Rikosoikeuden peruskysymyksiä Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

Keskeiset käsitteet Rikos Rangaistus Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-, seuraus- ja tekijävääryytenä (aineellinen määritelmä) Kriminologiset määritelmät Rangaistus Oikeudellinen seuraamus, jonka viranomainen määrää lain nojalla Tuomitaan tekijälle seurauksena lain rikkomisesta Sisältää moitteen Kielteisen kokemuksen tai kärsimyksen aiheuttaminen

Keskeiset käsitteet Rikossäännös Koostuu rikoksen nimestä, tunnusmerkistöstä ja rangaistussäännöksestä RL 28 luvun 1 § (24.8.1990/769) Varkaus. Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.

Keskeiset käsitteet Rikosoikeuden yleiset opit Käsitteet, periaatteet, teoriat ja menetelmät Rikosoikeuden yleisten oppien yleisyys: ne ovat yhteisiä kaikille rikostyypeille ja -lajeille Vastuu-, seuraamus ja täytäntöönpano-oppi Jaottelu: a) käsitteet ja periaatteet, b) rikoslakiin (RL) kirjatut normatiiviset ratkaisuperusteet, c) oikeudellisen toimijan tietovarastoon kerrostunut praktinen tieto ja d) ammatillisen itseymmärryksen olennainen ainesosa

Keskeiset käsitteet Rikosoikeuden yleisten oppien erityispiirteet Rikoslain yleinen osa (RL 1–10 luvut) vs. rikosoikeuden yleiset opit Lainsäätäjä: rikoslain säännösten kohteena ovat kansalaiset ja lakia soveltavat viranomaiset Lainkäyttäjä (poliisi, syyttäjä, tuomari): rikosoikeudellinen vastuu edellyttää sekä rikosvastuun yleisten edellytysten että tunnusmerkistön täyttymistä Oikeustieteilijä: Rikosoikeudellisten normien systematisointi ja tulkinta sekä uudet kysymyksenasettelut

Kriminaalipolitiikka Rangaistusjärjestelmän päämäärät Rangaistus sovituksena Rangaistus yhteiskuntapolitiikan välineenä Kriminaalipolitiikan päämäärät Rikollisuuden aiheuttamien kärsimysten ja muiden kustannusten minimoiminen Kustannusten oikeudenmukainen jakaminen ottamalla huomioon perusoikeudet Kustannusten määrittely : uhrin, tekijän ja yhteiskunnan kustannukset Kriminaalipolitiikan päämääränä on perusoikeuksien takaaminen

Rangaistusjärjestelmä Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi Normien ylläpitäminen Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano Keskeistä järjestelmän legitimiteetti

Kriminaalipolitiikan tehokkuus Normituntemus Kiinnijäämisriski Objektiivinen ja subjektiivinen kiinnijäämisriski Kansalaisten suhtautuminen rangaistuksiin ja valvontaan Koetun oikeudenmukaisuuden merkitys Sanktion välittömyys Sanktion ankaruus HUOM! Rikoskohtaiset erot

Kriminalisointiperiaatteet Oikeushyvien suojelu Perusoikeudet oikeushyvinä Mitä perusoikeuksia kriminalisoinneilla suojataan? Pääasiassa rajoittava funktio, mutta onko valtiolla velvollisuus rankaisemiseen? Yleinen järjestys ja turvallisuus oikeushyvänä? Hyöty-haitta-vertailun Kustannusanalyysi Ultima ratio‑periaate Vain välttämättömät kriminalisoinnit sallittuja Rangaistus ja muut vaikutusmekanismit

Oikeuslähde- ja laintulkintaoppi Laillisuusperiaate (PL 8 § ja RL 3 luvun 1 §) Praeter legem –kielto Analogiakielto Retroaktiivisuuskielto eli taannehtivan rikoslain kielto Epätäsmällisyyskielto

Oikeuslähdeoppi Rikosoikeuden oikeuslähdeoppia voidaan luonnehtia ”avaa lakikirja” -oikeuslähdeopiksi EY- ja EU-oikeuden sekä kansainvälisten sopimusten vaikutus sovelletaan normistoon Mikä merkitys on erilaisilla rooleilla (poliisi, syyttäjä, tuomari ja avustaja) oikeuslähde- ja tulkintaopin hahmottamiseen?

