennäköisempää (huom! höyryt/kaasut!) Ruiskutuksen aikana hengitystiealtistuminen mahdollista erityisesti käytettäessä korkeaa painetta  hyvin hienojakoinen sumu  kulkeutuu hengitysteihin Marika Päällysaho

9 Silmä Paikalliset vaikutukset ja palautumattomat vauriot
Silmien kautta voi imeytyä yllättävänkin suuria määriä aineita verenkiertoon Käsi-silmä altistuminen Hyvä työhygienia ja suojaus! Marika Päällysaho

10 Iho herkistävyys Herkistävät aineet eli allergeenit voivat aiheuttaa ihon ja/tai hengitysteiden herkistymistä. Iholla herkistävät aineet aiheuttavat allergista ihottumaa, joka ilmenee yleisemmin ihon punoituksena, kutinana, hilseilynä tai turvotuksena. Ihottuma alkaa kosketusalueelta, mutta voi levitä jonkin verran sen ulkopuolelle. Herkistävyyteen vaikuttaa aineen potenttius, altistumisaika, altistuvan ihoalueen koko ja altistumisen toistuvuus Allerginen kosketusihottuma ja ärsytysihottuma ovat aina olleet kaksi ammattitautien tärkeintä diagnoosiryhmää, joiden keskinäinen järjestys on vaihdellut eri vuosina. Vuonna 2014 Yksittäisistä ammateista vahvistettuja ammatti-ihotauteja oli lukumääräisesti eniten lähihoitajilla (37), maanviljelijöillä (25), siivoojilla (20), sairaanhoitajilla (18), kokeilla ja muilla keittiötyöntekijöillä (16), kampaajilla (15), koneistajilla (14), ja moottoriajoneuvoasentajilla (14) Isotiatsolinonit ovat myös edelleen kasvava allergisen kosketusihottuman aiheuttajaryhmä (vuonna 2014 oli 21 vahvistettua tapausta). Metyyli-isotiatsolinonin käyttö itsenäisenä säilöntäaineena yleistyi vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja sen ajatellaan olevan pääsyy maailmanlaajuiseen isotiatsolinonikosketusallergiaepidemiaan. Marika Päällysaho

11 Iho herkistävyys Yleisin herkistynyt alue on kädet erityisesti työntekijöillä, usein seurauksena on sekundäärinen infektio. Tila on harvoin kuoleman vaarallinen, mutta vaatii usein aineen välttämistä koko loppuelämän ajan. Tärkein suojautumiskeino on asianmukaisten suojakäsineiden käyttö Kosketusallergian tavallisimpia aiheuttajia Metallit esim. nikkeli Eläinten hilse, karvat, eritteet Luonnonkumivalkuainen eli lateksi  pesuaineiden, voiteiden ja kosmetiikan ainesosat, esimerkiksi hajusteet ja säilöntäaineet Markkinoilla n.125 valmistetta, jotka luokiteltu herkistäväksi ihon kautta Marika Päällysaho

12 Ärsytyskosketusihottuma
Ärsytyskosketusihottuma voi tulla kenelle tahansa jonkin ärsyttävän tekijän tai usein toistuvan mekaanisen ärsytyksen, kuten toistuvan käsienpesun seurauksena. Ihottuman riskiä lisää ihon kuivuminen Alkaa yleensä sormien väleistä ja sivuilta, kämmenselistä ja ranteista Ärtynyt iho saattaa lisätä riskiä kosketusallergiaan Käsien ihoa ärsyttäviä tekijöitä mm.  •  jatkuva käsienpesu  •  kosteus, pöly ja lika hautovat suojakäsineet  aluskäsineet! Ammattitaudiksi vahvistetuissa ärsytyskosketusihottumissa aiheuttajaksi oli tavallisimmin ilmoitettu märkätyö (56 tapausta), pesu- ja desinfioimisaineet (12 tapausta), leikkuunesteet, öljyt ja voiteluaineet (12 tapausta) ja likainen työ (11 tapausta). Marika Päällysaho

