Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aalto-ELEC fysiikan perusopetus vuonna 2013
Advertisements

Aaltoliike Harmoninen voima: voiman suunta aina kohti tasapainoasemaa, esim. jousivoima Jaksonaika T = aika, jolloin värähtelijä palaa seuraavan kerran.
Valon taittuminen (refraction)
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Johanna Leppävirta Kasvatustieteen päivät 2006 Sähkömagnetiikan oppimisen tukeminen ja arviointi Johanna Leppävirta Sähkömagnetiikan laboratorio Sähkö-
Kapasitanssi C Taustaa: + A d E _
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Mesoskooppinen Josephsonin ilmiö
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Magnetismioppi Magneettiset perusilmiöt
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 4.DIVERGENSSI JA DIVERGENSSI TEOREEMA.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
Virtapiiri.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
2.1 Sähkömagneettinen induktio
1 5. Atomin rakenne Vetyatomi Ulkoisten kenttien aiheuttama energiatasojen hajoaminen, Zeemanin ilmiö Elektronin spin Monen elektronin atomit Röntgensäteilyn.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 8.SÄHKÖMAGNEETTISEEN KENTTÄÄN SISÄLTYVÄ ENERGIA.
Sähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa 6. 4
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA 8.LAPLACEN YHTÄLÖ.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Aaltoliikkeen ominaisuuksia
Elektroniikan komponentit
Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio
Vaihtovirta Sähkömagneettinen induktio: magneettikentän muutos synnyttää (indusoi) johtimeen jännitteen. Yksinkertaisessa generaattorissa pyörivä kestomagneetti.
Fysiikan käsitteitä AGORA (Pieni oppimäärä) Sähköopin
28. Sähkölaitteet tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Bn dSyläp. dSsivu dSalap.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Laplacen yhtälö Sähkötekniikka/MV
Coulombin laki Kahden varauksen välillä vaikuttaa voima F [N], joka on suoraan verrannollinen varauksien (Q1 ja Q2 [C]) suuruuteen ja kääntäen verrannollinen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Siirrosvirta Sähkötekniikka/MV
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Divergenssi / sähkökentät
Vektorikentän A roottori
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Atomin polarisoituminen
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Gradientti Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Työ, energia ja potentiaali (Staattinen sähkökenttä) Sähkötekniikka/MV.
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Magneettikentässä vaikuttavat voimat ja vääntömomentit Sähkötekniikka/MV.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Koordinaatistot Sähkötekniikka/MV
Differentiaalinen pituus- (eli etäisyys-) alkio karteesisessa koordinaatistossa P(x, y, z)
Induktanssin määrittäminen
Derivointikaavoja 1/2 Seuraavissa kaavoissa u jav ovat x:n funktioita; A ja n ovat vakioita Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Derivointi-
Esityksen transkriptio:

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv2 / 20 Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa Sähkömagnetiikan rajapintaehdot voidaan johtaa Maxwellin yhtälöiden integraalimuodoista, joiden oletetaan olevan päteviä alueella, jossa väliaine muuttuu. Faradayn laki Ampèren laki Gaussin laki Magn. kenttä lähteetön

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv3 / 20 Johteen ja eristeen väliset rajapintaehdot Staattinen sähkökenttä on konservatiivinen => 1 Eriste Johde 2 4 3

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv4 / 20 Sähkökentän voimakkuus ja sähkövuontiheys johteessa Staattisessa tilanteessa kaikki varaukset ovat johtimen ulkopinnalla 1 Eriste Johde 2 4 3

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv5 / 20 Sähkökentän voimakkuus ja sähkövuontiheys johteessa Annetaan etäisyyksien 2 -> 3 ja 4 -> 1 lähestyä nollaa 1 Eriste Johde 2 4 3

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv6 / 20 Sähkökentän voimakkuuden ja sähkövuontiheyden tangentiaalinen komponentti johteen ja eristeaineen rajapinnassa Sähkökentän voimakkuus E on välillä 1 -> 2 eristeen pinnalla tangentiaalinen 1 Eriste Johde Joten: sähkökentän voimakkuuden ja sähkövuontiheyden tangentiaalinen komponentti johteen ja eristeen rajapinnassa on nolla.