Laintulkintaoppi Kieliopillinen tulkinta Käsitteillä erilainen merkityssisältö eri tunnusmerkistöissä Maksukyvyttömyys (KKO 2004:46 (ään.), KKO 2007:29 ja KKO 2008:11–13) Syntyhistoria (historiallinen tulkinta) Kontekstuaalisuus (systemaattinen tulkinta, esim. 2004:64 (ään.))

Laintulkintaoppi Lain tarkoitus (teleologinen tulkinta) Sanamuodon uloin raja (KKO 2007:77) TLL 78 §:n 1 momentin 1 kohta Korkeimman oikeuden käytäntö (KKO 2002:11, KKO 2004:109 (ään.), KKO 2005:27 ja KKO 2007:81) tulkinnan on oltava sopusoinnussa säännöksellä tavoiteltavan suojan tarkoituksen kanssa ja lopputuloksen on oltava myös tekijän näkökulmasta kohtuudella ennakoitavissa.

Laintulkintaoppi KKO 2007:81 A:n hallussa oli ollut kolme taulua, joissa olevat Akseli Gallen-Kallelan, Elvi Maarnin ja Eero Nelimarkan signeeraukset eivät olleet näiden taiteilijoiden tekemiä. Korkeimmassa oikeudessa arvioitiin ainoastaan sitä, onko tällainen signeerauksella merkitty maalaus tai maalauksen signeeraus RL 33 luvun 6 §:ssä tarkoitettu todistuskappale. Rikoslain 33 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan todistuskappaleena pidetään asiakirjaa ja sen näköisjäljennöstä, merkkiä, leimaa, rekisterikilpeä, ääni- ja kuvatallennetta, piirturin, laskimen tai muun vastaavan teknisen laitteen tuottamaa tallennetta sekä automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvaa tallennetta, jos sitä käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista, velvoitteista tai tosiasioista. Lain esitöiden mukaan todistuskappaletta koskeva luettelo on tarkoitettu tyhjentäväksi.

Retroaktiivisuuskielto ja lievemmän lain periaate KKO 2007:83: syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista koskeva RL 8:4 Teon yksiköimisen vaikutus KKO 2007:38 (ks. myös KKO 2007:67) Rikokseen sovelletaan kunkin osateon kohdalla sitä lakia, joka oli tekohetkellä voimassa Vastaajalle syyksiluettiin rikos, joka käsittää parituksen ja törkeän parituksen (1.1.2001–1.12.2004).

Rikoksen rakenne I Vastuun perustavat seikat Teko ja laiminlyönnin rangaistavuus Syy-yhteys Vaarantaminen Tahallisuus Huolimattomuus

Rikoksen rakenne II Vastuun poistavat seikat Voimakeinojen käyttö Jokamiehen kiinniotto-oikeus ja itseapu Oikeuttamisperusteet Hätävarjelu Pakkotila

Rikoksen rakenne II Vastuun poistavat seikat Anteeksiantoperusteet Esimiehen käsky Kieltoerehdys Hätävarjelun liioittelu Pakkotilan ja voimakeinojen käytön rajojen ylittäminen Syyntakeettomuus

Seuraus ja syy-yhteys Tekokäsite Laiminlyönnin ja teon erottaminen? Filosofinen ja sosiaalinen teon käsite Laiminlyönnin ja teon erottaminen? Ensin erotetaan aktiivinen tekeminen ja laiminlyönti, tämän jälkeen selvitetään vastuuaseman henkilöllinen ulottuvuus ja lopuksi arvioidaan sitä, minkälaiseksi vastuuasema muodostuu asiallisesti kulloisessakin konkreettisessa tapauksessa

Laiminlyöntivastuu Varsinainen laiminlyöntirikos: tunnusmerkistössä nimenomaan määrätään tietty laiminlyönti rangaistavaksi (pelastustoimen laiminlyönti) Epävarsinainen laiminlyöntirikos: erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen Velvollisuus voi perustua: Virkaan, toimeen tai asemaan (opettaja, KKO 1977 II 11) Tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen (vanhempi-lapsi) Tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen (täyshoitola, KKO 1979 II 99; kuhnehoito KKO 1994:101) Tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan (takaa-ajo veteen, KKO 1975 II 1) Muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn (jäälohkaretapaus, KKO 2007:62)