13 Altistuminen ks-aineille; oireet
Tehoaineita ja valmisteita satoja erilaisia  haitallisuus vaihtelee samoin altistumistapauksissa kliiniset oireet. Tehoaineen lisäksi oireita voivat aiheuttaa myös muut valmisteen aineosat (pinta-aktiivisuutta vähentävät aineet, liuottimet jne.) Kemikaalien yhteisvaikutukset Tyypillisimpiä oireita ihon, silmien ja limakalvojen ärsytys oireet Marika Päällysaho

14 Ensiapu Pese iholle joutuneet roiskeet pois runsaalla vedellä ja
saippualla. Riisu likaantuneet vaatteet välittömästi. Huuhtele silmään joutuneita roiskeita juoksevan veden alla vähintään 20 min pää taaksepäin taivutettuna. Matkalla onnettomuuspaikalta käytä silmänhuuhtelupulloa ensiapuna. Ohjeita myrkytystietokeskuksesta (24 t) Ajantasainen käyttöturvallisuustiedote! Marika Päällysaho

15 Altistumisen vähentäminen
Suositaan mahdollisimman haitattomia ks-aineita (vältettäviä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat, perimälle ja lisääntymiselle vaaralliset sekä herkistävät tehoaineet ja valmisteet) Altistumista vähentää käyttö- ja suojautumisohjeiden tarkka noudattaminen  eivät ole yleisohjeita vaan määritetty ko. valmisteelle Marika Päällysaho

16 Altistumisen vähentäminen
IPM-periaatteet viljelyssä Valitaan mahdollisuuksien mukaan vähiten haitallista tehoainetta sisältävä valmiste Ihon kunnosta huolehtiminen Työtilat ja varastot siistinä Asianmukaiset työvälineet ja –vaatteet sekä henkilönsuojaimet Mukana ylimääräiset puhtaat suojakäsineet ja (silmähuuhtelupullo) Omat elintavat Marika Päällysaho

17 Altistuvat ihmisryhmät
Ruiskuttajat turvalliset työkäytännöt, henkilönsuojaimet Työntekijät (perehdytys, asianmukaiset työvaatteet ja suojaimet) Ruiskuntestaajat Sivulliset Vakituiset asukkaat Tällä hetkellä ei ole asetettu metrimääriä rajanaapureihin. Valmisteen tuulikulkeumaan vaikuttavat mm. ruiskussa käytettävät suuttimet, ruiskutuspaine, ajonopeus, kasvuston/puomin korkeus sekä tuulen nopeus ja suunta. Tuulikulkeumaa alentavia suuttimia käytetään ruiskuissa yhä enemmän ja niillä pystytään hyvissä oloissa tarkasti rajaamaan ruiskutusalue. Ruiskuttajan on huolehdittava siitä, että ruiskutusneste ei leviä naapureiden puolelle Hyvää ruiskutuskäytäntöä ilmoittaa naapurille aiotusta ruiskutusajankohdasta ja millä aineilla ruiskutetaan. Marika Päällysaho

