Pronssikausi ja varhainen metallikausi (Har 122 osa, 1 ov)

Esitys aiheesta: "Pronssikausi ja varhainen metallikausi (Har 122 osa, 1 ov)"— Esityksen transkriptio:

1 Pronssikausi ja varhainen metallikausi (Har 122 osa, 1 ov)
luento 5 pronssikausi Suomen etelärannikolla

2 maantieteelliset tekijät
erilaisia luonnonmaantieteellisiä osa-alueita Turun ja Kemiön saaristoalue Salon mäkinen alue Loimaan viljelylakeudet Vakka-Suomen kankareikko Satakunnan rannikko sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa alavaa aluetta maankohoaminen tärkeässä roolissa pronssikauden maiseman muuttajana röykkiöt olleet aikaisemmin lähempänä rantoja

3 läntisen pronssikauden erottaminen
erottamisen perusteen ja alueelliset erityispiirteet hautaustapa röykkiöt läntiset metalliesineet läntiset keramiikkatyypit asuinpaikat muut kriteerit epäselvempiä elinkeinot maanviljelys yhteiskuntamuoto

4 sisäinen kronologia lähtökohtana skandinaavinen kronologia
ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla Suomeen pronssikauden alku vähittäinen tapahtuma metalliesineistön vähäisyys vähemmän kuin 150 metalliesinettä tunnettu vanhempi ja nuorempi pronssikausi polttohautaus kriteerinä

5 kalmistot hiidenkiuas (kruunu, vare)
Viipurinlahdelta Pyhäjoelle saakka keskittyvät Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueille rakennettu miltei aina pelkistä kivistä (harvoin maatäytettä) sijainti kalliopohjalla korkeilla mäillä näköala merelle keskeinen piirre pronssikaudella sijaitsivat kaukana asutuksesta röykkiöiden käyttö jatkui rautakaudelle saakka löytyvät lähempänä asuinpaikkoja

6 hiidenkiukaiden rakenteita
pyöreät röykkiöt koko tavallisesti m (korkeus 4-5 m) , minimi n. 6-7 m (korkeus 1-2 m) ruumishautauksista polttohautauksiin prinssikauden keskivaiheilla suurin pyöreä röykkiö 36 m kivikehät useimmiten yksi kehä voi olla useampiakin Savon Ristimäki kolmikehäinen raunio Nakkilan Tarringinmäki nelikehäinen raunio ajoittuvat pääosin II – V skandinaavisen pronssikauden periodeille suppilomaiset kuopat tavallisia hautarakentiden romahtaminen tai hautojen ryöstäminen Kiukaisten Panelian kuninkaanhauta

7 arkut ja niitä muistuttavat rakenteet
myös pitkänomaisia ja suorakaiteen muotoisia kylmämuuraus ja valeholvaus paasiarkut Euran Lähteenmäen rauniossa sekundääriarkku sisällä myös paasiarkkuhauta laakakivet joiden päällä katelaakakivet mahdollisesti myös puuarkkuja raunioita saatettiin käyttää uudelleen ja rakentaa niihin lisää hautauksia sekundäärirakenteet tavallisia Nakkila Viikala Selkäkangas koko 43 x 11 m sisällä muuriarkku löytöinä palaneita luita muistuttaa pitkää rakennusta

8 Nakkila Viikala Selkäkangas

9 keskittyvät Ahvenanmalle Sundin Grytverksnäset Ahvenanmaalla
laivalatomukset keskittyvät Ahvenanmalle mahdollisesti Laihian Murhaastossa Sundin Grytverksnäset Ahvenanmaalla liittyy kuusi muuta latomusta suurin kooltaan 13 x 3 m veneeseen viittaavia sisärakenteita ajoitus IV-VI skandinaaviselle periodille Manner-Suomessa epävarmoja tapauksia

10 asuinpaikat asuinpaikkoja tunnetaan toistaiseksi melko niukasti kpl lisäksi suurin osa niistä moniperiodisia keskeisiä kohteita Laihian Nikonkallio Porvoon Böle Paimion Toispuolojanummi Maarian Kärsämäki Harjavallan Kaunismäki Kaarina Hulkkio Nakkilan Rieskaronmäki

