Suomi liitetään Venäjään

Taustaa 1800-l. alussa Napoleon nousi Euroopan valtiaaksi Mannermaasulkemus 1806 Napoleonin ja Aleksanteri I:n sopimus Tilsitissä 1807 Venäjä mukaan sulkemukseen, lupasi painostaa Ruotsin mukaan Ruotsi ei taipuvainen mannermaasulkemukseen Riippuvainen Englannin kaupasta Pelkäsi Englannin laivastoa → Venäjä hyökkäsi Suomeen helmikuussa 1808 Tarkoituksena ei ollut Suomen pysyvä liittäminen Venäjään

Suomen sota Suomeen hyökkäsi n. 24 000 sotilasta Sotilaita tarvittiin muualla Vastassa n. 21 000 suomalaista Amatöörejä, keski-ikä korkea Puolustajien strategiana vetäytyä Pohjanmaalle asti, jonne keväällä tulisi ruotsalaisia vahvistuksia Venäläiset valloittivat nopeasti Etelä-Suomen Turkuun asti, Viaporin linnoituksen Viapori antautui ilman suurempia taisteluja

Miksi suomalaiset eivät puolustaneet Armeijan piirissä tappioon valmistunut mieliala: tieto Venäjän ylivoimasta Sota toi rahaa paikallisille Venäläiset palkitsivat ylemmän kansankerroksen Talonpoikia miellytti lupaus verojen alenemisesta Toisaalta pelättiin maaorjuutta

Maaliskuussa sodan luonne muuttui painostussodasta valloitussodaksi Taustalla hyökkäyksen helppous Suomi houkutteleva sotilaallinen kohde Keväällä suomalaiset työnsivät venäläisiä takaisin Pohjanmaalla ja Savossa Kesällä suomalaiset joutuivat taas perääntymään Aselepo Olkijoella marraskuussa 1808 Haminan rauha syyskuussa 1809: Suomi Venäjälle

Porvoon valtiopäivät maaliskuussa 1809 Aleksanteri I:n kutsusta Säädyt vannoivat keisarille uskollisuutta Keisari antoi hallitsijavakuutuksen Voimassa vanhat lait, uskonto, säätyprivilegiot Hallitusmuoto v. 1772 Perustuslaillinen monarkia Suomelle autonominen l. itsehallinnollinen asema Suomesta Suomen suuriruhtinaskunta Autonomia koski sisäisiä asioita, ulko- ja sotapolitiikka Venäjän hallussa

Miksi autonomia? Suomi puskurialue Pietarin turvana – suomalaiset pidettävä tyytyväisinä Venäjällä oma hallintojärjestelmä kehittymätön, virkamiehet kouluttautumattomia ja korruptoituneita Helpompi ja halvempi antaa Suomen pitää vanha hallintojärjestelmänsä Kun Venäjän oma hallinto kuntoon, Suomen autonomiaa alettiin kaventaa 1800-luvun lopulla

Hallintoa järjestetään Valtiopäivät säätyjen edustajat kutsuttiin koolle vasta 1863 Keisarillinen Suomen Senaatti Ensimmäinen puhtaasti kotimainen hallitus keisarin päätösten toimeenpano talousosaston kollegio oikeusosaston kollegio

Pietarissa Suomen Asiain Komitea (Suomen valtiosihteeri) Kenraalikuvernööri edusti keisaria ylin hallintovalta Suomessa senaatin puheenjohtaja Suomen sotavoimien ylipäällikkö Pietarissa Suomen Asiain Komitea (Suomen valtiosihteeri) esitti Suomen asiat keisarille Keisari ja Suomen suuriruhtinas Vahvisti lait hoiti ulkopolitiikan ja sotilasasiat

Uudistuksia Suomessa Tulliraja Venäjää vastaan Virkakielenä ruotsi ja venäjä Verotulot Suomen hyväksi Sekä Ruotsin taaleri että Venäjän rupla 1840 rupla ainoaksi rahaksi Ruotsin vallan aikainen armeija lakkautettiin Ruotujakolaitos ennalleen, mutta ei toteudu Asevelvollisuusarmeija 1878

Miten käsitys Suomesta muuttui? Ruotsin vallan aikana käsite Suomi olemassa Hallinnollisesti, taloudellisesti, sivistyksellisesti ja kirkollisesti osa Ruotsia 1809 Suomi alkoi muodostua hallinnollisena, taloudellisena ja sivistyksellisenä sekä vähitellen myös kansallisesti tiedostavana valtiona ja myöhemmin kansakuntana.

Entä jos Aleksanteri ja Napoleon eivät olisi koskaan tavanneet? Jos Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia Ruotsalainen kulttuuri ja kieli olisi vahvistunut Suomen erillistä kulttuuria ei olisi syntynyt Puhuisimme etupäässä ruotsia, suomea vain syrjäseuduilla itsenäisyyttä vaatinut liike olisi jäänyt heikoksi, sillä se ei olisi saanut eliitin tukea Venäjä olisi myöhemmin valloittanut Suomen ja liittänyt sen tiiviisti itseensä Ei erillistä Suomen ruhtinaskuntaa ja autonomista asemaa Osa Pietarin kulttuuri- ja talouspiiriä Venäjä, saksa ja ranska kielinä olisivat yleistyneet