Syy-yhteys Luonnontieteellinen, psyykkinen ja oikeudellinen syy-yhteys Ekvivalenssiteoria (conditio sine qua non) Säännönmukaisten edellytysten teoria INUS-malli Syy-yhteys laiminlyöntirikoksissa: Vastuu sulkeutuu pois, jos jää varteenotettava epäily siitä, että rikosoikeudellisesti relevantti seuraus olisi syntynyt, vaikka vaadittu, mutta todellisuudessa laiminlyöty teko olisi tehty Uittotapaus (KKO 1984 II 224)

Syy-yhteys Kaksoiskausaalisuus: kaksi toisistaan riippumatonta tekijää vaikuttavat yhtäaikaisesti tapahtumainkulussa ja nämä syy-yhteystekijät olisivat myös yksinään saaneet seurauksen aikaan Syrjäyttävä kausaalisuus: uusi tapahtuma poistaa ensimmäisen syyn selitysarvon

Seurauksen ennalta-arvattavuus Seurausta voidaan pitää yleisen elämänkokemuksen ja tekijän erityistietämyksen perusteella ennalta-arvattavana KKO 1998:67: A oli kuljettanut henkilöautoa osittain jäisellä ja vilkkaasti liikennöidyllä tiellä. Hän oli ollut vahvassa humalatilassa ja ajanut ylinopeutta. A menetti kaarteessa auton hallinnan siten, että auto suistui sivuluisussa linja-autonpysäkin levennykselle, jossa olivat jalan B ja hänen kaksi lastaan. Auto törmäsi lapsiin, jotka saivat surmansa. B ei saanut liikenneonnettomuudessa ruumiinvammoja, mutta hänelle ja kotona olleelle toiselle vanhemmalle C:lle aiheutui tapahtumasta psyykkisen tilan häiriintyminen. KKO 2007:62: jäälohkaretapaus

Vaarantaminen Tekorikokset: rattijuopumus, liikennerikkomus ja kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta Abstraktinen vaarantaminen (”on omiaan –delikti): liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeä rattijuopumus Ex ante ja ex post –tarkastelu eli mitä tiedetään tekohetkellä ja tuomitsemishetkellä tapahtumista Konkreettinen vaarantaminen: vaaran aiheuttaminen, likennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla ”läheltä piti” –tilanteet Teosta olisi voinut konkreettisessa ilmenemismuodossa aiheutua vahinkoa jollekin todellisessa vaikutuspiirissä olevalle henkilölle

Tahallisuus ja erehdys Rangaistavuus edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta, ellei toisin säädetty (poikkeuksena säännökset, jota on annettu ennen 1.1.2004) Seuraustahallisuus (RL 3 luvun 6 §) Tarkoitustahallisuus Varmuustahallisuus Todennäköisyystahallisuus Tietoisuus (olosuhdetahallisuus) Luettava yhdessä tunnusmerkistöerehdyssäännöksen (RL 4:1) kanssa

Seuraustahallisuus Tarkoitustahallisuus vs. todennäköisyystahallisuus Tarkoitustahallisuuden ydin: tunnusmerkistössä tarkoitettu seuraus on toiminnan välitön päämäärä ja tekijä ei saa pitää seurausta poissuljettuna Miten näytetään toteen, kun vastaaja kiistää tarkoitustahallisuuden?  Siirrytäänkö tahallisuuden arvioinnissa liian helposti todennäköisyystahallisuuden alueelle? Todennäköisyystahallisuuden ydin: tekijän on pidettävä veropetoksessa (RL 29:1) seuraavista vaihtoehdoista jälkimmäistä vaihtoehtoa todennäköisempänä: 1) vero määrätään ja 2) vero jätetään määräämättä

Seuraustahallisuus KKO 2006:26 (ään.) Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta veropetoksesta, koska A oli veron välttämistarkoituksessa jättänyt ilmoittamatta verovirastolle vuoden 1998 veroilmoituksessaan 519 061 markan suuruiset arvopapereiden luovutusvoitot ja siten menettelyllään yrittänyt aiheuttaa tuloveronsa määräämisen 105 566 markkaa liian alhaiseksi. A ei ollut veroilmoituksen antamiselle säädettynä määräaikana antanut lainkaan veroilmoitusta vuoden 1998 tuloistaan. Saatuaan kehotuksen veroilmoituksen antamiseen hän oli 24.10.1999 allekirjoittanut veroilmoituksen, jonka mukaan hänellä ei ollut muita tuloja kuin ne, joista oli toimitettu ennakonpidätys.

