Syyteoikeuden vanhentuminen ympäristörikoksissa

Esitys aiheesta: "Syyteoikeuden vanhentuminen ympäristörikoksissa"— Esityksen transkriptio:

1 Syyteoikeuden vanhentuminen ympäristörikoksissa
Poliisiammattikorkeakoulu Kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala Pohjanmaan syyttäjänvirasto

2 Miksi syyteoikeus vanhentuu?
Yleisestävyys ei yleensä edellytä hyvin vanhoista rikoksista rankaisemista. Rikoksesta kärsimään joutuneiden tuntema hyvitystarve useimmiten vähenee ajan myötä. Syytteen nostaminen voi olla kohtuutonta, jos rikokseen syyllistynyt on teon jälkeen elänyt jo pitkän ajan tekemättä uusia rikoksia. Oikeusturvasyyt: vanhoista asioista on vaikea hankkia luotettavaa selvitystä. Rajallisten tutkintavoimavarojen ohjaaminen ja kohdentaminen tuoreempiin tekoihin. Jarmo Rintala

3 Syyteoikeuden vanhentumisen määräajat
Syyteoikeuden vanhentumisaika riippuu rikoksesta säädetystä ankarimmasta rangaistuksesta. Vanhentumisajat on säädetty Rikoslain 8 luvun 1 §:ssä. HUOM! Rikoslain 8 luvun 1 §:n 4 momentin poikkeussäännös: Ympäristön turmelemisen, luonnonsuojelurikoksen ja rakennussuojelurikoksen vanhentumisaika on 10 vuotta. Toinen poikkeussäännös: Merenkulun ympäristönsuojelulain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun, ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn ympäristön turmelemisen, törkeän ympäristön turmelemisen, ympäristörikkomuksen ja tuottamuksellisen ympäristön turmelemisen vanhentumisaika on kolme vuotta. Jarmo Rintala

4 Syyteoikeuden vanhentumisen määräajat
Ympäristön turmeleminen (RL 48:1) – 10 vuotta Törkeä ympäristön turmeleminen (RL 48:2) – 10 vuotta Ympäristörikkomus (RL 48:3) – 2 vuotta Tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen (RL 48:4) – 2 vuotta Luonnonsuojelurikos (RL 48:5) – 10 vuotta Törkeä luonnonsuojelurikos (RL 48:5a) – 10 vuotta Rakennussuojelurikos (RL 48:6) – 10 vuotta Kaikki erityislainsäädännön sakonuhkaiset kriminalisoinnit – 2 vuotta Jarmo Rintala

5 Esitutkinnassa huomioitavaa
Vaikka esitutkinnan alkaessa epäillyksi rikokseksi kirjattaisiin ympäristön turmeleminen, täytyy koko ajan miettiä sitä, onko mahdollista, että teko arvioitaisiin esim. ympäristörikkomukseksi. Tutkinnan priorisoinnissa täytyy siis huomioida todennäköisyys, jolla syyteoikeuden vanhentumisaika putoaa 10 vuodesta 2 vuoteen. Sama koskee: luonnonsuojelurikos vs. luonnonsuojelurikkomus sekä rakennussuojelurikos vs. muinaismuistorikkomus. Jarmo Rintala

6 Yhteisösakkoa koskevan vaateen vanhentuminen
Rikoslaki 8 luku 7 §: Yhteisösakkoa koskevan vaateen vanhentumisaika on sama kuin vaateen perusteena olevan rikoksen vanhentumisaika. Lyhin vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta. Yhteisösakko voidaan tuomita kaikista RL 48 luvussa tarkoitetuista rikoksista (RL 48:9). Eli siis: Esimerkiksi syyteoikeus ympäristörikkomuksesta vanhentuu 2 vuodessa, mutta oikeus esittää ympäristörikkomukseen perustuva yhteisösakkovaatimus vanhentuu 5 vuodessa. Jarmo Rintala

7 Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen estävä vanhentuminen
Rikoslaki 8 luku 9 §: Menettämisseuraamusta ei saa tuomita, mikäli teosta ei vanhentumisen vuoksi saa tuomita rangaistusta. Menettämisvaatimuksen lyhin vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta. Tämä tulee muistaa erityisesti rikoshyötyä koskevissa menettämisvaatimuksissa. Esim. Pohjanmaan KO nro 14/ – Vastaaja oli harjoittanut maa- ainesten murskausta ilman ympäristölupaa. Syyteoikeus ympäristörikkomuksesta oli vanhentunut. Vastaaja tuomittiin menettämään valtiolle rikoksella saamansa taloudellinen hyöty. Jarmo Rintala

