Tarpeet, hyvinvointi, identiteetti -dekommodifikaation näkökulma Marja Järvelä 28.1.2009 YKPA100

Luentosarja YKPA 100 Yhteiskuntapolitiikan teoriakeskustelut, Hyvinvointi ja sosiaalinen järjestys 27.1. - 3.3.2009 Keskiviikko klo 9-12 MaA211 27.1. Tarpeet, hyvinvointi, identiteetti -dekommodifikaatio näkökulma 3.2. Yksilö, yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys 10.2. Ilmastoriski yhteiskunnallisena kysymyksenä 17.2. Tila, alue ja mobiliteetit (YTT Sakari Taipale) 24.2. Voiko systeemien resilienssistä puhua yhteiskuntatieteissä? 3.3. Sukupuoli sosiaalisen järjestyksen perustana (YTT Marita Husso)

Tentti 10.3.2010 MaA211 9-12; uusinta 24.3. MaB118 9-12. Kolme kysymystä, joista kahteen vastataan Kysymykset koskevat luennolla esitettyjä peruskäsitteitä. Kirjoita vastaukset eri papereille, koska luennoitsijat lukevat omaa luentoaan koskevat vastaukset.

Yhteiskunnan historiallisuus Aikamme yhteiskuntien historia (social history) on tulosta kahdensuuntaisesta liikkeestä. Ensimmäinen prinsiippi on taloudellinen liberalismi, joka tavoittelee itseohjautuvan markkinan vakiinnuttamista. Toinen prinsiippi on pyrkimys turvata ihminen ja luonto sekä tuottavat organisaatiot. Karl Polanyi: The Great Transformation, alkup. 1944, Suomeksi: Suuri murros, Vastapaino 2010.

Luova tuho J.A. Schumpeter (1883-1950): Tärkeät fokukset Kapitalismin uusiutumismekanismi Unternehmergeist, yrittäjähenki Innovaatiot tärkeitä Monopoliasemat tilapäisiä Tuotannon siirtyminen tuottavammille aloille keskeinen dynamiikka.

Hallinta Sosiaalinen järjestys (epäjärjestyksen hallinta) Instituutiot, arvot ja normit (mekanismit) Toimijoiden intressit ja organisoituminen Valtio, federaatio, valtioliitot Yhteiskuntasopimus Luontosopimus Sukupuolisopimus

Motivaatio Taloudelliset arvot ovat välineellisiä (A.Sen) Perusarvot liittyvät sosiaalisen aseman turvaamiseen (K.Polanyi) Järjestelmätason seuraamukset: - sosiaalinen vastavuoroisuus (reciprocity) uudelleenjako (redistribution).

Kehitys Yhteiskuntapolitiikat yleensä sitoutuvat kehitykseen Muutos parempaan (inkrementaalisuus, kriisi, evoluutio, emansipaatio) Kehityksen ei aiotut seuraukset Ulkoiset ja sisäiset vaikuttajat Resilienssi, joustavuus, mukautuminen

Utopia I Paikka/tila/tilanne Päämäärien uudelleen suuntaaminen Arvoperustainen etäinen tavoitetila Usein spatiaalisesti rajattu • Ihmiset elävät tarpeidensa mukaan. Kuva:Wikipedia

Utopia II Ihanneyhteiskunta, jossa institutionaaliset kysymykset on ratkaistu (Thomas More) Kansalaisten tarpeet on täytetty (Karl Marx) (vastavuoroisuus ja uudelleenjako on ratkaistu) Yhteinen piirre ajatus omaisuudettomasta yhteiskunnasta.

Tarve Ihminen toimii tarpeidensa mukaan. Keskeneräinen teema: yhteiskunnallistuminen. Haastettu käsite vrt. Oikeudet, vapaudet. Tarve yksilön motivaationa Agnes Heller (1984) tarve, tapa, tieto motivaation perustana. • Marx: Työn avulla tarpeen tyydytys, myöhemmin: työ on itsessään tarve. Kuva: Koskesta voimaa

Maslow: tarvehierarkia Kuvio: Wikipedia

Maslowin tarpeet ja kritiikki Implisiittinen determinoiva kehitysteoria Yksilöön redusointi vrt. sosiaalinen pääoma, voimaantuminen, sosiaaliset liikkeet Tarpeiden universalismi Kuvat:EU-tiedotus

Perustarpeet Palkkatyön yhteiskuntaan liittyvä perustarve konsepti viittaa K. Marxin perintöön. Minimipalkan tulee vastata elintarpeita ja välttämättömyyshyödykkeitä niin, että työntekijä voi palata suorittamaan työtään päivästä toiseen. (objektivistinen määritys, ei luotaa subjektiivista hyvinvointia) Vaativampi työ vaatii korkeamman palkan, koska työvoiman uusintamiskustannukset ovat korkeammat.