Seuraustahallisuus Tapahtumainkulku: KKO 2006:26 (ään.) 31.1.1999 24.10.1999 Vuotta 1998 koskeva veroilmoitus Kehotus antaa Veroilmoituksen alle- olisi pitänyt antaa: ei antanut veroilmoitus kirjoittaminen lainkaan Verottajalla tiedot arvopaperikaupoista (niin sanotut kontrollitiedot)

Seuraustahallisuus Perustelut Korkeimman oikeuden enemmistö: A ei jättänyt ilmoittamatta luovutusvoittoja siinä tarkoituksessa, että hän välttäisi niistä aiheutuvan veron. Hän suhtautui välinpitämättömästi koko verotusta koskevaan ilmoitusvelvollisuuteen ja siten myös luovutusvoittojen ilmoittamiseen. Pitikö hän menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena sitä, että luovutusvoitot jäävät verottamatta? Ei mieltänyt varsin todennäköiseksi (verottajalla tiedot lähes kaikista kaupoista)

Seuraustahallisuus Tarkoitustahallisuus on erotettava niin sanotusta korotetusta tahallisuusvaatimuksesta Ilmaistaan tunnusmerkistössä yleensä ”hankkiakseen” Esimerkkinä petos Ei normaalisti rajoita rangaistavuutta Poikkeuksena veropetos: KKO 2007:29

Seuraustahallisuus Todennäköisyystahallisuus Seurauksen mieltäminen varsin todennäköiseksi Todennäköisempää, että seuraus syntyy kuin jää syntymättä Seurauksen objektiivisen todennäköisyyden on oltava yli 50 % (venäläinen ruletti) KKO 2004:120 (ään.)

Olosuhdetahallisuus Tietoisuus tunnusmerkistön täyttävistä muista tosiseikoista (ns. olosuhdetahallisuus: LaVM, KKO ja oikeuskirjallisuus) Väärä tieto veron määrään vaikuttavasta seikasta Veron määrään vaikuttavan seikan salaaminen Veron määrään vaikuttavan velvollisuuden laiminlyönti Lisäedellytyksenä veron välttämistarkoitus

Olosuhdetahallisuus Varsin todennäköiseksi mieltäminen (olosuhdetahallisuudessa) KKO 2006:64: Törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt vastaajat olivat toimeksiantajaltaan saamiensa ohjeiden mukaisesti kuljettaneet reppua, jossa oli suuri määrä amfetamiinia. He kiistivät tienneensä repussa olleen huumausaineen laatua ja siten sen vaarallisuutta.

Olosuhdetahallisuus Varsin todennäköiseksi mieltäminen (olosuhdetahallisuudessa) KKO 2006:64: Törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt vastaajat olivat toimeksiantajaltaan saamiensa ohjeiden mukaisesti kuljettaneet reppua, jossa oli suuri määrä amfetamiinia. He kiistivät tienneensä repussa olleen huumausaineen laatua ja siten sen vaarallisuutta.

Olosuhdetahallisuus KKO 2006:64 Korkein oikeus: tekijän on oltava tietoinen kaikista rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvista seikoista tai ainakin pitää niiden olemassa oloa varsin todennäköisenä KKO 2001:13, KKO 2001:97 ja KKO 2001:117 Tarkoituksellinen tietämättömyys (RL 4 luvun 1 §) Tekijät pitivät varsin todennäköisenä, että hallussa pidetty huumausaine on ollut erittäin vaarallista ja huumausainetta on tavanmukaisina kerta-annoksina mitaten suuri määrä