8 Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen estävä vanhentuminen
Rikoslaki 8 luku 9 § (edelleen): Jos menettämisvaatimus koskee 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettua rikoksentekovälinettä tai 5 §:ssä tarkoitettua muuta omaisuutta, menettämisvaatimus ei kuitenkaan vanhennu. Esimerkiksi luonnonsuojelurikoksessa tekovälineenä käytetty ase (RL 10:4) tai ilman lupaa hallussa pidetty uhanalaisen eläin- tai kasvilajin yksilö (RL 10:5). Jarmo Rintala

9 Mistä vanhentumisaika alkaa?
Riippuu rikoksesta ja sen tunnusmerkistöstä (RL 8:2): Ensisijaisesti syyteoikeuden vanhentuminen alkaa rikoksen tekopäivästä. A vie jätekasan metsään luvattomasti. Syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa siitä hetkestä, kun A vie jätteen metsään (tekopäivä). Jos rikoksen tunnusmerkistössä säädetään laiminlyönti rangaistavaksi, syyteoikeus alkaa vanhentua, kun laiminlyöty teko olisi viimeistään tullut tehdä. B laiminlyö tehdä kunnan ympäristöviranomaiselle ilmoituksen erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta yleisötilaisuudesta. Syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa siitä hetkestä, kun ilmoitus YSL 118 §:n tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella olisi pitänyt tehdä (laiminlyönti). Jarmo Rintala

10 Mistä vanhentumisaika alkaa?
Jos rikoksen tunnusmerkistössä edellytetään määrätyn seurauksen syntymistä, aika lasketaan tuon seurauksen ilmenemispäivästä. Ympäristön turmeleminen on vaarantamisrikos, eikä se edellytä seurauksen syntymistä. Näin ollen syyteoikeuden vanhentumisaikaa ei lasketa (mahdollisen) seurauksen ilmenemispäivästä. Sen sijaan luonnonsuojelurikos joissain muodoissaan edellyttää seurausta, mutta on vaikea keksiä esimerkkiä turmelemisteosta, jota turmeltuminen seuraisi vasta viipeellä. Jos rikolliseen tekoon sisältyy lainvastaisen asiaintilan ylläpitäminen, syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa vasta sellaisen tilan päättymisestä. D pitää luvattomasti hallussaan linnunmunakokoelmaa. Syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa hallussapidon päättymisestä (lainvastaisen asiaintilan ylläpitäminen), esim. Vasa hovrätt nro 16/ Jarmo Rintala

11 Rikoksen yksiköinnin merkitys
Syyteoikeuden vanhentumista arvioitaessa on usein keskeinen merkitys sillä, katsotaanko menettelyssä olevan kyse yhdestä rikoksesta vai useammista, ajallisesti eri aikaan tehdyistä rikoksista. Jo esitutkintavaiheessa on syytä kiinnittää tähän huomiota. Oikeuskirjallisuudessa ja lainsäädännön esitöissä on sanottu, että rikosten yksiköinti tulisi tehdä ”luonnollisen katsantotavan” perusteella. Mutta mitä se tarkoittaa? Jarmo Rintala

12 Rikoksen yksiköinnin merkitys
”Luonnollisen katsantotavan” arviointikriteerejä: Menettelyn ajallinen ja paikallinen yhteys Menettelyn laatu (onko se ylipäänsä jaettavissa osatekoihin), menettelyn samankaltaisuus Sama suojeluobjekti (oikeushyvä, jota menettelyllä vahingoitetaan, loukataan tai vaarannetaan) Menettelyn motivaatioperusta (ohjaako menettelyä koko ajan samat motiivit) Käytännön elämässä ei voitane välttää myöskään asian käsittelyyn liittyvien käytännöllisten seikkojen vaikutusta rikosten yksiköintiin. Jarmo Rintala

13 Rikoksen yksiköinnin merkitys
Esimerkkejä: Vuosia jatkunut jätteen luvaton läjittäminen samalle kiinteistölle on ainakin pääsääntöisesti katsottu yhdeksi rikokseksi. – Jos kohteena on ollut eri kiinteistöt, näyttää käytäntö hieman vaihdelleen. Pitkään jatkunut laiton linnunmunien keräily eri muodoissaan katsottiin yhdeksi rikokseksi. (Vasa hovrätt nro 16/128195) Samalla kiinteistöllä useita vuosia harjoitettu luvaton maa-ainesten otto on katsottu yhdeksi rikokseksi. (esim. Vaasan HO nro 652) – Mutta entä jos luvattomassa otossa olisi ollut 1 – 2 vuoden tauko? Jarmo Rintala

14 Syyteoikeuden vanhentumisen katkeaminen
Syyteoikeuden vanhentumisaika katkeaa, kun syyte nostetaan (RL 8:3): Haaste annetaan laillisesti tiedoksi Henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä tehdään rangaistusvaatimus Vanhentumisaika katkeaa myös, kun epäilty / vastaaja allekirjoittaa tuomioesityksen (RL 8:3a). Vanhentumisaikaa voidaan poikkeuksellisesti hakemuksesta jatkaa (RL 8:4). Jarmo Rintala