Pronssikausi ja varhainen metallikausi luento 8 teknologiaa, materialeja ja esineistöä

liuske käyttö lisääntyy kivikauden loppupuolella, mutta jatkunee varhaismetallikaudelle saakka Kölin punaliuske myös muita Norjan rannikolta tuotuja tyyppejä kärjet nuolenkärjet keihäänkärjet tikarit veitset yksiteräisiä banaaninmuotoisia saappaanmuotoisia käyriä veitsiä tekniikka liuske hienorakeista hiomalla valmistettu

piikivi piikivikauppa huipussaan kivikaudella taantui neolitikumin loppupuolella lisääntyi jälleen varhaismetallikaudella piikiveä ei ole Suomen kallioperässä tuonti kahdesta pääsuunnasta Valdain alue (Olhavan, Volgan yläjuoksun ja Dneprin välillä) ei kovin paljon vaikutusta varhaismetallikaudella Suomessa Vienanmeren alue käytetty varhaismetallikaudella etenkin tasakantaisiin nuolenkärkiin

kvartsiitti homogeeninen materiaali helpompi käsiteltävä kuin kvartsi laajoilla alueilla Suomessa käyttö keskittyy Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä Lappiin käyttö alkaa kivikauden lopulla Pohjois-Fennoskandiassa ennen kaikkea käytetty tasakantaisissa nuolenkärjissä myös muita kiviesineitä valmistettu

kivikirveet reikäkirveet keskittyvät etenkin läntisen kulttuurin alueelle esikuvat sotakirveissä erotettu ainakin viisi tyyppiä rombikirveet käyräniskaiset kirveet itäiset rombikirveet teräväsärmäiset kirveet kaartuvakylkiset kirveet viisikulmainen reikäkirves

tasakantaiset nuolenkärjet materiaalina piikivi, kvartsiitti ja piikivi teknologia kehittyi jo kivikauden loppupuolella kaksipuolinen reunaiskentä voidaan erottaa morfologian perusteella alatyyppejä kutsuttu myös leveäkantaiseksi saattavat liittyä Seiman-Turbinon ilmiön vaikutukseen aluksi tuontitavaraa suurin osa valmistettu paikallisesti myös kaupankäyntiä

pronssi valmistusmenetelmät tinapronssi, alumiinipronssi tai arsenipronssi tinapronssissa 1-20 % tinaa Karjalan Tasavallasta löydetty pronssisulattoja (esim. Pegrema, Orov-Navolok) pronssinkäsittely vuolukivi tai keramiikkaupokkaat valinmuotit vuolukiveä tai keramiikka pronssikirveiden muotit korujen muotit

rauta varhainen raudanvalmistus käyttöön 7. vuosisata eaa. Skandinaviassa raaka-aineet järvimalmi suomalmi valmistuksen vaiheet kuivatus pasutus rautahydroksidi muuttuu rautaoksidiksi raudanpelkistys takominen

rauta kolme päätyyppiä laatikkouuni kupu-uuni (matala kuilu-uuni) kuilu-uuni (korkea kuilu-uuni) ilman puhallus uuniin prosessin aikana oleellista rautasieni vaatii puhdistusta takorauta hiilipitoista kovaa, sepäntyöhön sopivaa ainesta

rautaesineet Savukosken Kuoskun käyrät tikarit tappikirveet kahva skyyttalainen omaksuttu sittemmin Ananiko-kulttuuriin n. 300 eKr. tappikirveet varhaisia rautaesineitä tunnetaan muuten melko vähän ruostuminen selityksenä?

puuesineistö puulusikat jouset luuesineistö Kittilän Kuusanjoen puulusikka muotoiltu hirvenpääksi koko 7.5 x 14 cm mäntyä ajoitus n. 1500-1000 eKr. jouset Paltamon Lumisuon jousenkaari kontekstiajoitus n. 280 eKr. liittyy ehkä tasakantaisiin nuolenkärkiin luuesineistö hyvin niukasti alkaa ilmaantua vasta varsinaisella rautakaudella

sukset ja reenjalakset botninen suksi lyhyt, suippo, karvanahkapohja pronssikautinen Muhoksen Pyhänsivun suksi reenjalakset Morjärven tyypin reenjalas kaksijalaksinen, 3 m pitkä, jalaksissa kuperat pinnat, kaksi tai kolme kaplasta koiravaljakon vetämä ahkio ei ehkä vielä käytössä Peltovuoman reenjalas