Olosuhdetahallisuus KKO 2006:64 Esittelijä: tahallisuusvaatimus täyttyy, jos kuriiri tietää tai pitää varteenotettavana mahdollisuutena, että lähetys sisältää erittäin vaarallista huumausainetta tai suuren määrän huumausainetta ja hänen käytöksensä osoittaa, että hän on hyväksynyt tämän mahdollisuuden. Esittelijä: tietoisuus siitä, että huumausainelähetys sisältää joko a) amfetamiinia, b) kokaiinia, c) rauhoittavia lääkkeitä tai d) hasista, ei riittäisi varsin todennäköisenä mieltämisen tilanteessa ulottamaan tahallisuutta erittäin vaarallisena pidettyyn kokaiiniin tai amfetamiiniin. Mikään lähetyksen sisältöä koskeva vaihtoehto ei olisi toista todennäköisempi eikä yksikään vaihtoehto varsin todennäköinen.

Olosuhdetahallisuus Oma näkemys (sama kanta Koposella, Sahavirralla, Tolvasella ,Viljasella ja ilmeisesti Lahdella) Tahallisuus täyttyy silloin, kun syytetty pitää tiettyä tunnusmerkistössä edellytettyä seikkaa varteenotettavana mahdollisuutena Jos tekijä pysyttelee tarkoituksellisesti tietämättömänä, hän ottaa tietoisen riskin siitä, että esimerkiksi veropetoksessa annettavat tiedot voivat olla virheellisiä  virheellisyys varteenotettava mahdollisuus

Tunnusmerkistön vaaraelementtejä koskeva tahallisuus Abstraktiset vaarantamisrikokset On omiaan -rakenne Lahjusrikkomus: KKO 2006:37 (ään.) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen On omiaan -edellytys on rangaistavuuden objektiivinen edellytys Ei ole tunnusmerkistössä edellytetty seuraus eikä olosuhde

Tunnusmerkistöerehdys Selvillä olo tai erehtyminen (RL 4:1) KKO 2005:126: erehtyminen kertausharjoituksen ajankohdasta Muita erehdystilanteita Syy-yhteyden muodostuminen: ei yleensä merkitystä Harhaisku (aberratio ictus): veitsenisku osuu A:n sijasta vieressä seisoneeseen B:hen Kohde-erehdys (error in obiecto): henkilö surmaa erehdyksessä väärän uhrin

Huolimattomuus Huolellisuusvelvollisuuden rikkominen Sallitun ja kielletyn toiminnan erottamineni (esim. tieliikenteessä) Liikennesäännöt ja muut käyttäytymisnormit määrittävät huolellisen toiminnan Luottamusperiaate rikosoikeudessa, erityisesti tieliikenteessä Huolellisuusvelvollisuuden rikkomisen relevanssi Riski vaaran suunnassa

Huolimattomuus Tekijän huolimattomuus Tiedostettu riskinotto Tiedostamaton riskinotto Mahdollisuus (kyky ja tilaisuus) toimia toisin Törkeä huolimattomuus

Vastuun poistavat seikat Viranomaisen voimankäyttöoikeus Rikoslain 4 luvun 6 § säätelee voimakeinojen puolustettavuutta Valtuutus voimakeinojen käyttöön tulee mm. poliisilaista ja pakkokeinolaista Jokamiehen kiinniotto‑oikeus Pakkokeinolain 1:1 Verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (vankeusuhkaiset tai tietyt muut lievät rikokset) Tarpeelliset voimakeinot, joita voidaan pitää puolustettavina (rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne) KKO 2007:87 (pippurisumute)

Vastuun poistavat seikat Itseapu Pakkokeinolain 1:2a Rikoksen kautta menetetyn omaisuuden takaisin ottaminen välittömästi rikoksen tapahduttua tai muutoin menetetyn tai kadotetun omaisuuden takaisin ottaminen sitä oikeudettomasti hallussaan pitävältä, eikä saatavilla riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua Tarpeelliset voimakeinot, joita voidaan pitää puolustettavina (oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys)

Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet Hätävarjeluoikeus Ei rajoitteita suojeltavissa oikeushyvissä Oikeudeton hyökkäys (myös alle 15-vuotias, syyntakeeton) Aikarajat: aloitettu tai välittömästi uhkaava hyökkäys Puolustettavuuden arviointi: hyökkäyksen laatu, voimakkuus, puolustajan ja hyökkääjän henkilö, muut olosuhteet Huoltoasematapaus (KKO 1988:49) Ääritapauksessa ampuma-aseen käyttö (KKO 1997:182)

Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet Hätävarjeluoikeus Tieto hätävarjelutilanteesta: edellyttää periaatteessa olosuhdetahallisuudelta vaadittavaa tietoisuutta Erehdys (putatiivihätävarjelu) Oikeusjärjestys ei tunnusta tekijän kuvittelemaa oikeuttamisperustetta (ei vastuuvapautta, kieltoerehdys) Erehtyy termin oikeudettomasti sisällöstä: ei päästä poliisia sisälle (PKL 5 luku) (ei vastuuvapautta, kieltoerehdys) Perustellusti erehtyi tosiseikoista (vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys, RL 4:3  ei tahallisuusvastuuta)

Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet Hätävarjelun liioittelu (anteeksiantoperuste) Aikarajojen ylitys tai liiallinen voimankäyttö KKO 2004:75 (ään.) Poliisimiehet A, B ja C olivat poliisikoiran kanssa ajaneet takaa miestä, joka oli määrä toimittaa psykiatriseen hoitoon. Poliisimiesten tavoitettua miehen tämä oli kääntynyt ja tullut vesuri lyöntiasentoon kohotettuna kohti poliisikoiraa ja A:ta. B oli ampunut miestä kahdesti jalkaan. Koiran kaadettua miehen tämä oli tainnuttanut koiran ja ollut sen jälkeen kohottautumassa vesurin kanssa, jolloin A oli ampunut häntä kerran. Mies oli myöhemmin kuollut A:n ampumasta luodista saamiinsa vammoihin. B tuomittiin hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja A hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta.

Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet Pakkotila Etu etua vastassa Välitön, pakottava vaara Kokonaisuutena arvostellen puolustettava: otettava huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä ja muut olosuhteet Intressivertailu Pakkotila anteeksiantoperusteena Ei rangaistusvastuuta, vaikka ei pakkotila, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys, pakottavuus ja muut seikat

Anteeksiantoperusteet Esimiehen käsky Säädetään RL 45 luvun 26b §:ssä Koskee sotilasorganisaatiota Kieltoerehdys Erehtyminen on ilmeisen anteeksiannettavaa Erehtyminen on johtunut Lain puutteellisesta tai virheellisestä julkistamisesta, Lain sisällön erityisestä vaikeaselkoisuudesta, Viranomaisen virheellisestä neuvosta tai Muusta näihin rinnastettavasta seikasta

Syyntakeisuus Syyntakeisuus Syyksiluettavuuden asteet Vastuuikäraja 15 vuotta Mielentila: syyntakeinen (täysi ymmärrys), alentuneesti syyntakeinen (täyttä ymmärrystä vailla, jolloin rangaistusta voidaan alentaa) ja syyntakeeton (ymmärrystä vailla, jolloin ei rangaista) Itseaiheutetut tajunnan häiriöt: päihtymys ei yleensä vaikuta rikosoikeudelliseen syyntakeisuusarvioon (ellei siihen ole erityisen painavia syitä) Syyksiluettavuuden asteet Tahallisuus ja tuottamus Kuuluvat systemaattisesti vastuun perustaviin seikkoihin eli tunnusmerkistön mukaisuuteen

Yritys Rangaistava vain tahallisissa rikoksissa ja vain, jos laissa on nimenomaisesti ao. tunnusmerkistössä rangaistavaksi säädetty Täytäntöönpanotoimen aloittaminen Aikaperspektiivi Varkaus (KKO 1975 II 70, KKO 1998:44 ja KKO 1995:197 [ään.]) KKO 2002:112 (traktorilla liikkeesseen) Vaara rikoksen täyttymisestä Rikoksen täyttymisen on oltava tosiasiallisesti mahdollista ja käytännössä uskottava vaihtoehto

Yritys Valmistelu Yritysvaihe alkaa Toiminta päättyy Seuraus ilmenee Valmistelun rangaistavuus Yrityksestä luopuminen Tehokas katuminen