18 Henkilönsuojaimet

19 Henkilönsuojaimet, yleistä
Suomessa myytävien henkilönsuojainten on oltava CE-merkittyjä ja täytettävä suojaimia koskevat Henkilönsuojaindirektiivin 89/686/EEC vaatimukset. Direktiivi määrittelee oleelliset terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset henkilönsuojaimille. Henkilönsuojain on laite, väline tai suojavaatetus, joka on suunniteltu henkilön käytettäväksi suojaamaan yhdeltä tai useammalta terveyttä tai turvallisuutta uhkaavalta vaaratekijältä (valtioneuvoston päätös, VNp 1406/1993 Ryhmän I tuotteet suojaavat vain vähäisiltä vaaroilta ja näitä ovat esimerkiksi perussadeasut ilman erityisominaisuuksia. Ryhmän I suojainten markkinoille saattamisesta on valmistajan tai maahantuojan koottava tekiniset asiakirjat ja laatia EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus vahvistaakseen, että tuote vastaa direktiivin turvallisuusvaatimuksia. Valmistaja voi itse lisätä tuotteeseen CE-merkinnän. Ryhmän II tuotteet (joihin suurin osa henkilönsuojaimista kuuluu) ovat henkilönsuojaimia ja niiltä edellytetään tyyppitarkastusta. Valmistajan tai valmistajan edustajan on tehtävä kyseisestä mallista EY-tyyppitarkastusta koskeva hakemus yhdelle hyväksytylle tarkastuslaitokselle. Päteväksi todettu laitos EY- tyyppitarkistaa ja antaa tyyppitarkastustodistuksen. Henkilönsuojaimiksi tyyppihyväksytyt suojaimet suojaavat ainakin yhdeltä haitalta tai vaaralta. Tuotteen tunnistaa CE-merkinnästä ja standardin numerosta. Jokaista henkilönsuojainta koskee omat standardinsa. Suojaimen käyttöohjeesta löytyy tyyppitarkastuksen tehneen laitoksen numero. Ryhmän III henkilönsuojaimet suojaavat vakavalta vaaralta tai hengenvaaralta ja tällaisia ovat esimerkiksi palomiesten sammutuspuvut sekä kemikaaleilta suojaavat puvut. Samanlainen tyyppitarkastusprosessi kuten ryhmän II tuotteille. Ryhmän III tuotteen merkinnässä pitää olla CE-merkintä ja tuotannon tasalaatuisuutta valvovan ilmoitetun laitoksen numero. Työterveyslaitos on pätevä tekemään henkilönsuojaindirektiivin 89/686/EEC edellyttämiä vaatimustenmukaisuuden arviointeja ryhmän II ja III henkilönsuojaimille eli sertifioimaan suojavaatteita ja muita henkilönsuojaimia Sosiaali- ja terveysministeriön Työsuojeluosasto tekee henkilönsuojainten markkinavalvontaa. Kuluttajille tarkoitettuja suojaimia valvoo Tukes. Työsuojeluviranomaiset valvovat puolestaan työssä käytettäviä suojaimia koskevien määräysten noudattamista. Jos suojain ei täytä sille asetettuja vaatimuksia sen myynti voidaan kieltää tai myyntiä rajoittaa. | Marika Päällysaho

20 Henkilönsuojaimet, yleistä
Valmistajan tai maahantuojan tulee testauttaa ja tyyppitarkastuttaa Suomeen tai Euroopan talousalueen markkinoille myyntiin tulevat tuotteet. Tarkastetut tuotteet tunnistaa CE-merkinnästä ja kutakin tuotetta koskevan standardin numerosta. Suojaimet antavat tarvittavan suojan, vain jos niitä käytetään ja huolletaan oikein. Toimiessa työnantajana: Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä  velvollinen hankkimaan tarvittavat suojaimet (Työturvallisuuslaki 738/2002) | Marika Päällysaho

21 Henkilönsuojaimet, yleistä
Uusi henkilönsuojainasetus ollut valmisteilla jo vuosia  asetus astunut voimaan Henkilönsuojainten riskiluokkien eli ryhmien sisältö muuttuu jonkin verran Ei kuitenkaan sovelleta heti vaan kahden vuoden siirtymäaika eli suojaimia voi saattaa markkinoille sekä asetuksen että direktiivin mukaisina alkaen markkinoilla asetuksen mukaisia henkilönsuojaimia | Marika Päällysaho

22 Suojakäsineet EI nahka- tai näppylähanskoja. Myöskään ns. talouskäsineet eivät sovellu kemikaalien käsittelyyn!! ”Yleiskäsineenä” voidaan pitää nitriilikumikäsineitä, tosin soveltuvuus pitää tarkistaa aina käyttöturvallisuustiedotteesta. Käsineitä käytettävä koko työskentelyn ajan, myös ruiskun huoltotoimenpiteissä Huom! Ei traktorin sisällä Käsineet vaihdettava riittävän usein Riisutaan siten, ettei sisäpinta likaannu | Marika Päällysaho