Uusi tarveteoretisointi Rikkoo suoraan perustarpeiden ja konstruoitujen tarpeiden rajan Viittaa kulttuurien erilaisuuteen Problematisoi ihmisten ja instituutioiden suhteita (valta) Kuva: Elävä arkisto

Ian Gough: Tarvematriisi (mukailtu) Universaalitavoite Perustarpeet Gough 2000

Välittävät tarpeet (Gough) Riittävä ruoka ja vesi Riittävä asunto Turvallinen (non-hazardous) fyysinen ympäristö Toimiva terveydenhuolto Turvattu lapsuus Merkitykselliset lähisuhteet Fyysinen turvallisuus Taloudellinen turvallisuus Turvallinen ehkäisy ja synnyttäminen Peruskoulutus

Tarpeet ja yhteiskunta (Gough) Yleiset yhteiskunnalliset edellytykset Tuotanto Kulutus Kulttuurin välittyminen Poliittinen auktoriteetti Kuva:Koskesta voimaa Global Capital, Human Needs and Social Policies: Selected Essays 1994-99 (2000). London: Palgrave

Optimoinnin lähtökohtia (Gough) Kansalais-/poliittiset oikeudet Oikeus osallisuuteen välittävien tarpeiden kategorioissa Poliittinen osallistuminen (miten, missä?) Vrt. Amartya Sen: demokratia ymmärryksen rakentajana (tarpeiden ymmärtäminen)

Hyvinvointi Hyvinvointi objektiivisesti voidaan liittää tarpeiden universaaliin määrittelyyn Hyvinvointi subjektiivisesti liittyy ymmärrettyyn tarpeiden tulkintaan Jälkimmäinen käsitteellistetään nykyisin usein onnellisuudeksi. Kuva:EU-tiedotus

Hyvinvointi, identiteetti ja tarpeet Identiteetin tunnistaminen edellyttää tarpeiden yhteisöllistä tai ryhmittäistä ymmärtämistä Ihmisten tulee voida toimia tarpeittensa mukaan saavuttaakseen hyvinvointinsa Tarpeen mukainen toiminta ei saa loukata toisen oikeutta Ja vielä: voidaanko tarveperustasta tehdä sisällöltään universaalia ?

Yhteiskunnallinen tarve Yksilöiden tarpeista aggregoitu, ”summattu” Vai - laadullisesti erilainen yhteisötasoinen tarve • Sosiaalipoliittisesti tarpeita on aggregoitu: työväenkysymys, lastensuojelu, ympäristön suojelu. Kuva: Eu-tiedotus

Dekommodifikaatio 1 Yksi yhteisötason tarve on turvata niiden hyvinvointi, jotka eivät yhteiskunnan yleiseen järjestysperiaatteeseen nojaten (palkkatyösuhde; yrittäjyys jne) onnistu oikeuttamaan itselleen pääsyä välineellisten tarpeiden eri ulottuvuuksille.

Dekommodifikaatio 2 Dekommodifikaatio eli markkinariippumattomuus tarkoittaa astetta, jolla yksilö tai perhe voi varmistaa riittävän toimeentulon ilman että osallistuu markkinoille ts. myy työmaansa markkinoilla. Sosiaalipolittisesta regiimistä riippuu missä määrin tämä on mahdollista ja miten sosiaaliset oikeudet toteutuvat.

Sosiaalisen oikeudet 1. Osa perusoikeuksia (vapausoikeudet, oikeus tasa-arvoon, poliittiset oikeudet) Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Institutionaalisesti näitä valvoo ja toimeenpanee erityisesti hyvinvointivaltio

Sosiaaliset oikeudet 2 T.H.Marshall (1950) Kansalaisoikeudet Poliittiset oikeudet Sosiaaliset oikeudet Kuva:Koskesta voimaa

Identiteettien oikeuttaminen Osa kansalaisuutta, tarpeiden ymmärtämistä ja markkinariippumatonta hyvinvointia Toki valtaosa hyvinvoinnin välittävistä tarpeiden tyydytyksistä kulkee markkinoiden kautta Kuva: EU-tiedotus

Paluu markkinoille Markkinadynamiikka pyrkii laajentumaan lävitse yhteiskunnan – myös tarpeiden muodostamisen ja ymmärtämisen. Markkinoilla on riskinsä eikä täysin toimivaa markkinoihin perustuvaa sosiaalista järjestystä voi olla olemassa. Markkinariippumattomalla hyvinvointiin tähtäävällä toiminnalla on siis aina paikkansa. Se voi perustua läheisyys ja vastavuoroisuus -periaatteeseen tai tulon uudelleenjakoon tai molempiin.