11 Rieskaronmäen ja Kaunismäen talot
Rieskaronmäki n. 17 x 8 m pystypaaluja ei havaittu matalan seinän aluskiveyksen päälle rakennettu katettu suorakaiteen muotoinen talo seinät turpeesta ja kaislasta koillispäässä kooltaan n. 20 m2 asunto runsaasti palanutta savea, palanutta luuta ja kvartsia ei tulisijaa kaakkoispäässä karjasuoja naudat, lampaat, koirat kuutiomainen mahdollinen jauhinkivi kaakkoispäässä vielä talas ajoittuu pronssikauden V periodille Harjavallan Kaunismäellä paalurakenteiden talo pinta-ala n. 30 m2 3.5 x 2.5 m liesi sisällä

12 Nakkila Rieskaronmäen

13 muita rakennuksenjäännöksiä
Rieskaronmäen maja 6 x 6 m laattakivet ja runsaasti palanutta savea tavoitteena tulenkestävyys mahdollinen pajanjäännös Vöyri Vitmossen suoalueen keskellä alueella n. 80 röykkiötä rakennus muodoltaan soikea 14 x 5.5. m kiviperustainen kuten Rieskaronmäen talo Paimion keramiikkaa ja Kiukaisten keramiikkaa löytöinä kvartsia ja hylkeenluita III-IV periodilta

14 linnavuoret puolustusrakennelmia keskittyvät Varsinais-Suomeen
ajoittuvat pronssikauden jälkipuoliskolle vrt. Lausitzin kulttuurin perinne Liedon Vanhalinna palanut hirsivarustus kallioiden laella moniperiodinen asuinpaikka Laitila Hautvuori pronssikauden keramiikkaa tekstiilikeramiikkaa Sauvo Lautkankare

15 keskeinen esineistö suurin osa pronssiesineistöstä nuoremmalta pronssikaudelta miekat Kiukaisten Panelia (särmäkahvainen miekka) II periodi Tonavan alueelta Kokemäen Napparin miekka (Möringen miekka) V periodi; peräisin Sveitsin alueelta Vihti (Hallstatt-miekka) V periodi; peräisin Keski-Euroopasta Isokyrö (kieliruotomiekka) III periodi; Skandinavia Panelian Loukomäki (kaitaruotomiekka) IV periodi; Skandinavia

16 pronssikirveet pääosin työkirveitä Helsingin Tapanilan (olkakirveet)
II periodi onsikirveitä 25 kpl läntisen pronssikauden alueelta suurin osa Mälarin kirveitä V-VI periodi Maaria Haihu (Ananino-kirves) VI periodi tai myöhempi

17 muuta pronssiesineistöä
Kokemäki Nappari silmälasisolki Perniön Kirjakkala työveitset III periodi Nakkila Uotinperä pinsetit IV periodi Uskela skandinaavinen keihäänkärki Kemiö Dragsfjärd skandinaavinen tikari II periodi

18 muuta esineistöä pronssinapit koruneulat soljet pronssikammat
rannerenkaat partaveitset kultalevyn katkelma Harjavallasta rombikirveet reikäkirveitä tavallisesti viisikulmaisia

19 paimionkeramiikka kiukaiskeramiikan käyttö jatkui todennäköisesti pronssikauden puolelle redusoitui paimionkeramiikaksi (Toispuolojanummen löytöpaikan mukaan) karkeapintainen, kvartsi- ja maasälpäsekoitteinen tasapohjaiset ruukut koristeluna vain rivi kuoppia astian suun alapuolella pinta voimakkaasti naarmutettu pieniä juoma- ja keittoastioita ajoittuu pronssikauden jälkipuoliskolle

20 maljatyypin keramiikka
”hieno keramiikka” Lausitz-vaikutteinen tyyppi sileä, kiiltävä pinta matalat kaksoiskartion muotoiset astiat, leveä suuosa voimakas profilointi tasapohja ei koristelua Unto Salon mukaan pronssiastioiden jäljitelmiä tuontiesineitä Ruotsista käyttö IV periodilta lähtien

21 sormiuurrekeramiikka
tasapohjaiset, tynnyriä muistuttavat astiat sormiuurteet ja naarmutus maasälpäsekoite ei varsinaista koristelua keskittyvät Ahvenanmaalle manner-Suomesta tunnetaan hyvin niukasti tulkittu traanin säilytysastioiksi