23 Suojakäsineet Kunto tarkastetaan joka kerta (varapari saatavilla)
Monikäyttöisten käsineiden pesu työpäivän päätteeksi Tarvittaessa voi käyttää puuvillaisia aluskäsineitä Käsien pesu! Itselle sopiva käsine Suojakäsineiden valinta: Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan, mutta jos sitä ei ole tulee alkaa tarkastella käsineiden läpäisevyysaikoja Barrier creams (suojavoiteet) – ei ole hyväksytty henkilönsuojaimiksi, ei oletettavaa suojaustehoa. TTL:n kanta suojavoiteisiin: jossain tapauksessa voidaan ehkäistä lian pinttymistä ihoon ja täten iho voi olla helpompi puhdistaa. Toisaalta kemikaalit voivat imeytyä suojavoiteeseen ja sitä kautta ihoon etenkin jos luotetaan voiteen ”suojauskykyyn” ja suojakäsineet jäävät kokonaan pois. Käyttöturvallisuustiedotteessa ei saa olla viittausta suojavoiteeseen henkilönsuojaimena. Osassa suojavoiteista on itsessään havaittu kosketusihottumaa aiheuttavia aineosia. | Marika Päällysaho

24

25 Suojakäsineiden merkinnät
Käsineen kiinteässä merkinnässä tai käsineen pakkauksessa on seuraavat tiedot: valmistajan nimi ja tunnus CE-merkintä ja nelinumeroinen ilmoitetun laitoksen tunnus, esimerkiksi 0403 standardin tunnus EN 374 (osat 1,2,4 ja5 + EN , ) ja EN 420 (yleiset vaatimukset) kemikaalinsuojakäsineiden kuvatunnuksia on kaksi, kuvatunnuksen yhteydessä tulee ilmoittaa testikemikaaleja vastaavat kirjainkoodit "info"-kuvatunnus ilmoittaa, että käyttöohjeeseen on tutustuttava ennen käyttöä. vanhenemispäivä tarvittaessa. Tiiviit käsineet Suojaa kemikaaleilta Käyttöohjeeseen on tutustuttava | Marika Päällysaho

26 Suojakäsineiden merkinnät
Oleellista uudistuksessa on, että uudistetun standardin mukaisia kemikaalinsuojakäsineitä on suojaavuudeltaan kolmenlaisia. Käsineiden kirjainkoodit kertovat testikemikaalin, joiden läpäisyaika on vähintään 30 minuuttia. Suojakäsineet jaetaan kolmeen eri tyyppiin; tyypit ovat A-C. Marika Päällysaho

27 Suojakäsineiden merkinnät
EN ISO 374-1:2017 / type A (tyypin A kemikaalinsuojakäsineiden merkintä) A B C D E F EN ISO 374-1:2017/ type B (tyypin B kemikaalinsuojakäsineiden merkintä) Tyyppi A: Käsine on testattu kuudella (6) testikemikaalilla, joiden läpäisyaika on yli 30 min. Tyyppi B: Käsine testattu kolmella testikemikaalilla Tyyppi C: Käsine testattu yhdellä testikemikaalilla ABC EN ISO 374-1:2017/ type C (tyypin C kemikaalinsuojakäsineiden merkintä) A

28 Kirjainkoodi Kemikaali Luokka A Metanoli Primäärialkoholi B Asetoni
Ketoni C Asetonitriili Nitriiliyhdiste D Dikloorimetaani Kloorattu hiilivety E Rikkihiili Rikkiä sisältävä orgaaninen yhdiste F Tolueeni Aromaattinen hiilivety G Dietyyliamiini Amiini H Tetrahydrofuraani Heterosyklinen eetteriyhdiste I Etyyliasetaatti Esteri J n-heptaani Tyydyttynyt hiilivety K Natriumhydroksidi 40% Epäorgaaninen emäs L Rikkihappo 96% Epäorgaaninen mineraalihappo

29 Suojakäsineiden merkinnät
HUOM: Uusia kirjainkoodeja M Typpihappo 65% N Etikkahappo 99 % O Ammoniumhydroksidi 25 % P Vetyperoksidi 30 % S Fluorivetyhappo 40 % T Formaldehydi 37 % Marika Päällysaho

30 ? ?