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv7 / 20 Gaussin lain soveltaminen rajapinnassa Sähkövuontiheyden tangentiaalinen komponentti D t on nolla dS alap. Johde Eriste S DnDn yläp. alap. dS yläp. dS sivu

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv8 / 20 Gaussin lain soveltaminen rajapinnassa Sähkövuontiheyden suunta ylälaipassa on tason pinnalle normaali dS alap. Johde Eriste S DnDn yläp. alap. dS yläp. dS sivu Sähkövuontiheys johteessa on 0

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv9 / 20 Sähkökentän voimakkuus ja sähkövuontiheys eristeaineiden rajapinnassa Annetaan etäisyyksien 2 -> 3 ja 4 -> 1 lähestyä nollaa 1 Eriste 2 Eriste >Sähkökentän voimakkuuden E tangentiaalinen komponentti on jatkuva eristeiden rajapinnassa

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv10 / 20 Sähkökentän voimakkuus ja sähkövuontiheys eristeaineiden rajapinnassa dS alap. Eriste 1 Eriste 2 S DnDn yläp. alap. dS yläp. dS sivu Annetaan sivun korkeuden lähestyä nollaa ->Sähkövuontiheyden normaalikomponentti D n on eristeaineiden rajapinnassa epäjatkuva (rajapinnassa olevan varauksen ǀ  S ǀ verran)

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv11 / 20 Sähkökentän voimakkuus ja sähkövuontiheys eristeaineiden rajapinnassa Yhteenveto: E2E2 z E1E1 22 11  r1  r2 Eriste 1 Eriste 2 e n12 e n21

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv12 / 20 Magneettikentän voimakkuus ja magneettivuontiheys kahden materiaalin rajapinnalla Magneettivuo on jatkuva dS alap. Materiaali 1 Materiaali 2 S BnBn yläp. alap. dS yläp. dS sivu

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv13 / 20 Magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuontiheyden normaalikomponentit kahden materiaalin rajapinnalla dS alap. S BnBn yläp. alap. dS yläp. dS sivu Annetaan sivun korkeuden lähestyä nollaa ->Magneettivuontiheyden normaalikomponentti B n on materiaalien rajapinnassa jatkuva Materiaali 1 Materiaali 2

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv14 / 20 Magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuontiheyden normaalikomponentit kahden varauksista vapaan materiaalin rajapinnalla Amperen lain mukaan=> Materiaali 2 Materiaali 1

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv15 / 20 Magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuontiheyden tangentiaaliset komponentit kahden varauksista vapaan materiaalin rajapinnalla Annetaan etäisyyksien 2 -> 3 ja 4 -> 1 lähestyä nollaa 1 Materiaali 2 Materiaali >Magneettikentän voimakkuuden H tangentiaalinen komponentti on jatkuva varauksista vapaiden materiaalien rajapinnassa

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv16 / 20 Magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuontiheyden tangentiaaliset komponentit virtatason ollessa rajapinnalla Amperen lain mukaan=> Materiaali 2 Materiaali 1 ll hh

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv17 / 20 Magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuontiheyden tangentiaaliset komponentit virtatason ollessa rajapinnalla Annetaan etäisyyksien 2 -> 3 ja 4 -> 1 lähestyä nollaa 1 Materiaali 2 Materiaali Virtataso kulkee materiaalien rajapinnassa ll hh

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv18 / 20 Magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuontiheyden tangentiaaliset komponentit virtatason ollessa rajapinnalla Virtatason J S aiheuttaman magneettikentän voimakkuus H 1 Materiaali 2 Materiaali e n1 e n2 e n12 Eli: e n21

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv19 / 20 Magneettikentän voimakkuuden ja magneettivuontiheyden tangentiaaliset komponentit kahden varauksista vapaan materiaalin rajapinnalla Yhteenveto: H2H2 z H1H1 22 11  2,  r2 Materiaali 1 Materiaali 2 e n12 e n21  1,  r1

Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE.11XX.03 / mv20 / 20 Täydellisen eristeen ja johteen rajapinta Johde Eriste DnDn Johde Eriste DnDn _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ enen JSJS HtHt Johde