Yritys Kelvoton yritys Satunnaiset syyt –konstruktio Rikossuunnitelmassa (teon kohteessa tai tekovälineissä) niin merkittävä puute, että teko olisi voinut johtaa tarkoitettuun lopputulokseen KKO 1978 II 91 (petos) KKO 1993:103 (tapon yritys, ase ei toiminut, koska iskuri ei ollut ulottunut nalliin aseen varmistimen jäätyä päälle) Satunnaiset syyt –konstruktio Yritys rangaistava, jos vaara rikoksen täyttymisestä jäi syntymättä satunnaisesta syystä KKO 1988:109 (ään.) (autoihin tunkeutuminen anastustarkoituksessa, osassa tavaraa, osassa ei)

Yritys Yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä (yrityksestä luopuminen) tai tekijä on muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntyminen (tehokas katuminen)

Yrityksestä luopuminen KKO 2003:78 (petoksen yritys joustoluottoa haettaessa) KKO 2002:112 (traktorilla autoliikkeeseen) Tekijät keskeyttäneet tekonsa havaittuaan vartiointiliikkeen auton Yrityksestä luovuttu ulkonaisten seikkojen takia

Tehokas katuminen KKO 2005:63 A oli lyönyt B:tä kaksi kertaa vatsaan. Lyöntien jälkeen B oli pyytänyt A:ta kutsumaan ambulanssin. A ei ollut noudattanut ensimmäistä pyyntöä, vaan oli kutsunut ambulanssin vasta B:n pyydettyä sitä toistamiseen. A:n katsottiin omasta tahdostaan ehkäisseen rikoksen vaikutuksen. Syyte tapon yrityksestä hylättiin ja A tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä (ks. myös KKO 1990:9 ja KKO 1993:44)

Tehokas katuminen Ongelmakohdat Vapaaehtoisuus (vanha laki: omasta tahdostaan) Pyyntöjen lukumäärä ja toiminnan kesto Syy-yhteys (muiden mahdollisten avunpyytäjien toiminnan rikosoikeudellinen merkitys) Näytölliset seikat (poliisi ja syyttäjä) Vaikutus rangaistuksen mittaamiseen

Osallisuus Rikoskumppanuus Yhteisymmärrys Henkilö suorittaa rikoksen täytäntöönpanotoimen, osallistuu täytäntöönpanotoimeen tai ainakin hänen kokonaispanoksensa rikossuunnitelman toteuttamisessa on riittävän suuri työnjaon mukainen osuus olennainen osuuden täyttämistä pidettävä kokonaisuuden kannalta merkityksellisenä KKO 2008:18 (veropetos: savukkeiden salakuljetus)

Osallisuus KKO 1988:42 A ja B olivat päättäneet tilata taksin, surmata sen kuljettajan sekä anastaa sen jälkeen auton ja kuljettajan rahat. He olivat keskustelleet muun muassa surmaamispaikasta. Matkan aikana A oli pyytänyt taksiautoilija C:tä pysäyttämään autonsa syrjäiselle paikalle, jonka jälkeen hän oli ampunut C:n. Sen jälkeen A ja B olivat ottaneet auton käyttöönsä. B oli ajanut autoa. Koska C:n surmaaminen oli tehty A:n ja B:n ennalta yhdessä laatiman suunnitelman mukaisesti ja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, B tuomittiin tekijänä C:n surmaamisesta.

Välillinen tekeminen Välillinen tekijä käyttää välitöntä tekijää tahallisen rikoksen tekemiseen Välitön tekijä on syyntakeeton, ei toimi tahallaan tai soveltuu muun vastuusta vapauttava peruste Välillinen tekemisen erityismuotona tilanne, jossa välillinen tekijä saa välittömän tekijän vahingoittamaan itseään (ei vaikutusta välillisen tekijän vastuuseen, jos itseään vahingoittanut on esimerkiksi psyykkisesti sairas tai alaikäinen

Yllytys Rikoksentekopäätöksen aikaansaaminen (psyykkinen vaikuttaminen) Yllyttäjän toiminnan täytyy muodostaa päätekijän toiminnalle sellaisen syyn, jota ilman pääteko olisi jäänyt tekemättä KKO 2004:120 (ään.): takaa-ajo Mitä yllytystahallisuus edellyttää? Miellettävä vähintään varsin todennäköiseksi rikoksentekopäätöksen syntyminen Yllyttäjä vastaa vain siitä, mihin saakka tekijän menettely ulottuu tai vain siihen saakka, mihin yllättäjän tahallisuus ulottuu