31 Silmien- ja kasvojensuojaimet
Suojaavat hiukkasilta, pölyltä ja kemikaaleilta Suojaavat silmiä ja silmien seutua Sankamalliset Naamiomalliset Silmälasit eivät ole silmiensuojain! Kasvojen suojain suojaa silmiä ja ainakin osaa kasvoista Visiirit Tietyn malliset hengityksensuojaimet Huppusuojain | Marika Päällysaho

32

33 Hengityksensuojaimet
Suodatinsuojaimet Suodattava puolinaamari Suodattava kokonaamari Kasvo-osa ja puhallin suodattimineen (moottoroitu) Hengityslaitteet Ilma johdetaan letkulla (raitisilmalaitteet) Ilma tai happi saadaan mukaan kannettavasta säiliöstä Paineilmaletkulait-teet Hengityksensuojaimet Suodatinsuojaimet Ilma suodattimen kautta, suodatin poistaa ilman epäpuhtaudet. Riippuvainen ympäröivän ilman happipitoisuudesta. Ei saa olla alle 17 % Moottoroidut mallit; puhallin syöttää ilmaa kasvo-osaan vähintään yhden suodattimen kautta. Moottoroitu-malli on kevyempi käyttää. Moottoroidussa mallissa kasvo-osana voi olla huppu, kasvojensuojain tai koko/puolinaamari. Laite on yleensä paristo/akkukäyttöinen ja sitä voidaan pitää vyössä. Moottoroitu malli ei ole raitisilmasuojain! Suojaimen avulla hengitetään ilmaa, jonka haitalliset aineet jäävät suodattimeen. Hengityslaitteet Käyttäjä saa ilmaa tai happea saastumattomasta lähteestä joko letkulla tai kannettavan säiliön kautta eli ns. Raitisilmalaite ottaa ilman tilasta, jossa ei ole haitallisia aineita. Ei ole riippuvainen ympäröivän ilman happipitoisuudesta (lietelantasäiliö-työskentely)

34 Hengityssuojaimet Puolinaamari; peittää leuan nenän ja suun
Kokonaamari; peittää nenän, suun, leuan ja silmät. Suojaimen istuttava tiiviisti kasvoilla  tiiviyden testaus Suodatinsuojaimilla enimmillään yhtäjaksoisesti 2 h töitä ja vähintään 30 min tauko | Marika Päällysaho

35 Hengityssuojaimet Hiukkassuodattimet, kaasunsuodattimet ja yhdistelmäsuodattimet. Puoli- ja kokonaamareihin saa P1, P2 ja P3 -luokan pölynsuodattimia sekä A, B, E ja K -luokan kaasunsuodattimia. Pölyn- ja kaasunsuodattimia valittaessa on tiedettävä aine, jolta suojaudutaan Yhdistelmä suodatin A2/P2 soveltuu yleisimmin kasvinsuojeluaineiden käsittelyyn Suodattimien vaihtoväli! Useimmiten suojausta tarvitaan sisätiloissa (kasvihuoneet) ruiskutettaessa käsikäyttöisin levityslaittein (esim. reppuruisku) käsiteltäessä jauhemaisia tai hengitysteitse ärsyttäviä tai haitallisia valmisteita Hengityksensuojaimen käyttöohje on tärkeä dokumentti, josta löytyy tiedot suojaimen tehokkuudesta, tarkoituksesta, käytön ohjeista, huollosta ja varaosista. | Marika Päällysaho