Avunanto Periaatteessa mitkä tahansa teot käyvät avunantotoimeksi Aikaperspektiivi: ennen rikosta tai rikoksen aikana Rahojen siirtäminen (KKO 2003:17) Syy-yhteysvaatimus: Avunantotoimi on lisännyt, edistänyt tai helpottanut rikoksen tekemisen mahdollisuutta Veropetos ja kavallus (KKO 2005:144)

Avunanto Tahallisuus Oma teko Oman teon merkitys rikoksen toteuttamiselle Avunantajan on ymmärrettävä, että hänen tekonsa merkittävällä tavalla lisää rikoksen täyttymisen todennäköisyyttä Odotettavissa tai meneillä oleva rikos Seuraustahallisuus Olosuhdetahallisuus: huumausainerikos (KKO 2001:117 (ään.)) Avunantajan on pidettävä varsin todennäköisenä, että rikoksen tekeminen aloitetaan enemmin tai myöhemmin.

Vastuun kohdentaminen Oikeushenkilön puolesta toimiminen (RL 5:8) Vastuun kohdentaminen todellisiin päätöksentekijöihin KKO 2000:74: velallisen epärehellisyys KKO 2001:85: kirjanpitorikos KKO 2001:87: verorikkomus KKO 2001:86 (ään.): kirjanpitorikos

Rikosten yhtyminen eli konkurrenssi Lainkonkurrenssi Samaan tekoon voidaan periaatteessa soveltaa useampia rikossäännöksiä, mutta yhden tunnusmerkistön soveltaminen tekee muiden tunnusmerkistöjen soveltamisen tarpeettomaksi Subordinaatio Tavallinen tekomuoto kattaa lievän eli privilegioidun tekomuodon (varkaus – näpistys) Ryöstö kattaa pahoinpitelyn ja varkauden Täytetty teko kattaa yrityksen Vahinkoseurauksen aiheuttaminen kattaa vaaran aiheuttamisen (tappo – vaaran aiheuttaminen) Ei sovelleta abstraktissa vaarantamisrikoksissa Ankarammin rangaistavan rikoksen yritys kattaa lievemmin rangaistavan täytetyn teon (tapon yritys – pahoinpitely)

Lainkonkurrenssi Subsidiariteetti eli toissijaisuus (RL 38:7a, 540/2007) ”– – on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa tai yhtä ankaraa rangaistusta, tietojärjestelmän häirinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”.

Lainkonkurrenssi Suojeluintressin ulottuvuus: mitä oikeudellista intressiä säännöksellä suojataan Huumausaineen käyttörikos ja rattijuopumus: KKO 2006:76 (ään.) Hallinnan loukkaus ja haitanteko virkamiehelle: KKO 2002:91 (ään.)

Rikosten yhtyminen eli konkurrenssi Yksiköiminen (yksi vai useampi rikos) Kyse on siitä, muodostavatko teot yhtenäisen ajallisen ja asiallisen kokonaisuuden Luonnollinen katsantokanta Teon ajallinen, paikallinen ja henkilöllinen yhteys sekä sama motivaatioperusta Säännösten kirjoitustapa, sääntelyn tavoitteet ja säännöksellä suojattavat oikeudelliset intressit sekä asianomistajien lukumäärä

Yksiköiminen Teko-objektin käsite Kätkemisrikos: omaisuuserien vastaanottaminen samalta henkilöltä (KKO 2007:67) Huumausainerikos: samaan huumausaine-erään kohdistuvat teot (KKO 1997:117) Maksuvälinepetos (KKO 1996:42 (ään.)) Velallisen epärehellisyys

Yksiköiminen Veropetos (KKO 2007:102, lääkäritapaus) Verorikkomus (KKO 1994:67) Kirjanpitorikos (KKO 2004:33) Paritus (KKO 2007:38) Henkeen, terveyteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat rikokset Yleensä niin monta rikosta kuin on ollut kohteita