36 Kuva: Saara Sivonen

37 Traktori + ohjaamo + suodattimet
Luokan 4 turvaohjaamo suojaa pölyltä, aerosoleilta ja höyryiltä Mikäli käytössä oleva ohjaamo ei ole luokiteltu luokan 4 turvaohjaamoksi, tällöin myös ohjaamossa tulisi käyttää asianmukaista hengityksensuojainta, mikäli sellainen myyntipäällyksen suojainohjeissa on mainittu Ruiskutuskauden päätyttyä tulisi suodattimet vaihtaa, koska niihin voi jäädä jäämiä kasvinsuojeluaineista Traktorin ohjaamon aktiivihiilisuodatin ei ole ohjeiden mukainen kemikaalisuodatin, joten myös ruiskutustraktorin ohjaamossa pitäisi käyttää asian mukaista, ohjeissa mainittua hengityssuodatinta. Kemikaaleja kulkeutuu ilmanvaihdon kautta mutta etenkin suojakäsineissä ja saappaissa helposti myös ohjaamoon. Aktiivihiilisuodatin tai elektroninen ilmansuodatin vähentävät jonkin verran mahdollisen kulkeuman pääsyä ohjaamoon, eivät kuitenkaan ole kemikaalinsuodattimia sellaisenaan. Minkäänlaista hyväksymiskäytäntöä tai luokittelua näille suodattimille ei kuitenkaan ole olemassa. Marika Päällysaho

38 Suojavaatetus Oletuksena työvaatetuksesta pitkähihainen paita ja pitkälahkeiset housut, sukat ja kengät Normaalin työvaatetuksen lisäksi erityisiä suojavaatteita tarvitaan mm. kasvinsuojelu-aineiden ja muiden maatilan kemikaalien käsittelyssä. Suojavaatteeksi tällaisiin töihin soveltuu esim. sertifioitu kertakäyttöinen suojahaalari tai esiliina . | Marika Päällysaho

39

40 Kemikaaleilta suojaavat vaatteet
Voivat olla kaasu-, neste-, roiske- tai pölytiiviitä (ryhmä/kategoria III) Tyyppi 3 nestetiivis Tyyppi 4 roisketiivis Tyyppi 6 kemikaaliroiskeita hylkivä Tyyppien 3, 4 ja 6 mukaiset suojavaatetukset voivat olla myös osan vartaloa suojaavia (lisämerkintä PB) Kerta-tai monikäyttöpukuja Valitaan tarvittavan tiiviyden mukaan, huomioidaan koko kehon suojaus vai osittainen suojaus. Kemikaalinsuojapuvut ovat usein syttyvää materiaalia eli tämä on otettava käytössä huomioon Tyyppi 3 nestetiiviit liitännät eli saumat ja vetoketju. Testataan ruiskuttamalla vettä paineella. Käyttö esim. kun kemikaaleja voi roiskua paineella, työskentelytilat ahtaat, työntekijä nojautuu juuri käsitetylle pinnalle Tyyppi 4 spray-tiiviit liitännät. Käyttö kun kemikaaliroiskeet vähäisiä, ilmassa nesteaerosolia, työtila ei ole ahdas. Tiiviys testataan suihkuttamalla vettä Tyyppi 6 suojaa vähäisiltä roiskeilta. Tiiviystesti kuten tyyppi 4 mutta kymmenesosa siitä vedestä. Vain vähän haitallisia kemikaaleja vastaan ja kun ei paljon roiskeita. | Marika Päällysaho

41 Suojahaalarit Type Cat III, type 3 Cat III, type 4
Grown/apron Cat III type 3 Working coverall Work wear Resistance to penetration ++++ +++ ++ (if water repelent) +/- | Marika Päällysaho

42 Kemikaaleilta suojaavat jalkineet
Kemikaaliroiskeilta suojaava jalkine (EN ) Kemikaalien läpäisyltä suojaava jalkine (EN ) Käytetään kemikaalisuojapuvun kanssa tai on osa kemikaalisuojapukua Seuraa saappaiden kuntoa! | Marika Päällysaho

43 Kiitos mielenkiinnosta!